Haluatko hyvän itsetunnon?
Valitse vanhemmiksesi perusonnelliset, huumorintajuiset, inhimilliset ja tasapainoiset vanhemmat, jotka hyväksyvät sinut varauksettomasti, sallivat löytää oman itsesi, antavat horjahtaa ja kaatuakin, mutta ovat aina valmiita nostamaan pystyyn.
Näin raflaavasti kirjoittaa sosiaalipsykologi Janne Viljamaa uutuuskirjassaan Itsetunnon voima (Kirjapaja 2022).
Esimerkki on tietenkin mahdottomuus, sillä vanhempiaan ei voi valita.
Mutta onneksi onnistuneita ratkaisuja voi tehdä myöhemmin elämässä. Ja ennen kaikkea, omien lasten kanssa voi toimia toisin. Aiempien sukupolvien virheistä voi oppia.
Yksi varoittava esimerkki löytyy 2000-luvun alusta, jolloin suosiotaan kasvatti curling-vanhemmuudeksi nimetty kasvatustapa. Eräänlainen 70-luvun vapaan kasvatuksen uusi aalto suosi ylihuolehtivaista tyyliä, jossa vanhempi suojasi lastaan kaikilta pettymyksiltä silotellen hänen tietään.
Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että helikopterivanhemmuus voi vaikuttaa haitallisesti muun muassa lapsen itsetuntoon.
Curling-vanhemmuuden haitoista varoittaa myös Itsetunnon voima -kirja.
Sosiaalipsykologi Viljamaan mukaan curling-vanhemmuus ”on tuottanut paljon herkkähipiäisiä, huonosti turhautumisia kestäviä nuoria aikuisia, joilla on heikko kyky komentaa itseä ja jotka lamaantuvat kovassa paikassa”.
Lisäksi ”curling-kasvatus liittyy narsistiseen häiriöön ja mahtavan egon turpoamiseen”, kirjassa kerrotaan.
Itsetunnon pohja rakennetaan lapsuudessa ja sen tueksi tarvitaan onnistumisen kokemuksia ja myönteistä palautetta, uutuuskirjassa todetaan.
Vaikka lapsuudenkokemukset eivät tietenkään ole yhtäläisyysmerkki sille, että ihmisestä kasvaa narsisti, voi narsismin taustalta löytyä muun muassa henkistä kaltoinkohtelua ja laiminlyöntiä, totesi psykiatrian professori, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Jyrki Korkeila aiemmin Ilta-Sanomille.
Uutuuskirjan mukaan myös kasvatustyylillä on vaikutusta.
Epäjohdonmukaisuus ja lapsen nostaminen muiden yläpuolelle ovat yhteydessä narsistiseen häiriöön myöhemmällä iällä, kirjassa kerrotaan.
Liika tien silottelu on ongelma
Viljamaa varoittaa, että curling-vanhemmuuden pehmeä ja epäjohdonmukainen kasvatustyyli voi tehdä lapsesta ”Frankensteinin hirviön, joka alisuoriutuu päiväkodissa, koulussa ja työelämässä”. Lapsen voi olla myös vaikea kestää pettymyksiä ja ei-sanaa sekä toimia ryhmässä.
Curling-vanhempi tuottaa lapselleen ongelmia muun muassa sillä, että turvallinen kritiikki puuttuu.
”Kun ei-sanan kuulee ensimmäisen kerran armeijassa, ei tarvitse ihmetellä, miksi joka viides nuori mies ei nykyään käy armeijaa. On kamalaa, kun toinen laittaa säännöt”, Viljamaa kirjoittaa.
Viljamaa varoittaa, että curling-vanhemmuuden pehmeä ja epäjohdonmukainen kasvatustyyli voi tehdä lapsesta ”Frankensteinin hirviön, joka alisuoriutuu päiväkodissa, koulussa ja työelämässä”.
Sosiaalipsykologin mukaan ongelmia voi ilmetä, jos lapselta on aina kysytty
mitä syödään,
minne mennään,
kuka tulee lastenvahdiksi tai
tahtooko lapsi, että aikuinen ei lähde minnekään, ettei lapselle vain tule paha mieli.
”Kun ei-sanan kuulee ensimmäisen kerran armeijassa, ei tarvitse ihmetellä, miksi joka viides nuori mies ei nykyään käy armeijaa.
”Armeijassa vääpeli ei kysy, lähdetäänkö metsäretkelle ja pakataanko reppuun lusikka-haarukkavekotin vai ei. Voi ymmärtää curling-kasvatetun hämmästyksen, pelon ja ahdistuksen, kun kukaan ei kysy eikä neuvottele, vaan sanoo silmät palaen isolla äänellä. Herkkä minuus romahtaa helposti”, kirjassa kuvaillaan.
Helikopterivanhemmuus voi tehdä lapsesta pelokkaan
Helikopterivanhemmuuden riskeistä on kerrottu aiemmin myös kasvatuskouluttaja Tiia Trogenin kirjassa Positiivisen vanhemmuuden voima (Kirjapaja 2021).
Lue lisää: Uutuuskirja liian tiukoista rajoista: Lapsesta voi tulla ahdistunut, pelokas ja jännittynyt
Trogenin mukaan jatkuva pelko jälkikasvun puolesta voi johtaa siihen, että vanhempi minimoi lapsensa puolesta kaikki riskit. Näin lapsi kasvaa tunteeseen, että koko ajan pitää olla varuillaan. Lapsesta voi tulla pelokas, ahdistunut ja jännittynyt.
Kirjassa kerrotaan, että lapsen itsetuntoa tukee parhaiten kasvatustyyli, jossa on sekä rajoja että rakkautta.
Lapsen itsetuntoa voi rakentaa lapselle annetuilla, sopivan haastavilla tehtäville sekä positiivisella palautteella, kannustuksilla ja kehuilla, asiantuntija ehdottaa.
Kommentoi alle: onko curling-vanhemmuus tuttua?
