”Miksi säästäisin rahojani kuolemani jälkeen perintöverottajalle?” – Rahallinen tuki aikuisille lapsille puhuttaa - Perhe - Ilta-Sanomat

”Miksi säästäisin rahojani kuolemani jälkeen perintöverottajalle?” – Rahallinen tuki aikuisille lapsille puhuttaa

Monet suomalaiset vanhemmat auttavat aikuisia lapsiaan taloudellisesti, käy ilmi Ilta-Sanomien kommenttipalstalta.

1.8. 11:15

Erittäin vaarallinen tie antaa vastikkeetonta rahaa. Sillä pilaa lastensa elämän. Rahan eteen on aina tehtävä jotakin.

Nimimerkki Pekka52 kommentoi Ilta-Sanomien raha-aiheista keskustelua tiukkaan sävyyn. Artikkelin kommenttiosuudessa käydyssä keskustelussa kriittisiä oli muitakin. Heidän mukaansa vastikkeeton raha voi passivoida lahjansaajan.

Lue lisää: "Olen päälle 30, mutta äiti antaa yhä bensarahaa” – vanhempien rahallinen tuki aikuisille lapsille jakaa mielipiteitä

Vielä enemmän keskusteluun osallistui kuitenkin niitä, joiden mielestä auttaminen kuuluu ihmisyyteen. Vanhemmat olivat auttaneet aikuisia lapsiaan taloudellisesti muun muassa opiskeluvuosina, työttömyysjakson aikana tai muuten vaan – myös silloin, kun he pärjäsivät jo hyvin omillaan.

Avulla oli kommenttien mukaan monia muotoja: rahan lisäksi se saattoi olla ruoka- tai tavara-apua.

Lue lisää: Laaja kysely: Monien mielestä isovanhempien tulee turvata perheiden taloutta – ”On ostanut rattaat ja turvakaukalon, ja sain ennakkoperintöä...”

Ilta-Sanomien lukijat kertovat, missä tilanteissa ovat saaneet tai antaneet apua.

Työttömyyden aikana

Elämä voi tuoda eteensä yllätyksiä. Avusta ollaan erityisen kiitollisia tiukkoina aikoina.

Olen 42-vuotias ja kun jäin työttömäksi koronan takia, äitini toi minulle ruokakassin. Olin otettu ja iloinen tietysti. Kiitin kauniisti ja sanoin äidille, että kyllä minulla nyt sentään ruokaan aina rahaa on. Ihana ele äidiltä. Osoittaa, että iästä huolimatta äitini kantaa huolta omasta pojastaan.

On ihan ok, että tarvittaessa minä äitinä avustan aikuista poikaani silloin, jos hänellä on todellinen hätä. Yleensä tämä on laina. Näin on käynyt vain yhden kerran. Sen poika maksoi takaisin sovitusti. Mutta en näe mitään järkeä siinä, että vanhemmat maksaisivat bensarahoja ynnä muuta aikuiselle lapselle. Jokaisen tulee pärjätä omillaan ja ottaa vastuu omasta elämästään.

Ihana ele äidiltä. Osoittaa, että iästä huolimatta äitini kantaa huolta omasta pojastaan.

Muuten vain

Auttamisesta tulee hyvä mieli. Moni kertoi antaneensa tai saaneensa apua, koska siihen oli mahdollisuus.

Vajaa nelikymppisenä tienaan oikein hyvin, ja osakesalkkukin on paisunut mukavaksi. Silti saan porukoilta 200 euroa kuukaudessa ja lisäksi jotain ennakkoperintöjäkin isompina potteina. Ihan sama, mitä joku muu ajattelee, ei hävetä yhtään. Miksei nyt, kun kerran varaa on?

”Vanhempani eivät ole ollenkaan mitään suurituloisia, mutta edelleen he maksavat esimerkiksi puhelinlaskuni ja tullessaan käymään he käyvät minulle kaupassa.”

Itse olen 28-vuotias työssäkäyvä ja omistusasunnossa asuva henkilö. Vanhempani eivät ole ollenkaan mitään suurituloisia, mutta edelleen he maksavat esimerkiksi puhelinlaskuni ja tullessaan käymään he käyvät minulle kaupassa. Toisinaan äitini antaa vaaterahaa. Sitä en oikein enää kehtaisi ottaa vastaan.

Tiedän, että vanhemmat tukevat minua enemmän kuin monia ikätovereitani. Toisaalta tiedän, että on myös olemassa ihmisiä, jotka saavat vanhemmiltaan vielä enemmän rahallista tukea. Jotkut jopa asuvat vanhempiensa asunnossa ilmaiseksi.

Tiedän, että vanhemmat tukevat minua enemmän kuin monia ikätovereitani.

Olen päälle 30, on vakituinen työ ja puoliso. Siitä huolimatta äiti saattaa kylässä käydessään antaa muutaman kympin tai maksaa molempien puolesta ulkona kahvilla tai syömässä. Vanhempani myös maksoivat puhelinlaskuni pitkälle yli 20-vuotiaaksi, vaikka kävin silloinkin töissä. He sitä itse halusivat, en sitä heiltä pyytänyt.

Samoin olen ostanut vanhemmilleni näin kesäisin mansikoita läheiseltä tilalta tai antanut äidille rahaa silloin, kun hänelle on tullut yllättäviä menoja ja talous on joutunut tiukoille. Tästä huolimatta minä ja vanhempani olemme ihan vastuuntuntoisia ja työssäkäyviä ihmisiä. Ei avun tarjoaminen, sen vastaanottaminen tai edes pyytäminen tee kenestäkään vastuutonta ihmistä. Jokainen voi joskus tarvita apua ja tukea.

Ei avun tarjoaminen, sen vastaanottaminen tai edes pyytäminen tee kenestäkään vastuutonta ihmistä. Jokainen voi joskus tarvita apua ja tukea.

Autan, kun haluan auttaa. Maksoin lapsen usean vuoden terapian, jota hän ei olisi pystynyt itse maksamaan.

Minuakin autettiin

Auttamisen perinne voi kulkea myös suvussa.

Minua on aikoinaan autettu ja jatkan samaa perinnettä. Elintason nostamiseen en osallistu, mutta opiskelijalle kyllä ruokakassin ostan ja välillä uudet farkut taikka talvikengät. Tai maksan junaliput, kun tulevat käymään. Kumpikaan lapsista ei oleta eikä pyydä, vaan ihan itse sitten yllätän asialla - jos siltä tuntuu. Työelämässä pärjäävät sitten omillaan, mutta en halua, että lapset ottavat velkaa opiskelun aikana.

Elintason nostamiseen en osallistu, mutta opiskelijalle kyllä ruokakassin ostan ja välillä uudet farkut taikka talvikengät. Työelämässä pärjäävät sitten omillaan, mutta en halua, että lapset ottavat velkaa opiskelun aikana.

Vaivanpalkkana

Rahallista apua annetaan joissakin perheessä vastineena muunlaisesta avusta.

Minäkin saan joka kuukausi vanhemmilta rahaa, kun vaihdan lamppuja, putsaan viemäreitä, ajan ruohoa ja teen muita kiinteistöön liittyvä töitä. Miksi maksaa perintöveroa, kun jakaa joka kuukaudelle hieman "palkkana"?

Itselläni on ikää pian 30 ja edelleen vanhemmat tuovat/ostavat kodintarvikkeita, vaatteita ja ruokaa kysymättä. Kaikki mitä heiltä saan, on "ylimääräistä". Puolestaan vien välillä vanhemmilleni kulutustuotteita käytettäväksi tai autan erilaisissa kodinaskareissa.

Perintöveroa välttääkseen

Osa kertoo, että haluaa auttaa jälkikasvuaan vielä, kun perintöveroa ei tarvitse maksaa.

Minä käytän rahojani lasteni hyväksi nyt: teemme yhteisiä, minun kustantamiani matkoja, maksan heidän kulujaan jne. Miksi säästäisin rahojani kuolemani jälkeen perintöverottajalle? Vanhana kannattaa olla mahdollisimman köyhä, koska kaikkia tukia hakiessa kysytään varallisuutta.

Minä käytän rahojani lasteni hyväksi nyt. Miksi säästäisin rahojani kuolemani jälkeen perintöverottajalle?

”Miksi säästäisin rahojani kuolemani jälkeen perintöverottajalle?” kysyy yksi.

Kyllä minä ainakin lapsilleni olen rahaa antanut kuin myös lastenlapsille, melko paljonkin. Eivät he sitä ole kerjäilleet, mieluummin nyt kun perunkirjoituksen jälkeen. En halu, että omaisuudestani koituu jälkeenjääville veromaksuja.

Koska on rahaa

Kaikki eivät halua makuuttaa rahojaan pankkitileillään tai käyttää niitä vain itseensä. Osa vastaajista kertoi, että auttaa mielellään, kun siihen on kerran mahdollisuus.

Olemme varakkaita ja olemme myös perineet paljon. Olemme opettaneet lapsille pienestä asti, että raha pitää ansaita. He ovat opiskelunsa ohella tehneet myös työtä. Olemme silti auttaneet heitä ostamalla asunnot, joissa he asuivat ilmaiseksi opiskelun aikana. Olemme myös maksaneet yhteisiä ulkomaan matkoja, ja lapset ovat saaneet ajella perheen autoilla. Nyt kun lapset ovat aikuisia, olemme auttaneet heidän lapsiaan.

Mitä lapselle voi antaa verottomasti?

Verovapaita lahjoja voi antaa yhteensä alle 5 000 euron arvosta haluamalleen henkilölle joka kolmas vuosi, kertoo vero.fi.

Lahjaveroa ei tarvitse maksaa siitä, että maksaa toisen puolesta päivittäisiä elämisen kuluja, opiskelumaksuja tai muita kasvatus-, koulutus- tai elatusmenoja. Toisen puolesta voi maksaa esimerkiksi vuokran, sähkön, koulukirjat tai ruokaostokset.

Myös alle 4 000 euron koti-irtaimistolahjoja voi saada verottomasti useita kertoja kolmen vuoden aikana.

Lähde: vero.fi

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?