Kaksoiskohtu, kahden kohdun samanaikainen raskaus ja synnytys – Pauliina kertoo tarinansa - Perhe - Ilta-Sanomat

Pauliinalla, 26, on kaksi kohtua – todellinen yllätys oli, kun lääkäri totesi, että kummassakin kasvaa vauva

Satakuntalainen Pauliina synnytti hetki sitten kaksoset, joiden kaksosuudesta asiantuntijatkaan eivät ole yhtä mieltä.

Kahden kohdun raskauksia on Suomessa äärimmäisen harvoin. Pauliina on yksi miljoonasta.

13.8.2021 16:00

Ensimmäinen tunne oli helpotus.

Oli vuosi 2018, ja Satakunnassa asuva Pauliina, nyt 26, oli viimein saanut selityksen oudoille oireilleen. Naisen kuukautiset olivat aina olleet poikkeuksellisen kivuliaat ja runsaat, mutta syytä ei ollut löytynyt.

Sitten lääkäri teki ultraäänitutkimuksen yhteydessä löydöksen: Pauliinalla oli harvinainen kohdun rakennepoikkeama, kaksoiskohtu.

– Olin jo osannut epäillä sitä itselläni, sillä siskolle oli tehty vastaava diagnoosi, kun hän oli tullut raskaaksi. Olin käynyt tavalliseen tapaan gynekologin tutkimuksissa, mutta kaksoiskohtua ei ollut aiemmin löydetty.

Tällä kertaa ultraäänitutkimus paljasti kaksoiskohdun myös Pauliinalta, vaikka sen erottaminen voi olla vaikeaa myös kokeneelle ammattilaiselle.

Löydös jännitti, sillä raskaana olemisesta ja kaksoiskohdusta löytyi varsin vähän tietoa. Keskustelupalstoilla kyllä keskusteltiin, mutta oloa ei helpottanut, että siellä jaettiin tietoa lähinnä ongelmista.

Pauliinalla on kaksoiskohtu. Ultraäänitutkimuksessa todettiin vielä suurempi yllätys.

Toinen yllätys sattui vasta myöhemmin, vuoden 2021 alussa.

Tuolloin Pauliina oli raskaana jo toista kertaa, ja Pauliina oli jälleen gynekologin vastaanotolla.

– Lääkäri totesi ultraäänitutkimuksen yhteydessä, että sikiöitä olikin kaksi. Kaiken lisäksi ne olivat eri kohduissa.

Pauliina ja hänen miehensä olivat sokissa. Suurin huolenaihe oli, miten kaikki tulisi menemään.

Lääkäri totesi ultraäänitutkimuksen yhteydessä, että sikiöitä olikin kaksi. Kaiken lisäksi ne olivat eri kohduissa.

Myös ajatus perhekoon kasvusta oli yllätys.

– Olimme aiemmin päätyneet mieheni kanssa siihen, että perheeseen tulisi vain kaksi lasta, Pauliina kertoo.

Ajatus suurperheestä alkoi konkretisoitua, kun raskaus sujui hyvin. Varmuutta antoi sekin, että edellinen raskaus oli mennyt ongelmitta.

– Vain pahoinvointi oli aluksi kamalaa. Sitä kesti raskauden puoleen väliin saakka. Energisyys oli kaukana, kun verenpaineetkin olivat alhaalla, Pauliina sanoo.

Pauliina söi niin ikään veritulppia ehkäisevää lääkettä, jota määrätään monikkoraskauksissa.

– Kaikki meni lopulta paremmin kuin aluksi pelkäsimme. Riskinä oli ollut, että toinen kohtu ei kasvaisi normaalisti, mutta näin ei käynyt.

"Vain pahoinvointi oli aluksi kamalaa. Sitä kesti raskauden puoleen väliin saakka. Energisyys oli kaukana, kun verenpaineetkin olivat alhaalla”, Pauliina sanoo.

Lääkärit erimielisiä kaksosuudesta

Kaksoiskohtuun liittyy muun muassa lievästi kohonnut keskenmenojen ja ennenaikaisuuden riski, mutta Pauliina tunsi olevansa terveydenhoidon ammattilaisten hyvissä käsissä.

Käsitykset siitä, ovatko lapset hedelmöittyneet samaan aikaan, vaihtelivat.

Välillä usko kuitenkin horjui, sillä kaksoiskohtu ja kahdessa kohdussa kasvavat vauvat olivat niin vieras asia myös ammattilaisille, että hoitosuositukset vaihtelivat.

Siitäkään asiantuntijat eivät tuntuneet pääsevän yhteisymmärrykseen, oliko kahdessa kohdussa kasvavat lapset virallisesti kaksosia vai eivät.

– Myös käsitykset siitä, ovatko lapset hedelmöittyneet samaan aikaan, vaihtelivat. Sitä tuskin saadaan koskaan tietää, Pauliina sanoo.

Syntymä tuli yllätyksenä

Tämän viikon maanantaina Pauliina sai lääkäreiltä päätöksen, että lapset syntyisivät suunnitellulla sektiolla elokuun puolessa välissä. Päätös oli pettymys, sillä Pauliina oli toivonut alatiesynnytystä edes toisen osalta.

Samana päivänä elämä toi kuitenkin jälleen eteen yllätyksiä. Muutamia päivä aikaisemmin alkaneet supistukset olivat loppuneet, mutta alkoivat nyt uudelleen. Elettiin raskausviikkoa 34.

Poikalapset syntyivät tällä viikolla kiireellisellä sektiolla.

– Itse olin pienessä paniikissa, mutta lopulta kaikki sujui rauhallisesti. Itse tilanteesta jäi siis positiivinen fiilis, vaikka toimenpiteen koin aika kamalana. Yllätti, miten inhottavalta painelu ja muu tuntui, kun kuvittelin, etten tunne juuri mitään. Esikoisen alatiesynnytys oli huomattavasti kivempi.

Vauvat syntyivät onneksi hyvävointisina, eivätkä tarvinneet esimerkiksi lainkaan hengitystukea.

– Lastenlääkäri väläytteli, että jos kaikki menee näin hyvin, saatamme päästä kotiin, kun vauvat ovat viikon vanhoja, Pauliina kertoo.

Tiuhtiksi ja Viuhtiksi nimetyillä lapsilla oli kahden minuutin ero syntymäajoissa.

– Me kaikki voimme oikein hyvin.

Lääkäri vastaa: ”Käsittääkseni Suomessa on ollut yksittäisiä tapauksia”

Husin lisääntymislääketieteen yksikön osastonylilääkäri Hanna Savolainen-Peltosen mukaan luonnollinen raskaus molemmissa kaksoiskohdun kohtupuoliskoissa on hyvin harvinainen tilanne.

– Tarkkaa esiintyvyyttä väestössä ei pysty varmuudella arvioimaan, sillä kaikkia tapauksia ei ole raportoitu kansainvälisesti. On arvioitu, että esiintyvyys voisi olla 1:1 000 000. Tapausselostuksia kirjallisuudesta löytyy muutamia. Ensimmäinen tällainen tapaus on raportoitu vuonna 1927. Käsittääkseni Suomessa on ollut yksittäisiä tapauksia.

Synnynnäisiä kohdun rakennevikoja arvioidaan olevan noin viidellä prosentilla naisista.

– Kohtu ja emättimen yläosa muodostuvat sikiökaudella kahdesta niin sanotusta Müllerin tiehyestä. Normaalisti nämä tiehyet yhdistyvät ja niistä muodostuu kohtu ja emättimen yläosa. Kohdun kehityshäiriöt johtuvat siis näiden tiehyiden vajavaisesta kehityksestä, Savolainen-Peltonen kertoo.

Kohdun kehityshäiriöiden taustatekijöitä ei tunneta tarkasti, mutta oletetaan, että siihen vaikuttavat useiden geenien tai geenialueiden muutokset sekä ympäristötekijät.

Rakennehäiriöitä on monenlaisia: esimerkiksi väliseinä kohdussa, toisen tai molempien kohtupuoliskon puuttuminen tai vajavainen kehitys tai kokonaan kaksiosainen kohtu ja emätin.

– Näistä emättimen väliseinä on yleisin. Kaksisarvisen kohdun osuus on 25 prosenttia. Kokonaan kaksiosainen kohtu, uterine didelphys, muodostaa noin kahdeksan prosenttia kehityshäiriöistä, Savolainen-Peltonen kertoo.

Pauliinan tapauksessa on kysymys nimenomaan uterine didelphyksestä eli kokonaan kaksiosaisesta kohdusta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?