"Olen päälle 30, mutta äiti antaa yhä bensarahaa” – vanhempien rahallinen tuki aikuisille lapsille jakaa mielipiteitä - Perhe - Ilta-Sanomat

"Olen päälle 30, mutta äiti antaa yhä bensarahaa” – vanhempien rahallinen tuki aikuisille lapsille jakaa mielipiteitä

llta-Sanomien lukijat kertovat, mitä mieltä ovat aikuisen jälkikasvun tukemisesta.

Pitääkö jälkikasvua auttaa taloudellisesti ja lastenhoidossa? Ilta-Sanomien lukijat vastaavat.

19.7. 19:15

Yhä useampi suuriin ikäluokkiin sekä heidän aikuisiin lapsiinsa kuuluvista kokee, että isovanhempien velvollisuus on edistää lastenlasten ja heidän perheensä taloudellista turvallisuutta. Tämä käy ilmi laajasta, Väestöliiton teettämästä kyselystä. Kyselyyn perustuva Sukupolvien suhteet* -tutkimusraportti julkaistiin toukokuun lopussa.

Lue lisää: Laaja kysely: Monien mielestä isovanhempien tulee turvata perheiden taloutta – ”On ostanut rattaat ja turvakaukalon, ja sain ennakkoperintöä...”

Nyt ääneen pääsevät Ilta-Sanomien lukijat, jotka perustelevat, miksi taloudellinen ja muukin tuki on tervetullutta, tai miksi sitä ei tulisi ottaa vastaan.

Taloudellinen apu on tarpeen

Nimimerkillä Rakkaalla lapsella on monta nimeä kommentoinut pitää luonnollisena, että vanhemmat ja isovanhemmat auttavat sekä taloudellisesti että lastenhoidossa, mikäli se on mahdollista.

– Lastenhoito ei ole kaikille lainkaan taakka, vaan ilo saada olla yhdessä jälkikasvun kanssa. Yhtä lailla mielestäni kuuluu asiaan, että lapset auttavat varsinkin eläkkeellä olevia vanhempiaan ja isovanhempiaan.

Lastenhoito ei ole kaikille lainkaan taakka, vaan ilo saada olla yhdessä jälkikasvun kanssa.

Masa94 muistuttaa, että kaikenlainen tuki voi olla tarpeen. On surullista, kuinka erilaista tukea kukin perhe saa.

– Toisilla on hoitoapua kuukausittain taloudellisen tuen päälle ja toiset huutavat hoitoapua edes kerran vuoteen sitä saamatta. Kyllä sitä toivoo, että olisi tiennyt, kuinka yksin jää, kun sen lapsen päättää tehdä. En jättäisi omaa lastani tukematta, jos hänelle lapsia tulee. En ihmettele enää näitä kaikkia äitejä, miksi masentuvat niin syvästi.

Ellun Kananen -nimimerkki muistuttaa, että rahaa ei ole pakko pantata, jos sitä on.

– Jos on rahaa, voi sitä antaa silloin, kun on tarve, eikä vasta perittäväksi kuoleman jälkeen.

Jos on rahaa, voi sitä antaa silloin kun on tarve, eikä vasta perittäväksi kuoleman jälkeen.

Toisinaan auttaminen voi kuitenkin mennä liian pitkälle.

– Työssäni ilmeni yllättävä asia: eläkeläiset ottivat käyttöluottoja avustaessaan lapsiaan ja lastenlapsiaan taloudellisesti. Asia paljastui, kun samat mummut ja papat kävivät hakemassa muutaman vuoden välein vippiä uuteen pesukoneeseen.

Hipsun mukaan auttaminen omasta halusta on eri asia kuin velvollisuus auttaa.

– Suvussani on ollut iät ja ajat tapana autella puolin ja toisin. Se ei ole ollut velvollisuus, vaan omasta halusta syntynyt. On kyllä kukkua tuo velvollisuus auttaa.

Lue lisää: Näin erilaista rahankäyttö voi olla saman perheen sisällä: ”Mies pesee ja säilöö käytettyjä, kertakäyttöisiä pahvimukeja”

Martza-nimimerkki on samaa mieltä.

– Ei todellakaan pidä auttaa! Kuitenkin mielellään silloin tällöin auttelen, mutta vapaaehtoisesti, rakkaudesta.

Mielellään silloin tällöin auttelen, mutta vapaaehtoisesti, rakkaudesta.

AnnaLiisa kommentoi, ettei hänellä ole omia lapsia, mutta äiti auttaa häntä yhä, vaikka hän on aikuinen.

– Enkä koe sitä mitenkään pahana asiana. Hän on tehnyt sen omasta halustaan ja olisi varmasti loukkaantunut, jos en olisi ottanut apua vastaan. Vielä nykyäänkin, vaikka asun jo puolisoni kanssa ja olen päälle 30 vuotta, saattaa hän käydessään antaa parikymppisen bensarahaa tai tuoda kylään tullessaan ruokaa tai ruokatarpeita.

Tämä lukija muistuttaa, että lapsi pysyy lapsena ja vanhemmat vanhempina, vaikka elämä menee eteenpäin.

– Perhe on perhe, ja se kuuluu asiaan, että toinen toisistaan pidetään huolta.

”Perhe on perhe, ja se kuuluu asiaan, että toinen toisistaan pidetään huolta”, kirjoittaa yksi.

Taloudellista apua ei sovi ottaa vastaan

Foxlady on täysin toista mieltä. Rahallinen apu ei ole hyväksyttävää.

– Oikeesti, nyt järki käteen tuoreet vanhemmat. Odotatteko oikeasti isovanhempien hoitavan, rahoittavan ja tukevan teidän jälkikasvua ja teitä? Jos teette lapsia, hoidatte itse alusta loppuun, omilla ansiotuloillanne. Lapsia ei pidä tehdä, jos rahkeet eivät riitä. Isovanhemmat ovat jo oman työnsä tehneet, ei voi eikä saa olettaa heidän kasvattavan nyt teidän lapsenne. Hävetkää, jos näin teette.

Myös tämä kirjoittaja päätti, ettei ota taloudellista apua vastaan.

– Olen halunnut aina olla taloudellisesti itsenäisesti pärjäävä. Olisi varmaan äitini vähän auttanut, jos olisin ottanut almuja vastaan. Tiukkaa oli, kun poika oli pieni, mutta niistäkin vuosista selvittiin.

Olisi varmaan äitini vähän auttanut, jos olisin ottanut almuja vastaan.

Tämä kirjoittaja ei hyväksy edes lastenhoitoapua isovanhemmilta.

– Jokainen hoitaa omat lapsensa, kun on maailmaan heidät tehnyt. Isovanhemmilla on oikeus omaankin elämään. Ovat jo omat lapsensa hoitaneet. On uusavutonta ja itsekästä ajatella, että aina pitäisi auttaa tai olla käsi ojossa antamassa jotakin. Lastenhoitoapua voi ostaakin.

Teegee-nimimerkki kieltäytyy taloudellisesta tuesta, mutta muuten apu on tarpeen.

– Jos olet lapsia hankkinut, hoidat myös heidät. Ei rahallista tukea. Ainoastaan vierailuja puolin sun toisin. Eivät hekään ole mitään ilmaista rahaa saaneet, ja ajat ovat tuolloin olleet vielä paljon kovemmat.

Vaari77 ihmettelee nykyistä elämänmenoa. Ennen lapset huolehtivat vanhenevista vanhemmistaan, nyt on toisin.

– Nyt yhteiskunnan ja vanhempien pitäisi maksaa heidän elämisensä sekä harrastukset. Miten pienituloinen eläkeläinen kustantaa aikuisten lastensa elämän? Hyvä kun pystyy itse maksamaan muun muassa nousevat asumisen kulut.

Jos olet lapsia hankkinut, hoidat myös heidät. Ei rahallista tukea. Ainoastaan vierailuja puolin sun toisin.

Rahahanat kiinni

Keskusteluun osallistui myös nimimerkki Eläke-ukko, joka kertoi auttaneensa lapsiaan taloudellisesti esimerkiksi asunnon hankinnassa. Jossakin vaiheessa lasten jatkuva rahantarve alkoi ärsyttää. Mies päätti laittaa rahahanat kiinni.

– Nyt ei juuri muuta kuin päivää sanotaan, jos sitäkään, kun nähdään. Ja turhaan kyttäävät perintöjä. Kaikki kyllä menee omiin rientoihin.

Nimimerkki Marsilla on toisenlainen tarina. Itse hän ei saanut koskaan vanhemmiltaan rahaa 15-vuotispäivänsä jälkeen.

– Opiskelemaan lähtiessäni isäni naureskeli ja odotti, että epäonnistun. Ei mitään tukea koskaan. Nykyään kaksi yliopistotutkintoa ja kolme lasta myöhemmin autan tuota terveytensä ja omaisuutensa ryypännyttä surkimusta milloin missäkin. Hän ei ole koskaan auttanut lastenlastensa hoitamisessa, eikä kulujen rahoittamisessa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?