Bonusäidit avautuvat uupumuksesta kumppanin lapsiin loma-aikana – asiantuntijan mukaan toisen lasta ei ole pakko rakastaa, mutta yksi asia pitää muistaa - Perhe - Ilta-Sanomat

Bonusäidit avautuvat uupumuksesta kumppanin lapsiin loma-aikana – asiantuntijan mukaan toisen lasta ei ole pakko rakastaa, mutta yksi asia pitää muistaa

Uusperheissä lastenhoito voi kaatua etenkin bonusäidin niskaan. Keskustelupalstan valituksenaihe on tuttu myös ammattilaiselle.

Uusperhe-elämä voi uuvuttaa, myös lomalla.

5.8. 19:00

Olen hoitanut mieheni lasta hänen syntymästään saakka. Lapsi on nyt 12 vuotta. Meille tuli yhteinen lapsi kahden vuoden ikäerolla. Omaa lasta hoivasin tunteella, toista lasta mekaanisemmin. Aina olen lomaillut yhdessä molempien lasten kanssa, ja hauskaa on aina ollut”, kirjoittaa äitipuoli eli bonusäiti Vauva.fi-palstalla.

Bonusäitien rooli ei ole välttämättä helppo, mutta monet onnistuvat siinä haasteista huolimatta. Tämä on myös lapsen etu.

Joskus arki voi kuitenkin takkuilla. Ongelmat voivat kärjistyä myös loma-aikoina.

Aihetta käsitellään parhaillaan Vauva.fi-palstan keskustelupalstalla, jossa pari vuotta vanha keskusteluketju on jälleen aktivoitunut.

Mies on päivät töissä ja olettaa, että minä hoidan lasten viihdyttämisen tänä aikana.

Jotkut kokevat, että bonuslapsen hoitaminen ei ole ylipäätään heidän tehtävänsä. Toiset taas väsyvät, kun työt kaatuvat liikaa omaan niskaan etenkin loma-aikoina.

”Toisten ipanat syövät ihan hirveästi voimavaroja”, paljastaa yksi.

”Tilanne on se, että olen äitipuoli kolmelle alakouluikäiselle lapselle ja meillä on yksi yhteinen lapsi. Mies on päivät töissä ja olettaa, että minä hoidan lasten viihdyttämisen tänä aikana”, kertoo toinen.

”Minä tein heti alussa selväksi miehelle, että kun hänen lapsensa on paikalla, mies myös hoitaa kaikki lapsen asiat ruuasta ja välipaloista lähtien. Näin on tapahtunutkin”, kertoo kolmas.

Bonusäideillä bonusisiä enemmän paineita

Suomen Uusperheiden Liitto ry:n toiminnanjohtaja Kirsi Heikinheimo kertoo, että jokainen bonusvanhempi saa tehdä valinnan, minkälaista roolia haluaa lähteä uudessa perheessä itselleen rakentamaan.

Silti on tyypillistä, että etenkin bonusäidit joutuvat tekemään uusperheessä enemmän kuin mihin omat voimavarat riittävät.

– Äitiyteen liittyy yhteiskunnallisesti enemmän odotuksia kuin isyyteen. Myös bonusäitiyteen liittyy paljon enemmän odotuksia kuin bonusisyyteen, Heikinheimo sanoo.

Usein ongelmat johtuvat siitä, että roolinjakoa ei ole ylipäätään tehty, tai kommunikaatio on aikuisten kesken ollut puutteellista. Keskustelu työnjaosta tulisikin käydä mielellään jo suhteen alkuaikoina.

Voi olla niin, että bonusäiti ei ole nimenomaan halunnut biologisia lapsia. Vanhemman rooli voi tuntua ristiriitaiselta, jos joutuu tekemään jotakin sellaista, mikä ei ole itselle ominaista.

Liiallisen työkuorman lisäksi bonusvanhempi voi kokea, ettei ole ylipäätään valmis ottamaan roolia varavanhempana.

– Voi olla niin, että esimerkiksi bonusäidillä ei ole itsellään lapsia, eikä hän ole nimenomaan halunnut biologisia lapsia. Vanhemman rooli voi tuntua ristiriitaiselta, jos joutuu tekemään jotakin sellaista, mikä ei ole itselle ominaista, Heikinheimo sanoo.

Usein ongelmat johtuvat siitä, että roolinjakoa ei ole ylipäätään tehty, tai kommunikaatio on aikuisten kesken ollut puutteellista. Uusperhekursseilla vaikeista asioista opetellaan keskustelemaan rakentavasti.

Jos tuntuu siltä, että arjen pyöritys kaatuu liikaa omaan niskaan, ensimmäiseksi asiaa tulee pohtia yhdessä puolison kanssa. Pariskunnat voivat saada apua myös uusperhekursseilta, joissa vaikeista asioista opetellaan keskustelemaan rakentavasti.

Heikinheimon mukaan kursseille osallistuneiden palaute on ollut kiitollista.

– Monet kysyvät, miksei tällainen ole pakollista kaikille uusperheille. Jos aiemmassa parisuhteessa ei ole oppinut puhumaan ja kertomaan toiveistaan, nyt siihen on mahdollisuus. Uusperheessä ei voi elää ilman keskustelutaitoa.

Mikäli ongelmat kärjistyvät loma-aikoina, apua voi saada myös Suomen Uusperheiden Liiton puhelinneuvonnasta, chatista tai vertaisryhmistä.

Oleellista on pohtia asiat puolisoiden kesken, eikä kaataa pahaa oloaan lapseen.

Toisen lasta ei ole pakko rakastaa, mutta…

Kirsi Heikinheimo kannustaa bonusvanhempia sopivaan itsemyötätuntoon. Kaikkea ei tarvitse osata tai tehdä. Itsestään kannattaa huolehtia mahdollisimman hyvin, jotta voi huolehtia muista. Myös hyvä parisuhde heijastuu positiivisesti lapsiin.

Vaikka lapsen edun tulee olla lähtökohta myös uusperheissä, liikaa paineita ei kannata ottaa. Toisen lasta ei ole pakko rakastaa, Heikinheimo muistuttaa.

– Rakkaus ei synny käskemällä. Mutta reiluus on tärkeää. Bonusvanhemman tulee olla turvallinen aikuinen puolison lapselle. Aikuinen ei saa olla ailahteleva tai sellainen, ettei hänen toimintaansa voi luottaa.

Rakkaus ei synny käskemällä. Mutta reiluus on tärkeää.

On hyvä muistaa, että lapsi ei tee valintoja, eikä ole hänen vikansa, jos lastenhoitovastuu jää liiaksi bonusvanhemmalle.

– Oleellista on pohtia asiat puolisoiden kesken, eikä kaataa pahaa oloaan lapseen, Heikinheimo sanoo.

Keskustele aiheesta alla! Miten olette saaneet uusperhe-elämän sujumaan? Onko työnjakonne ollut kumpaakin miellyttävää?

Apua uusperheiden ongelmiin saa Suomen Uusperheiden Liitosta. Tarjolla on vertaisapua, keskusteluapua, chat- ja puhelinneuvontaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?