Avioeroon liittyy paperi, jonka moni unohtaa tehdä – perhejuristi varoittaa: Saatat tietämättäsi kerryttää eksäsi varoja - Perhe - Ilta-Sanomat

Avioeroon liittyy paperi, jonka moni unohtaa tehdä – perhejuristi varoittaa: Saatat tietämättäsi kerryttää eksäsi varoja

Moni suomalainen jättää avioeron tietämättään puolitiehen. Jos ositusta ei tee heti avioeron tapahtuessa, edessä saattaa olla viheliäinen hiirenloukku, jossa varallisuutta päätyykin ex-puolison taskuun.

16.4. 13:30

Avioliitto päättyy avioeroon. Puolisot jakavat omaisuuden sopuisasti, tai joissakin tapauksissa ei niin sopuisasti, ja jatkavat kumpikin elämää tahoillaan. Homma selvä, eikö niin?

– Ei välttämättä. Valitettavasti avioero jää tällaisessa tapauksessa ikään kuin puolitiehen, mikäli virallista ositusta ei tehdä, Lexly Oy:n perustajaosakas ja perhejuristi Katariina Kuusiluoma toteaa.

Ositus on juridinen toimenpide, joka täytyy tehdä avioliiton päättyessä, oli syy sitten avioero tai puolison kuolema. Vasta virallisessa osituksessa avioliiton muodostama avio-oikeus toteutuu eli avioliitossa syntyvä taloudellinen side puretaan lain edellyttämällä tavalla.

Kuusiluoman kokemuksen mukaan avioeron jälkeinen ositus jää liian usein tekemättä kunnolla. Ositusta ei tehdä, koska avio-oikeutta ei tunneta kunnolla eikä osituksen tekemättä jättämisen riskiä ymmärretä.

– Mikään taho ei käytännössä ohjaa tekemään ositusta, elleivät puolisot itse ymmärrä sitä tehdä. Jos eroavalla parilla on pankkilainaa, hyvällä tuurilla pankissa osataan antaa neuvoja osituksen tarpeesta.

Ositettava omaisuus määritellään erohetken mukaan

Osituksen tekemättä jättämiseen liittyy valtava riski, jota moni ei avioeron myllerryksessä hoksaa edes ottaa huomioon.

Ositettava, avio-oikeuden alainen omaisuus nimittäin määritellään avio-eron vireilletulopäivän mukaan. Olipa eroa haettu viime vuonna tai 20 vuotta sitten, omaisuuden arvo määritellään tämän päivän eli osituksen tekohetken käyvän arvon mukaan.

 Mikään taho ei käytännössä ohjaa tekemään ositusta, elleivät puolisot itse ymmärrä sitä tehdä.

Aivan tavallistenkin ihmisten kohdalla voi syntyä tilanne, jossa eron aikaan suhteellisen pieni omaisuus onkin tänä päivänä huomattavasti arvokkaampi, Kuusiluoma muistuttaa.

– Asunto pääkaupunkiseudulla, kesämökki, yritys- tai sijoitusomaisuus ovat tyypillisesti tällaisia. Ne ovat vuosikymmenten saatossa saattaneet kerryttää paljonkin arvoa.

Omaisuudesta on myös voitu aika päivää sitten luopua tai se on voitu myydä eteenpäin. Tällä ei kuitenkaan ole osituksen hetkellä merkitystä. Kyseessä on erohetken omaisuus, joka sitten osituksessa jaetaan – siinäkin tapauksessa, että kyseistä omaisuutta ei enää omistaisikaan.

Katariina Kuusiluoma painottaa osituksen tärkeyttä heti avioeron tapahtuessa. Perhejuristi on selvittänyt lukuisia sotkuja, kun eron aikaan vähemmän omistanut ex-puoliso hoksaa, että hänellä on oikeus vaatia puolta eropäivän yhteenlasketusta netto-omaisuudesta.

Ositus jää pahimmassa tapauksessa perillisten selvitettäväksi

Kuusiluoma painottaa osituksen merkitystä heti avioeron tapahtuessa, muuten edessä saattaa olla viheliäinen hiirenloukku.

– Sanomattakin on selvää, että mitä pitempi aika kuluu eron hakemisesta, sitä työläämpää on selvittää mitä kaikkea omaisuutta ja velkoja juuri eron hakupäivänä kummallakin puolisolla oli.

Perhejuristi on selvittänyt lukuisia sotkuja, kun eron aikaan vähemmän omistanut ex-puoliso hoksaa, ehkä jopa osapuolten keskinäisistä puheista poiketen, että hänellä on oikeus vaatia puolta eropäivän yhteenlasketusta netto-omaisuudesta.

 Niin pitkään kun ositus on tekemättä, ei eronnut ihminen varmuudella omista kaikkea nimissään olevaa omaisuutta.

– Edessä voi olla todella hankalia keskusteluja. Ja jos näitä keskusteluja käydään kuolinpesän kanssa, tilanne puuroutuu entisestään.

Kuusiluoma painottaakin vanhempien vastuuta hoitaa ositus kuntoon heti avioeron aikana tai ainakin vielä, kun molemmat ovat elossa. Ositus jää nimittäin perillisten selvitettäväksi, jos se on aikanaan jäänyt tekemättä.

– Kuka haluaa jättää lastensa selvitettäväksi vanhan avioeron raha-asiat? Puhumattakaan siitä, jos eroja ja tekemättömiä osituksia on useampia.

Niin kauan kun ositus on tekemättä, ei eronnut varmuudella omista kaikkea nimissään olevaa omaisuutta. Avioehtosopimuskaan ei poista tarvetta tehdä ositusta.

Oikeus vaatia ositusta ei vanhene

Ositukselle ei ole määräaikaa, toisin kuin esimerkiksi perunkirjoitukselle, joka on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Katariina Kuusiluoman kokemuksen mukaan ihmiset kyllä useimmiten jakavat omaisuuden avioeron yhteydessä käytännössä, mutta eivät tee kunnollista ositusasiakirjaa.

Oikeus vaatia osituksen tekemistä ei kuitenkaan vanhene. Vaikka toinen ex-puolisoista kuolisi, oikeus vaatia ositusta säilyy. Se, menestyvätkö erilaiset vaatimukset, onkin sitten kokonaan toinen juttu.

Turhia riitoja ei siis kannata jättää muhimaan, perhejuristi muistuttaa.

Monesti osituksen tekemättä jättämistä perustellaan sillä, että toinen ei suostu tai ei ota kantaa mihinkään. Osituksen saa kuitenkin aina, sillä jos asiassa ei päästä sopuun, voi ex-puoliso viedä asian käräjäoikeuteen ja hakea pesänjakajan tekemään osituksen.

– Eksän vastusteluun tai eroahdistukseen ositus ei kaadu, mutta totta kai sopuisa ositus on aina parempi kuin lihava riita myös mahdollisen jälkikasvun kannalta.

Ositus palauttaa tehdasasetukset

Kuusiluoma muistuttaa, että niin pitkään kun ositus on tekemättä, ei eronnut ihminen varmuudella omista kaikkea nimissään olevaa omaisuutta. Moni kasvattaakin tietämättään ex-puolisonsa omaisuutta.

– Sanotaan, että Suomi on jakamattomien kuolinpesien maa. Tämän lisäksi Suomi on myös tekemättömien avioehtojen ja suullisesti tehtyjen eli tekemättömien ositusten maa.

Jos kirjallinen osituspaperi on jäänyt avioeron yhteydessä tekemättä, kannustaa perhejuristi rohkeasti ottamaan asian puheeksi ex-puolison kanssa.

 Asia ei mene pois tai katoa itsekseen, vaan viimeistään perikunta löytää sen edestään.

– Jommankumman on kannettava vastuu ja tehtävä aloite. Asia ei mene pois tai katoa itsekseen, vaan viimeistään perikunta löytää sen edestään.

Jos ex-pariskunta on hyvissä väleissä ja molemmat kokevat eron menneen reilusti, on mahdollista tehdä myös yksinkertainen toteava ositus, josta käy ilmi, että omaisuus on jaettu, eikä kummallakaan ole taloudellisia vaatimuksia päättyneen avioliiton suhteen.

Kuusiluoman mukaan osituksen tekeminen maksaa varmasti itsensä takaisin tulevaisuudessa.

– Jos osituksesta ei ole mustaa valkoisella, niin asia on juridisesti katsottuna auki. Ositus ikään kuin palauttaa yksilön tehdasasetukset omissa nimissään olevaan omaisuuteen, kun kummallekaan osapuolelle ei jää piileviä oikeuksia toista kohtaan.

Viisi faktaa osituksesta

  1. Avioliitto on juridisesta näkökulmasta taloudellinen sopimus. Aviopuolisot saavat automaattisesti avio-oikeuden kaikkeen toistensa omaisuuteen naimisiin menemällä. Kun avioliitto päättyy avioeroon tai kuolemaan, tämä taloudellinen sopimus pitää päättää juridisella toimenpiteellä, jonka nimi on ositus.

  2. Avioehtosopimus ei poista tarvetta tehdä ositusta. Avioehtosopimus on ikään kuin esisopimus siitä, kuinka aviopuolisoiden omaisuus jaetaan avioliiton päättyessä. Avioehtosopimus ei ole välttämättä avio-oikeuden täydellisesti poissulkeva, jolloin osa omaisuudesta erotellaan puolisoille ja osa jaetaan puolittamisperiaatteen mukaan.

  3. Ositus pitää tehdä aina. Ositus tarvitaan, vaikka puolisoilla ei olisi eron hakupäivänä varoja ollenkaan tai velkaa olisi enemmän kuin varoja. Ositus tulee tehdä myös siinä tilanteessa, että kaikki omaisuus realisoidaan ja rahat jaetaan käytännössä.

  4. Osituksen tekeminen on väärä hetki jäädä passiiviseksi tai ”tehdä itse ja säästää”. Jotta omaisuutesi on tulevaisuudessa turvassa eivätkä talousasiat menisi entistä pahemmin solmuun, käytä osituksen tekemiseen ammattilaisen apua. Toinen puoliso ei voi hangoitella vastaan ja kieltäytyä osituksen tekemisestä, sillä mikäli sopimukseen ei päästä, asia ratkaistaan käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan avulla.

  5. Osituksen mahdolliset verohyödyt. Osituksessa tapahtuviin omaisuusjärjestelyihin voi liittyä merkittäviä veroetuja. Eroavien puolisoiden ei siis kannata rynnätä suin päin tekemään esimerkiksi keskinäistä kauppaa vaan aviovarallisuussuhde kannattaa purkaa kokonaisuutena asiantuntijan kanssa veroasiat huomioon ottaen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?