Perinnön jakamisesta voi tulla ongelmia: ”Voi aiheuttaa leskelle huomattavat perintöveroseuraamukset” - Perhe - Ilta-Sanomat

Juristi kertoo perinnön jakamisen yllättävistä ongelmista: ”Voi aiheuttaa leskelle huomattavat perintöveroseuraamukset”

Joka vuosi Suomessa riidellään perinnöistä. Hyvä ennakointi voi vähentää riitoja, asiantuntija huomauttaa.

8.9. 16:45

Private Banking -palveluita tarjoava S-Pankki Private selvitti, miten Suomessa riideltiin perinnöistä vuosina 2013–2020. Selvityksessä käytiin läpi vireille tulleet perintöasioihin liittyvät riidat Suomen kaikissa käräjäoikeuksissa.

Tarkastelujaksolla käräjäoikeuksissa käytiin vuosittain keskimäärin runsaat 1 500 perintöriitaa.

Vuonna 2020 kotimaan käräjäoikeuksissa laitettiin vireille 1 142 perintöasioihin liittyvää riitaa, kun vuotta aiemmin käräjäoikeuksissa käsiteltiin 1 429 perintöriitaa, S-Pankki kertoo tiedotteessa. Riitojen määrä laski siis viidenneksen edellisestä vuodesta.

Oikeusprosessit voivat kestää vuosia

Varakkaille perheille suunnatusta varallisuus- ja perintösuunnittelusta vastaava johtaja Veera Kosonen on työskennellyt perimiseen liittyvien kysymysten parissa toistakymmentä vuotta.

Kosonen on havainnut, että perheitä ja sukuja rikkovat riidat saadaan usein vältettyä suunnittelemalla asiat huolellisesti ja avoimesti etukäteen.

– Oikeusprosessi voi kestää vuosia ja olla henkisesti erittäin kuormittava. Tuskin kukaan tahtoo jättää riitaisaa perintöä jälkeläisilleen ja siksi haluaisin rohkaista meitä suomalaisia puhumaan avoimemmin aiheesta.

Tuskin kukaan tahtoo jättää riitaisaa perintöä jälkeläisilleen ja siksi haluaisin rohkaista meitä suomalaisia puhumaan avoimemmin aiheesta.

Kososen mukaan jokaisen olisi hyvä pohtia omaa tilannettaan ja ottaa asiat rohkeasti puheeksi oman lähipiirin ja asiantuntijoiden kanssa.

– Useimmiten varallisuus- ja perintösuunnitteluun liittyy myös hyvin arkaluonteisia asioita, joiden käsittely perhepiirissä on helpompi ulkoistaa asiantuntijoille sen sijaan, että joku perheenjäsenistä ottaisi asiat puheeksi, Kosonen kertoo.

"Oletetaan, että aviopuoliso perii automaattisesti”

Useimmiten perillisten erimielisyydet käynnistyvät jo ennen varsinaista perinnönjakoa, jolloin kuolinpesän selvittäjäksi ja jakajaksi on täytynyt määrätä ulkopuolinen henkilö.

Ongelmia voi tulla esimerkiksi silloin, kun oletetaan, että aviopuoliso perii menehtyneen puolisonsa omaisuutta aina automaattisesti.

Esimerkiksi täysin poissulkeva avioehtosopimus yhdistettynä aviopuolisoiden väliseen omistusoikeustestamenttiin voi aiheuttaa leskelle huomattavat perintöveroseuraamukset.

Usein törmää myös siihen, että testamenttia päivitettäessä on unohdettu päivittää muut perheoikeudelliset asiakirjat.

– Esimerkiksi täysin poissulkeva avioehtosopimus yhdistettynä aviopuolisoiden väliseen omistusoikeustestamenttiin voi aiheuttaa leskelle huomattavat perintöveroseuraamukset. Kun punainen lanka ei kulje läpi kaikkien perheoikeudellisten asiakirjojen, ei oma tahto välttämättä toteudukaan ja veroseuraamukset saattavat tulla yllätyksenä, Kosonen kertoo tiedotteessa.

Ilta-Sanomille Kosonen täsmentää, että jos aviopuolisoilla on täysin poissulkeva avioehtosopimus, ei leski saa lainkaan verovapaata tasinkoa.

Tasinko tarkoittaa omaisuuserää, jonka avioliiton varakkaampi puoliso suorittaa vähävaraisemmalle puolisolle avioliiton purkautuessa avioeron tai kuoleman takia. Näin kummankin puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden arvo muodostuu yhtä suureksi.

”Esimerkiksi täysin poissulkeva avioehtosopimus yhdistettynä aviopuolisoiden väliseen omistusoikeustestamenttiin voi aiheuttaa leskelle huomattavatkin perintöveroseuraamukset.”

Tasingonmaksu ei ole lähtökohtaisesti verotettavaa tuloa, toisin kuin perintö voi olla. Aviopuoliso voi periä Suomessa verovapaasti vain 109 999 euroon saakka.

– Leskelle perintöverot saattavat tulla yllätyksenä esimerkiksi tilanteessa, jossa aviopuolisoilla on täysin poissulkevan avioehtosopimuksen lisäksi keskinäinen omistusoikeustestamentti, Kosonen sanoo.

Mitä suurempi on aviopuolisoiden välinen varallisuusero, sitä enemmän vähävaraisempi leski voi saada hyötyä verovapaasta tasingosta.

– Moni on saattanut tehdä avioehtosopimuksen aikoja sitten naimisiin mentäessä. Testamenttia laadittaessa ei ajatella avioehtosopimuksen vaikuttavan testamentin laatimiseen mitenkään. Aina ei oteta huomioon, että avioehtosopimustakin kannattaisi päivittää elämäntilanteen ja oikeuskäytännön muuttuessa, Kosonen kertoo.

Aina ei oteta huomioon, että avioehtosopimustakin kannattaisi päivittää elämäntilanteen ja oikeuskäytännön muuttuessa.

Esimerkki veroseuraamuksista:

Esimerkki, jossa aviopuolisoilla on täysin poissulkeva avioehtosopimus ja keskinäinen omistusoikeustestamentti, jolla leski saa omistukseensa ensiksi kuolleen puolison koko omaisuuden.

■Varakkaampi aviopuoliso menehtyy ja hänen omaisuutensa säästö (eli varat, joista on vähennetty velat) on kuolinhetkellä 400 000 euroa.

■Lesken omaisuuden säästö varakkaamman puolison kuolinhetkellä on 100 000 euroa.

■Leski ei saa tasinkoa, koska avioparilla oli täysin poissulkeva avioehtosopimus.

■Leski saa testamenttisaantona koko edesmenneen aviopuolisonsa omaisuuden, eli 400 000 euroa, josta leski maksaa perintöveroa 39 300 euroa.

■Leski olisi säästänyt perintöveroissa yli puolet edelliseen laskelmaan verrattuna, jos aviopari olisi muuttanut avioehtosopimuksensa niin, että heidän koko omaisuutensa olisi avio-oikeuden alaista avioliiton päättyessä kuolemaan.

Lähde: Veera Kosonen

Suomalaisella kotitaloudella nettovarallisuutta 260 000 euroa

Uusimpien tilastojen mukaan joka neljännellä suomalaisella kotitaloudella on nettovarallisuutta noin 260 000 euroa.

Kaikkein varakkaimpia ovat 65–74-vuotiaat. Kososen mukaan yhä useampi suomalainen kaipaakin tänä päivänä apua varallisuus- ja perintösuunnitteluun liittyvissä kysymyksissä.

Tällainen on avio-oikeuden täysin poissulkeva avioehtosopimus ja omistusoikeustestamentti

Avioehtoja on erilaisia.

Avio-oikeuden täysin poissulkevassa avioehtosopimuksessa puolisot ovat sopineet, että kummallakaan puolisoista ei ole avio-oikeutta mihinkään toisen omaisuuteen, kertoo kansalaisneuvontaa antava Suomi.fi-sivusto.

Ehto koskee sekä ennen avioliiton solmimista että sen jälkeen ansaittua omaisuutta.

Omistusoikeustestamentti tarkoittaa puolestaan sitä, että testamentin saaja saa täyden omistusoikeuden perimäänsä omaisuuteen. Hän voi elinaikanaan myydä ja lahjoittaa omaisuuden eteenpäin tai hän voi tehdä siitä testamentin, tukiliitto.fi kertoo.

Lue lisää: ”Miksi säästäisin rahojani kuolemani jälkeen perintöverottajalle?” – Rahallinen tuki aikuisille lapsille puhuttaa

Lue lisää: Yhä useampi ikääntynyt on vaarassa menettää rahansa – taloudellinen hyväksi­käyttö voi alkaa pienestä teosta

Lue lisää: "Olen päälle 30, mutta äiti antaa yhä bensarahaa” – vanhempien rahallinen tuki aikuisille lapsille jakaa mielipiteitä

Lue lisää: ”Löysin auton takapenkiltä nipun maksamattomia laskuja ja ajattelin, että nyt tämä korttitalo hajosi” – 6 koskettavaa tarinaa pitkän suhteen päättymisestä

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?