Lapsettomuushoitojen uuvuttamat Sari ja Toni tekivät ratkaisun, joka on Suomessa harvinainen: ”Saamme antaa jollekin parhaan lahjan ikinä” - Perhe - Ilta-Sanomat

Lapsettomuushoitojen uuvuttamat Sari ja Toni tekivät ratkaisun, joka on Suomessa harvinainen: ”Saamme antaa jollekin parhaan lahjan ikinä”

Sari ja Toni yrittivät yhteistä lasta vuosien ajan. Kun se ei onnistunut, päättivät he auttaa jotakuta toista unelman saavuttamisessa.

Monet toivovat biologista lasta, mutta kaikille lasten saaminen ei ole mahdollista.

24.7. 16:00

Yhteinen lapsi oli Sari ja Toni Lasolan harras haave. Sarilla on kaksi lasta edellisestä liitosta, mutta nyt raskautta ei alkanut kuulua.

Sari Lasola ja hänen miehensä Toni Lasola eivät onnistuneet saamaan yhteistä lasta hedelmöityshoidoista huolimatta.

– Yritimme lasta peräti seitsemän vuoden ajan, ennen kuin lähdimme hakemaan hoitoja, Sari kertoo.

Ensin toivottua raskautta tavoiteltiin hormonihoidon avulla. Sen tarkoituksena oli saada aikaan ovulaatio. Kun se ei toiminut, aloitettiin inseminaatiohoito. Inseminaatio eli keinohedelmöitys on menetelmä, jossa pestyt siittiöt ruiskutetaan kohtuonteloon. Hoitoa käytetään muun muassa silloin, kun lapsettomuuteen ei ole löytynyt mitään selvää syytä.

Parin epäonnistuneen hoitokerran jälkeen siirryttiin jälleen astetta järeämpiin toimiin. Kun oli varmistettu, että Sarin munatorvet eivät ole tukossa, häneltä punkteerattiin 37 munasolua. Ne hedelmöitettiin Tonin siittiöillä.

17 munasolua hedelmöittyi onnistuneesti.

Alkiot siirrettiin pakkaseen, ja pian niistä ensimmäinen siirrettiin Sarin kohtuun. Se ei edennyt raskaudeksi saakka, kuten ei toinenkaan. Alle 38-vuotiaalla raskauden todennäköisyys on 25–40 prosenttia hoitokiertoa kohti, ja synnytykseen saakka johtaa 20–35 prosenttia hoitokierroista. Sari (36) ja Toni (40) eivät kuuluneet tähän joukkoon.

– Kolmannella kerralla tulin raskaaksi, mutta sain keskenmenon toisella kuukaudella, Sari kertoo.

Tuloksettomat lapsettomuushoidot kävivät raskaiksi. Hoidoista luopuminen oli lopulta helpotus.

Se oli viimeinen niitti. Sari ymmärsi, että nyt voimat eivät enää riitä. Hoidot olivat uuvuttaneet, niin henkisesti kuin fyysisesti.

– Minulle nousi hirvittävä turvotus. Hikoilin jatkuvasti, ja mieliala oli yhtä raivoa ja itkua.

Punkteerauksen jälkeen Sarille oli tullut vielä paha komplikaatio; vatsaonteloon kertyi niin paljon nestettä, että näytti kuin hän olisi ollut kuudennella kuukaudella raskaana. Toipuminen siitä vei pitkään.

– Olin todella ahdistunut. Masennuin, ja sain siihen lääkityksen. Olimme jo vuoden verran puhuneet, että kun alkioiden pakastussopimus kolmen vuoden jälkeen loppuu, lopetamme hoidot siihen.

Päätös hoitojen lopettamisesta oli lopulta helpotus. Se tarkoitti, että enää ei tarvinnut kestää jatkuvia pettymyksiä. Se kuitenkin suretti, että pakkasessa oli nyt alkioita, joilta oli odotettu niin paljon.

–Ajatus siitä, että ne päätyvät roskiin, oli karmea. Pääni ei kestänyt sitä. Niiden eteen oli tehty ihan liian iso työ, jotta ne vain heitettäisiin pois.

Ajatus siitä, että ne päätyvät roskiin, oli karmea. Pääni ei kestänyt sitä. Niiden eteen oli tehty ihan liian iso työ, jotta ne vain heitettäisiin pois.

Lapsettomuusklinikalla.

Sari ja Toni päättivät luovuttaa alkiot eteenpäin. Se on Suomessa suhteellisen harvinaista.

Valvira ylläpitää lapsettomuusklinikoilta tulleiden ilmoitusten perusteella Luoteri-rekisteriä sukusolujaan tai alkioitaan luovuttaneista henkilöistä. Vuonna 2019 alkioita luovutti 16 pariskuntaa. Viime vuonna näin teki alustavan tiedon mukaan vain yhdeksän pariskuntaa. Poikkeuksellisen vähäinen määrä johtuu siitä, että klinikat olivat osan vuotta kiinni.

Yksi vaihtoehto oli luovuttaa alkiot tieteelliseen tutkimukseen, mutta Sari ja Toni halusivat antaa jollekulle mahdollisuuden saada hartaasti toivottu lapsi.

– Vaikka me emme onnistuneet, niin ehkä joku toinen onnistuu. Itselle tulee todella hyvä mieli ajatuksesta, että joku toinen saisi sen pienen käärön.

Kaikki ovat tukeneet ja kannustaneet. Meille itselle tässä tärkeintä se, että saamme antaa jollekin parhaan lahjan ikinä.

Eivät halua tietää kenelle alkiot menevät

Luovuttaminen oli oma prosessinsa. Ensin käytiin keskustelut hoitohenkilökunnan kanssa. Läpi kahlattiin niin luovuttamisen psykologinen puoli kuin lakiasiat. Verikokeilla tutkittiin muun muassa kromosomit, HIV ja hepatiitti. Sari ja Toni eivät halua tietää, kenelle alkiot menevät, eikä sitä tietoa heille annettaisikaan.

– Alkiot saa joku, joka niitä tarvitsee. Se voi olla yksinäinen nainen, heteropari tai naispari. Meille se on ihan sama.

Munasolut ja siittiöt yhdistetään.

He eivät myöskään saa koskaan tietää, onnistuuko alkiot saava henkilö tulemaan raskaaksi ja synnyttämään lapsen. Paitsi, jos lapsi 18 vuotta täytettyään ottaa heihin itse yhteyttä. Hedelmöityshoitolain mukaan luovutetusta sukusolusta tai alkiosta alkunsa saaneella henkilöllä on 18 vuotta täytettyään oikeus saada rekisteristä tieto luovuttajan henkilöllisyydestä.

Sari myöntää, että hän hieman salaa toivoo, että näin kävisi.

– Olisi kiva nähdä, millainen persoona hän on, ja millaisen perheen hän on saanut.

Olisi kiva nähdä, millainen persoona hän on, ja millaisen perheen hän on saanut.

Yhteydenotto saattaisi tulla myös ennen lapsen tuloa täysi-ikäiseksi, mikäli lapsella todettaisiin jokin sairaus, johon biologisilta vanhemmilta voisi saada apua. Tämä askarrutti Saria, ja ennen luovutusta hän halusi varmistaa, että heihin otettaisiin tässä tapauksessa yhteyttä.

– Tietenkään en tätä yhteydenottoa toivo, sillä silloinhan lapsella olisi joku hätä. Mutta meille sanottiin, että jos muualta ei apua saisi, yhteydenottoa meihin harkittaisiin.

Lähipiiri on suhtautunut asiaa hienosti. Sarin lapset tietävät, että pian heillä saattaa olla jossakin päin Suomea sisarus, joka ehkä joskus ottaa yhteyttä. Tai sitten ei. Sarin äitikin on asiasta suorastaan innoissaan.

– Kaikki ovat tukeneet ja kannustaneet. Meille itselle tässä tärkeintä se, että saamme antaa jollekin parhaan lahjan ikinä. Rahan takia emme tätä tee, sillä tässä ei raha vaihda omistajaa missään vaiheessa, Sari painottaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?