Kun nainen saapuu yksin hedelmöityshoitoklinikalle, taustalla on usein ex-mies, joka ei halunnutkaan lasta – ”Selkeästi nouseva trendi” - Perhe - Ilta-Sanomat

Kun nainen saapuu yksin hedelmöitys­hoito­klinikalle, taustalla on usein ex-mies, joka ei halunnutkaan lasta – ”Selkeästi nouseva trendi”

Itsellisten naisten määrä hedelmöityshoitoklinikalla on kasvanut. Naistentautien erikoislääkäri Merja Tuomi-Nikula pitää kehitystä hyvänä.

Itselliseksi äideiksi ryhtyvien naisten osuus on kasvanut hedelmöityshoitoklinikalla, kertoo Felicitas Mehiläisen naistentautien erikoislääkäri Merja Tuomi-Nikula.

10.5.2021 19:09

– Elämään tarvitaan aina lisää lämpöä, rakkautta ja avoimuutta. Siitähän tässä on kysymys.

Kaikilla maailman lapsilla on oikeus syntyä toivottuna ja rakastettuna. Myös ympäröivän yhteiskunnan tuki on tärkeää.

Kun Felicitas Mehiläisen naistentautien erikoislääkäri Merja Tuomi-Nikula aloitti työt hedelmöityshoitojen parissa 30 vuotta sitten, aika oli eri. Vastaanotolla kävi vain heteropareja, ja moni heistä tuli paikalle häpeillen. Hoidoista ei kerrottu edes omille vanhemmille, sillä lapsettomuus oli tabu.

Merja Tuomi-Nikula iloitsee, että ilmapiiri on nykyään täysin erilainen. Hedelmöityshoidot mahdollistavat vanhemmuuden yhä useammalle, eikä hoitoja enää onneksi hävetä.

– Hedelmöityshoitojen avulla syntyneet lapsetkin osaavat iloita taustastaan. Koulun pihalla saatetaan kertoa ylpeästi, mitkä ovat omat juuret, Tuomi-Nikula kertoo.

Toisin kuin aiemmin, lahjasukusoluhoidoissa käytetään nykyään vain rekisteröityjä luovuttajia, jonka tiedot lapsi halutessaan saa täytettyään 18 vuotta.

Tämä on tavallinen kysymys vastaanotolla

Vuonna 2021 naistentautien erikoislääkärin Merja Tuomi-Nikulan vastaanotolle saapuu yhä tahattomasta lapsettomuudesta kärsiviä pariskuntia. Toisin kuin ennen, salailu on kuitenkin poissa.

Nykyään vastaanotoilla käy myös sateenkaaripareja ja naisia ilman kumppania. Itsellisten naisten määrä on viime aikoina kasvanut tasaisesti.

– Itsellisiä naisia on potilaista ainakin 20 prosenttia. Kyseessä on selkeästi nouseva trendi. Itsellisen naisen polku on aivan erilainen kuin vuosikymmeniä sitten. Jotain on tehty yhteiskunnassa oikein. Häpeän kulttuuri on poissa.

Kun itsellinen nainen tulee hedelmöitysklinikalle, Tuomi-Nikula kuulee useimmiten ikään liittyviä pohdintoja.

– Monet ovat huolissaan, riittääkö omien munasarjojen kapasiteetti vielä lapsen saamiseen, Tuomi-Nikula kertoo.

Huoli on olennainen, onhan klinikalle saapuva asiakas tyypillisesti yli 35-vuotias nainen. Tavallinen tarina naisen tahattoman lapsettomuuden takana on se, että takana on parisuhde, jossa mies ei ole halunnut lasta, Tuomi-Nikula kertoo.

– Tyypillistä on sekin, että nainen on tehnyt uraa, mutta ei ole ehtinyt pariutua oikeana aikana. Kun biologinen kello tikittää, itsellinen äitiys kiinnostaa.

Iäkkäimmille ei inseminaatiota

Selkeää sapluunaa hedelmöityshoitoihin ei ole, sillä jokainen potilas on erilainen.

Inseminaatiota, jossa pestyt siittiöt ruiskutetaan kohtuonteloon, sekä koeputkihedelmöitystä, jossa munasolut hedelmöitetään pestyillä siittiöillä laboratoriossa, tehdään Tuomi-Nikulan mukaan keskimäärin yhtä paljon.

– Jos on ikää, tehokkain keino hoitaa lapsettomuutta on koeputkihedelmöitys. Iäkkäimmille käytetään harvemmin inseminaatiota, mutta hoidot ovat ihan aina yksilöllisiä, Tuomi-Nikula sanoo.

On myös mahdollista tehdä hoito lahja-alkiolla, mutta näiden hoitojen määrä on vielä vähäinen.

– Ikäraja tähän on meidän klinikallamme 43 vuotta. Ajatus on sama kuin adoptiossa, jossa lapsen ja vanhemman ikäero saa olla korkeintaan 45 vuotta.

– Tietenkin on niin, että perusteet pitää olla erinomaiset, jos haluaa lapsen 43-vuotiaana. Raskaus on naiselle myöskin terveydellinen rasite ja haluamme turvata, että synnyttänyt äiti on terve lasta varten.

Näin prosessi etenee

Oli menetelmä mikä tahansa, lapsen etu nousee olennaiseksi osaksi koko prosessia.

Hedelmöityshoitolaki määrää, että hedelmöityshoitoa ei saa antaa, jos ”on ilmeistä, ettei lapselle voida turvata tasapainoista kehitystä”.

Siksi jokainen hedelmöityshoitoihin lähtevä itsellinen äiti käy läpi psykologin konsultaation, jossa naista valmennetaan tulevaan äitiyteen. Näin tehdään, oli kyseessä hedelmöityshoito yksityisellä tai julkisella puolella.

– Prosessissa asiat kirkastuvat. Lasta ei kuulu tehdä vain, ”koska niin on tapana”. Hoitoon päätyvät ovat kyllä vastuullisia vanhempia, jotka tietävät mihin ryhtyvät. He tekevät tämän rakkaudesta, Tuomi-Nikula kertoo.

Psykologisessa konsultaatiossa olennaiseen rooliin nousevat kysymykset tukiverkostoista. Kun lapsen saa ilman kumppania, vanhempien, sukulaisten ja ystävien tuki nousee tärkeään rooliin.

– Psykologin luona kartoitetaan sitäkin, miksi kumppania ei ole löytynyt. Tyypillisin asiakas on sellainen, jolla on takana pitkä suhde, mutta jonkun verran on heitä, jotka eivät ole löytäneet oikeaa kumppania, tai parisuhde ei kiinnosta.

On edessä sitten lyhyempi tai pidempi tie vanhemmaksi, itsenäisen naisen kannattaa varata prosessiin selkeästi aikaa.

– Nopeimmillaankin tähän menee puoli vuotta. Sen aikana pitäisi selvitä, minkä hoidon pitäisi purra.

Kun itsellinen nainen tulee hedelmöitysklinikalle, Tuomi-Nikula kuulee useimmiten ikään liittyviä pohdintoja.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?