Miksi lapset kiusaavat? Psykologi kertoo, mitä kiusaavan oppilaan päässä usein liikkuu - Perhe - Ilta-Sanomat

Miksi lapset kiusaavat? Psykologi kertoo, mitä kiusaavan oppilaan päässä usein liikkuu

Kiusaavalla oppilaalla voi olla halu saada valtaa, muita matalampi kyky tuntea toisen tunteita ja epäterveellä tavalla hyvä itsetunto, uutuuskirja esittää.

Uutuuskirjan mukaan kiusaaminen on vähentynyt. Silti sitä on yhä aivan liikaa.

11.8. 13:17

Ensin hyviä uutisia.

Vaikka siltä välillä vaikuttaa, kiusaaminen ei ole Suomessa viimeisten vuosien aikana lisääntynyt. Päinvastoin, menemme parempaan suuntaan.

Psykologian tohtori Virpi Pöyhönen lataa faktat tiskiin uutuuskirjassaan Noidankehästä pois, voiko koulukiusaamisen kierteen katkaista (Tammi 2021).

Kiusaamisen vähentymisestä tiedämme muun muassa tämän: positiivista muutosta on tapahtunut erityisesti yläkoulussa.

Vuonna 2009 kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista 8,4 prosenttia joutui kiusatuiksi kerran viikossa tai useammin. Kymmenen vuotta myöhemmin kiusattuja oli alle 5,5 prosenttia. Luvut tulevat ilmi Kouluterveyskyselystä, mutta samansuuntaista kehitystä on näkynyt myös kiusaamisen vastaisessa Kiva koulu -hankkeessa.

Silti kiusaamista on yhä aivan liikaa.

Siksi on tärkeää selvittää, miten kiusaamista voi ehkäistä.

Tiedämme jo, mikä kiusaamiselle altistaa. Riski tulla kiusatuksi kasvaa muun muassa ahdistuneilla, masentuneilla, sosiaalisesti ahdistuneilla, matalasta itsetunnosta kärsivillä, yksinäisillä ja heikossa asemassa ryhmässä olevilla oppilailla.

Mutta minkälainen on kiusaava oppilas?

Uutuuskirjan kertoo koulukiusaamisesta tutkimustiedon pohjalta ja lähestyy aihetta valtasuhteiden näkökulmasta.

Kiusaajalla voi olla matalampi kyky tuntea, mitä toinen ihminen tuntee

Yksi monia kiinnostava kysymys kuuluu: onko kiusaavilla oppilailla ongelmia empatian kanssa?

Vastaus on kyllä, jos tarkastellaan empatian affektiivista puolta.

Empatia nimittäin jakautuu niin sanottuun kognitiiviseen empatiaan, jolla tarkoitetaan kykyä tunnistaa toisen ihmisen tunteet sekä niin kutsuttuun affektiiviseen empatiaan, joka tarkoittaa toisen ihmisen tunnetilan jakamista. Käytännössä affektiivinen empatia voi siis ilmetä niin, että tunnemme itsemme surulliseksi tai alakuloiseksi, kun toinen on surullinen.

Nimenomaan tämä affektiivinen empatia eli kyky tuntea, mitä toinen ihminen tuntee, on kiusaavilla oppilailla ikätovereita matalampi, uutuuskirja kertoo.

Oppilas, jolla on kyky tunnistaa toisen ihmisen tunteet, mutta ei affektiivista empatiaa, voi käyttää sosiaalista taitavuuttaan väärin.

Psykologian tohtori Virpi Pöyhönen käsittelee koulukiusaamisen eri puolia laajasti uutuuskirjassaan.

Kiusaajalla voi olla epäterveellä tavalla hyvä itsetunto

Toinen kiusaamiseen liitetty piirre on heikko itsetunto. Usein ajatellaan, että se altistaa kiusaamiselle.

Ajatus ei kuitenkaan saa tutkimuksista selkeää tukea. Tulokset ovat usein myös ristiriidassa keskenään, ja niiden pohjalta on hankalaa vetää selkeitä johtopäätöksiä.

Yksi selitys löytyy sosiaalipsykologi Roy Baumeisterilta. Hänen mukaansa hyvä itsetunto voi olla myös tuhoava voima. Itsetunto voi siis olla hyvä epäterveellä tavalla, mikä tarkoittaa liioitellun myönteistä kuvaa itsestä.

Tällaista epäterveellä tavalla hyvää itsetuntoa pidetään yllä jatkuvalla huomionhakuisuudella ja itsekorostuksella. Kun yksilön äärimmäisen myönteinen näkemys itsestään tulee uhatuksi, voi seurata aggressiota ja väkivaltaa.

Tutkimusten mukaan muita kiusaavilla oppilailla ei siis näytä olevan erityisen huono tai hyvä itsetunto. Heillä voi kuitenkin olla epäterveellä tavalla hyvä itsetunto ja ylikorostunut itsensä puolustamisen tarve, mikä voi johtaa kiusaamiseen.

Kiusaaja havittelee valtaa, mutta ei välttämättä ole pidetty

Myös se, mitä oppilaat ihmissuhteiltaan haluavat, voi vaikuttaa kiusaamiseen.

Siinä missä toinen oppilas voi haluta ihmissuhteiltaan läheisyyttä ja myönteisyyttä, muita kiusaaville oppilaille valta ja toisiin vaikuttaminen näyttää olevan tärkeämpää kuin ikätovereille.

Vallalla ja sillä, pidetäänkö tällaisesta oppilaasta, on kuitenkin kiinnostava yhteys, uutuuskirja kertoo.

Keskimäärin muita kiusaavat oppilaat ovat kyllä suositun oppilaan maineessa, mutta vähemmän pidettyjä kuin heidän luokkakaverinsa. Kiusaajalle tärkeää vaikuttaa kuitenkin olevan se, että luokkakaverit mieltävät heidät suosituiksi. Se, pidetäänkö heistä vai ei, ei ole heille merkityksellistä.

Lähde: Noidankehästä pois, voiko koulukiusaamisen kierteen katkaista (Tammi 2021)

Ymmärtääkö kiusaava oppilas kiusaavansa?

Virpi Pöyhönen kertoo kirjassaan ajattelevansa, että vaikka muita kiusaavat lapset ymmärtävät jollain tasolla hyvin sen, miten julmasti he käyttäytyvät, he eivät kuitenkaan pysty ymmärtämään oman toimintansa pitkäaikaisia vaikutuksia toisen ihmisen hyvinvointiin.

Samasta syystä on aikuisten tehtävä auttaa lapsia ymmärtämään, millä tavalla heidän toimintansa saattaa vaikuttaa toisen ihmisen koko loppuelämään.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?