Leski ei välttämättä peri – juristi kertoo yleisistä väärinkäsityksistä, joita perintöön liittyy

Oletus siitä, että aviopuoliso perii menehtyneen puolison omaisuutta automaattisesti on yleinen, mutta väärä.

8.10.2021 17:04

Kun puoliso kuolee, suru on usein musertava. Selvitettävää riittää myös raha-asioiden kanssa.

Lue myös: Omaiset kertovat kuoleman jälkeisestä byrokratia­helvetistä – ”Minulla ei ollut oikeuksia auttaa äitiäni”

Lesken perinnöstä puhuttaessa sekoitetaan usein perintöoikeuteen ja avio-oikeuteen liittyvät lakiasiat.

Yksi väärinkäsitys on, että leski perii puolisonsa omaisuutta automaattisesti. Jos kuolleella puolisolla on rintaperillisiä, leski ei peri mitään, ellei hänen hyväkseen ole tehty testamenttia.

Lain mukaan leski perii puolisonsa vain, jos kuolleella puolisolla ei ole rintaperillisiä eli lapsia tai lapsenlapsia. Leskellä tarkoitetaan avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa ollutta henkilöä.

Toinen väärinkäsitys on, että avio-oikeuden perusteella maksettava tasinko toisi leskelle automaattisesti taloudellista turvaa.

Tasingolla tarkoitetaan omaisuuserää tai rahasummaa, jonka avioliiton varakkaampi puoliso suorittaa vähävaraisemmalle puolisolle avioliiton päättyessä. Näin kumpikin puoliso saa yhtä paljon omaisuutta. Puolison kuoleman jälkeen tasingon määrä selviää osituksessa perunkirjoituksen jälkeen.

Kun otetaan huomioon vielä se, että kuolinpesän osakkaat saattavat muodostua toisen avioliiton leskestä ja ensimmäisen avioliiton lapsista, on aviopuolisoiden juridinen turva aika heikko, jos heillä on virheelliset käsitykset lakiasioista.

Leski ei saa puolta

Perhejuristi Katariina Kuusiluoma Lexly Oy:stä muistuttaa, että usein ihmiset ajattelevat virheellisesti, että leski saa puolet vainajan omaisuudesta. Näin ei ole, sillä lesken omatkin varat otetaan huomioon tasinkoa laskettaessa.

– Leski voi saada puolet puolisoiden yhteenlasketusta netto-omaisuudesta eli omaisuudesta, josta on vähennetty velat. Jos leski on varakkaampi, hän ei saa vainajan omaisuudesta mitään, mutta toki hänellä on oikeus pitää oma omaisuutensa.

Leski voi saada puolet puolisoiden yhteenlasketusta netto-omaisuudesta eli omaisuudesta, josta on vähennetty velat.

– Kun otetaan huomioon vielä se, että kuolinpesän osakkaat saattavat muodostua toisen avioliiton leskestä ja ensimmäisen avioliiton lapsista, on aviopuolisoiden juridinen turva aika heikko, jos heillä on virheelliset käsitykset lakiasioista, Kuusiluoma kertoo.

Tasinkoa ei myöskään suoriteta, jos avioparilla on avioehto, jolla avio-oikeus toisen omaisuuteen on poistettu kokonaan. Toki avioehto voi olla vain osittainen, jolloin mahdollinen tasingon määrä riippuu avioehdon sisällöstä.

– Lisäksi aviopuolisot ovat voineet saada lahjana tai testamentilla omaisuutta, johon aviopuolison avio-oikeus on poistettu. Tällaisilla vapaaomaisuusmääräyksillä esimerkiksi vanhemmat ovat voineet varmistaa suvun kesämökin säilymisen omassa suvussa, Kuusiluoma kertoo.

Tällaisilla vapaaomaisuusmääräyksillä esimerkiksi vanhemmat ovat voineet varmistaa suvun kesämökin säilymisen omassa suvussa.

”Moni ajattelee, että lesken asema on tällä turvattu”

Lesken taloudelliseen asemaan puolison kuoltua vaikuttaa siis avio-oikeus ja sen laajuus.

Lisäksi leskelle on laissa turvattu vähimmäissuojana elinikäinen asumisoikeus puolisoiden viimeisessä yhteisessä kodissa, jos leskellä ei ole kodiksi sopivaa asuntoa.

Kuusiluoma kertoo, että moni aviopari ajattelee, että lesken asema on tällä turvattu eikä testamenttia tarvita.

– Asumisen turva kohdistuu kuitenkin vain viimeiseen yhteiseen kotiin, eikä leski voi vaihtaa kotia asumisen tarpeiden tai oman mielensä muuttuessa. Testamentilla asunnon vaihtamisenkin voi mahdollistaa, Kuusiluoma kertoo.

Ihmiset eivät eivät tiedä, mitä hallintaoikeus tarkoittaa ja kuvittelevat sen antavan esimerkiksi luvan käyttää pankkitileillä olevat varat.

Yksi suosituimmista testamenteista on hallintaoikeustestamentti. Hallintaoikeuden testamenttaaminen lesken hyväksi tarkoittaa yleisellä tasolla sitä, että leski saa käyttää tiettyä omaisuutta, kuten yhteistä kotia, autoa ja kesämökkiä.

Omistusoikeuden saavat usein vainajan lapset, mutta perintöverot saattavat yllättää.

Kuusiluoma suhtautuu hallintaoikeustestamenttiin kriittisesti, jos aivan kaikki omaisuus määrätään leskelle hallintaoikeudella

Kuusiluoma suhtautuu hallintaoikeustestamenttiin kriittisesti, jos aivan kaikki omaisuus määrätään leskelle hallintaoikeudella.

– Ihmiset eivät eivät tiedä, mitä hallintaoikeus tarkoittaa ja kuvittelevat sen antavan esimerkiksi luvan käyttää pankkitileillä olevat varat.

Ihmiset eivät eivät tiedä, mitä hallintaoikeus tarkoittaa ja kuvittelevat sen antavan esimerkiksi luvan käyttää pankkitileillä olevat varat.

– Mikäli tällaisen hallintaoikeustestamentin haluaa, se on tärkeää tehdä konkreettisesti ja selvällä tavalla. Jos hallintaoikeustestamentissa ei kerrota tarkemmin, mitä hallintaoikeuden saaja voi tehdä ja mitkä ovat hänen velvollisuutensa esimerkiksi kulujen osalta, asioista syntyy helposti riitaa omistusoikeuden saajien kanssa, Kuusiluoma sanoo.

Parhaiten lesken asemaa voi turvata omistusoikeustestamentilla.

– Ydinperheessä tällaiset omistusoikeustestamentit lesken hyväksi ovatkin yleistyneet viime aikoina. Oikein laadittuna testamentti mahdollistaa myös perinnön vastaanottamisen verotuksellisesti edullisella tavalla osittain.

Moni tahtoo, että perintöasiat hoidetaan lain mukaan. On hyvä muistaa, että laki on vuodelta 1965, jolloin yhteiskunta, elämä ja koko perhekäsitys olivat hyvin erilaisia.

Testamentti auttaa

Katariina Kuusiluoma suosittelee kaikille perheille avointa puhetta perinnöstä jo hyvissä ajoin ennen vääjäämätöntä vanhenemista ja kuolemaa.

– Moni tahtoo, että perintöasiat hoidetaan lain mukaan. On hyvä muistaa, että laki on vuodelta 1965, jolloin yhteiskunta, elämä ja koko perhekäsitys olivat hyvin erilaisia. Lain mukaan hoidettu omaisuudenjako saattaa siis olla kaukana siitä, mikä koetaan oikeasti reiluksi ja oikeudenmukaiseksi, Kuusiluoma kertoo.

Kuusiluoma pitää testamenttia vastauksena moneen tilanteeseen. Asiantuntija muistuttaa, että esimerkiksi uusperheissä perinnönjako menee tuskin koskaan reiluksi koetulla tavalla ilman avioehtoa ja testamenttia.

Uusperheellisten lisäksi testamentin tekemisen hyödyt korostuvat aviopareilla, joilla ei ole lapsia. Lain mukaan lapsettomat aviopuolisot perivät toisensa. Molempien kuoltua perintö jakautuu molempien sukuihin ja jopa täysin tuntemattomille sukulaisille. Sukujen väliset perintöriidat ovat aika yleisiä.

– Testamentilla lapseton pariskunta voi ottaa itse homman haltuun ja määrätä omaisuutensa molempien kuoltua tahoille, joille he haluavat omaisuutensa päätyvän. Osa omaisuudesta saatetaan haluta testamentata molempien kuoltua myös hyväntekeväisyyteen.

Perintöverot:

■Kuka tahansa voi saada verovapaasti perintöä 20 000 euroon asti.

■Toiselle määrätty hallintaoikeus pienentää omistusoikeuden saajalle määrättäviä perintöveroja.

■Hallintaoikeudella saadusta omaisuudesta ei makseta perintöveroa, mutta vain verotussyistä ei kannata automaattisesti suosia hallintaoikeustestamenttia.

■Leski saa alle 110 000 euron perinnön omistukseensa verovapaasti. Suomalaisten perintöjen mediaani on n. 75 000 euroa ja keskiarvo n. 140 000 euroa, joten kyseessä on monelle iso verohyöty.

S-Pankin Private Bankingin johtaja Veera Kosonen varoitti Ilta-Sanomille aiemmin yllättävistä perintöveroseuraamuksista.

– Esimerkiksi täysin poissulkeva avioehtosopimus yhdistettynä aviopuolisoiden väliseen omistusoikeustestamenttiin voi aiheuttaa leskelle huomattavat perintöveroseuraamukset. Kun punainen lanka ei kulje läpi kaikkien perheoikeudellisten asiakirjojen, ei oma tahto välttämättä toteudukaan ja veroseuraamukset saattavat tulla yllätyksenä, Kosonen kommentoi tiedotteessa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?