Miksi ihminen on väkivaltainen lähisuhteessa? Mikko Pulkkanen kohtaa työssään miehiä, jotka hakevat siihen apua – asioita, joita heissä näkee usein

Vuonna 2020 viranomaisten tietoon tulleissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli 10 800 uhria.

Aikuisista uhreista 75,2 prosenttia oli naisia. Lasten osuus oli 21,3 prosenttia.

Kaikista epäillyistä 78,1 prosenttia oli miehiä.

Tilastossa on kuitenkin vain viranomaisten tietoon tulleet tapaukset, eikä läheskään kaikkea perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ilmoiteta viranomaisille, Tilastokeskus kertoo.

Lähisuhteissa esiintyvää väkivaltaa ei ole aina myöskään helppo tunnistaa. Aina väkivallan muodot eivät ole fyysisiä tekoja. Viimeaikaisessa lähisuhdeväkivallan ehkäisytyössä on unohdettu myös tärkeä seikka: syyt väkivaltaisen käyttäytymisen taustalla ovat moninaisia, Miessakit ry kertoo tiedotteessaan.

Lue lisää: Väkivaltainen ex-kumppani teki Ninan, 25, etätyöarjesta piinaa – pandemia lisäsi lähisuhdeväkivaltaa

Vaikeuksia tunteiden säätelyssä

Väkivaltatyöntekijä Mikko Pulkkanen on kohdannut työssään laajasti erilaisista taustoista tulleita miehiä, jotka ovat hakeneet apua väkivaltaiseen käytökseen. Miehillä on usein taustalla vaikeuksia tunteiden säätelyssä ja käsittelyssä.

Se voi johtaa siihen, että ihminen käyttää väkivaltaa keinona purkaa ikäviä ja vaikeita tunteita.

– Asiakkaissa usein näkyy, että esimerkiksi parisuhteessa tapahtuneiden asioiden aiheuttamia tunteita ei pystytä käsittelemään eikä niistä pystytä keskustelemaan. Siitä seuraa keinottomuutta ja omia tunteita säädellään väkivallan kautta, Pulkkanen kertoo.

Pulkkanen muistuttaa, ettei väkivalta ole ikinä oikea ratkaisu.

– Väkivaltaa ei voi oikeuttaa sanomalla, että sinä teet aina noin tai sanot aina näin. Silloin ihminen ei ota vastuuta omista tunteistaan ja reaktiostaan.

”

Väkivaltaa ei voi oikeuttaa sanomalla, että sinä teet aina noin tai sanot aina näin. Silloin ihminen ei ota vastuuta omista tunteistaan ja reaktiostaan.

Kiintymyssuhdemalleilla on roolinsa

Väkivaltaa ei pidä hyväksyä. Syitä sen taustalla olisi hyvä kuitenkin pyrkiä ymmärtämään. Ymmärtämällä syitä, voidaan väkivaltaiseen käytökseen myös vaikuttaa.

Miesten väkivaltaisen käytöksen juuret ulottuvat Pulkkasen mukaan monesti lapsuuteen. Sen takia on tärkeää pohtia, millaisia kokemuksia ihmisellä on ollut lapsuudessaan. Onko kodissa ollut väkivaltaa, mielenterveysongelmia tai päihdeongelmia?

Kiintymyssuhdemalleilla on Pulkkasen mielestä rooli siinä, miksi ihminen on väkivaltainen lähisuhteessa.

Väkivaltatilanteet pitävät Pulkkasen mukaan sisällään usein hyvin voimakkaita inhottavia tunteita, jotka yhdistyvät lapsuuden kokemuksiin. Jos lapsena ei ole saanut vanhemmilta tervettä esimerkkiä vuorovaikutuksesta, ei tunne-elämän säätelytaidot ole päässeet kehittymään.

– Lasta ei välttämättä ole opetettu käsittelemään tunteita. Jos lapsi ole saanut pahoille tunteilleen vastinetta ja ne on vain kätketty sisään, voivat tilanteet myöhemmin omien lasten tai kumppanien kanssa nostaa tietynlaisia tunteita esille.

”

Jos lapsi ole saanut pahoille tunteilleen vastinetta ja ne on vain kätketty sisään, voivat tilanteet myöhemmin omien lasten tai kumppanien kanssa nostaa tietynlaisia tunteita esille.

Isoja tunteita ei ole käsitelty

Aikuisiällä esimerkiksi parisuhde voi nostaa samanlaisia tunteita pintaan, mitä lapsuudessa on kokenut ja joille ei ole saanut kaipaamaansa tukea. Usein miehet ovat kertoneet kokeneensa huonommuutta, riittämättömyyttä, pettymystä, ahdistusta ja kovaa hylkäämisen pelkoa.

– Ne ovat isoja tunteita, jotka ovat jääneet käsittelemättä ja nousevat aikuisiän lähisuhteissa esiin. Täytyy muistaa, että vaikka parisuhde nostaa niitä samanlaisia tunteita pintaan, se tilanne ei ole samanlainen. Niihin voi miettiä ja keksiä uusia toimintatapoja.

”

Täytyy muistaa, että vaikka parisuhde nostaa niitä samanlaisia tunteita pintaan, se tilanne ei ole samanlainen.

Moni mies ihmettelee, miksi syitä väkivaltaiseen käytökseen haetaan lapsuudesta. Moni ei välttämättä edes koe, että lapsuudessa olisi tapahtunut ikäviä asioita.

– Monesti toiminnallamme ja suhtautumisellamme tiettyihin tilanteisiin on pohja lapsuudessa ja kiintymyssuhdemalleissa. Mitä enemmän ihminen itse ymmärtää omaa lapsuuttaan ja miten siellä on tunteita käsitelty, sitä helpompi on ymmärtää miten itse on toiminut niiden mallien ja sieltä saamiensa resurssien mukaan.

”

Mitä enemmän ihminen itse ymmärtää omaa lapsuuttaan ja miten siellä on tunteita käsitelty, sitä helpompi on ymmärtää miten itse on toiminut niiden mallien ja sieltä saamiensa resurssien mukaan.

Kuormittavat tekijät kuten stressi ja väsymys voivat pahentaa käyttäytymistä.

– Jos elämässä on paljon kuormitusta, sitä hankalampaa on myös käsitellä niitä hankalia tunteita.

On tärkeää tulla omien tunteiden ja asioiden kanssa toimeen. Sen lisäksi on tärkeää ymmärtää esimerkiksi kumppanin tunteita.

Myös muita syitä kuin lapsuus

Väkivaltaisuus ei selity ainoastaan lapsuuteen liittyvillä kokemuksilla. Aggressiivisuuteen ja väkivaltaisuuteen vaikuttavat henkilön persoonallisuus, perintötekijät sekä ympäristötekijät ja kulttuuri, lääkärikeskus Mehiläinen tiivistää sivuillaan.

Sivuilla kerrotaan lisäksi, että jotkin mielenterveyden häiriöt sekä erityisesti samanaikainen alkoholiriippuvuus lisäävät väkivaltaisuutta. Mehiläisen sivuilla mainitaan myös, että monella väkivaltaisesti käyttäytyvällä on jokin persoonallisuushäiriö.

Apua on saatavilla

Moni mies kokee väkivaltaisen käyttäytymisen jälkeen suurta häpeää, syyllisyyttä ja ahdistusta. Kynnys hakea apua voi tuntua isolta, koska ihminen pelkää saamaansa vastaanottoa.

Mikko Pulkkasen mielestä on tärkeää kohdata apua väkivaltaiseen käytökseen hakeva ihminen ihmisenä, ilman päälle painettuja leimoja.

– Opituista toimintamalleista voi päästä eroon, mutta se lähtee sieltä, että ihmistä ei syyllistetä enempää. Joskus ihmiset miettivät, miksi väkivallantekijöitä ylipäätään autetaan. Auttamalla väkivalta vähenee ja sillä on isot vaikutukset myös väkivaltaa käyttävän lähipiirissä oleviin ihmisiin.

”

Joskus ihmiset miettivät, miksi väkivallantekijöitä ylipäätään autetaan. Auttamalla väkivalta vähenee ja sillä on isot vaikutukset myös väkivaltaa käyttävän lähipiirissä oleviin ihmisiin.

Moni mies hakee apua myös ennaltaehkäisevästi. Omat ajatukset huolestuttavat ja kodin ilmapiiri luo pelkoa siitä, että alkaisi itse käyttäytymään väkivaltaisesti.

– Miehet tulevat hyvin erilaisista taustoista. Tämä ei ole minkään tietyn luokan ongelma, vaikka herkästi ajatellaan, että kyseessä olisi esimerkiksi päihdeongelmaisten asia. Apua hakevien miesten ikähaitari ulottuu 17-vuotiaista 70-vuotiaisiin.

Kuka tahansa voi joutua perhe- ja lähisuhdeväkivallan kohteeksi: se ei ole kiinni sukupuolesta, iästä, koulutuksesta, varallisuudesta tai asuinpaikasta. Väkivalta voi olla hyvin näkyvää, tai se voi olla hyvin hienovaraista, vallankäyttöön ja sanavalintoihin piiloutuvaa, myös Ensi- ja turvakotien liitto muistuttaa sivuillaan.

Aikuisista viranomaisten tietoon tulleista lähisuhdeväkivallan uhreista vuonna 2020 hieman yli puolet oli 25–44-vuotiaita.

Lue lisää: Ikääntyneiden parisuhdeväkivalta on yleinen tabu

Lähteet: Lyömätön Linja, THL, Rikos- ja pakkokeinotilasto 2020, Tilastokeskus