Vilhelmiina, 26, tajusi keskittymisongelmansa lapsen myötä – oireille tuntuu löytyneen syy: ”Kuka edes on normaali?” - Perhe - Ilta-Sanomat

Vilhelmiina, 26, tajusi keskittymisongelmansa lapsen myötä – oireille tuntuu löytyneen syy: ”Kuka edes on normaali?”

Kun Vilhelmiina, 26, sai toisen lapsensa, hajamielisyys ja mielialavaihtelut haittasivat arkea. Hän alkoi etsiä syitä oireilleen.

Vilhelmiina, 26, uupui, kun perheen toinen lapsi syntyi. Nykyään hän osaa suhtautui itseensä empaattisemmin.­

25.2. 19:30

Jatkuva meno ja meininki, päässä tuhat ideaa.

Vantaalaisen Vilhelmiinan, 26, elämä on aina ollut tylsästä kaukana. Jo pikkutyttönä hänen oli tapana repiä huvia muiden mielestä mitättömistä asioista. Pitkillä automatkoilla pelkästään vesipisaroiden valuminen autonikkunassa oli kiehtovaa seurattavaa.

– Minulla on luova mieli. Kun muut tunsivat tylsyyttä, minä en koskaan, Vilhelmiina kertoo.

Luovan mielen kaverina kulki kaaos.

– Koulussa saatoin uppoutua mielikuvitusmaailmaan ja vain kumittaa kumilla pulpettia ja katsella ulos. Vihkoni olivat täynnä piirustuksia.

Mitä enemmän ympärillä tapahtui, sitä vaikeampaa Vilhelmiinan oli keskittyä. Huolimattomuusvirheet ja tunteiden vuoristorata tulivat tutuiksi niin töissä kuin kotona.

– Olin koko aikuisikäni tiennyt, että minulla on haasteita. Unohtelen helposti asioita, minun on vaikea pysyä paikoillani ja puhun innostuessani toisten päälle, nainen kuvailee.

Vilhelmiina yritti suorittaa äitiyttä ulkopuolelta tulevien odotusten voimin. Nykyään hän hyväksyy itsensä paremmin.­

Myös lähimmät ihmissuhteet ovat olleet koetuksella. Kun Vilhelmiina riitelee, asiassa on vaikea pysyä.

Siksi avioliitossa asuva nainen on kehitellyt systeemin, jossa ristiriidat ratkotaan kirjallisesti Whatsapp-viesteillä.

– Näin riita saadaan ratkottua, enkä puhu ohi suuni.

Toisen lapsen syntymä uuvutti

Luova ja kaoottinen mieli ei haitannut, kun Vilhelmiina asui yksin puolisonsa kanssa. Päinvastoin: Vilhelmiina ei muista hetkeä, jolloin hänellä olisi ollut yksin kotona tylsää.

– Koen tylsyyttä vain, jos minun on oltava paikoillani tai en voi vaikuttaa siihen mitä tapahtuu. Jos olen yksin kotona, keksin aina projekteja ja tekemistä. Voin tanssia, jumpata, siivota, pyykätä, maalata, nukkua tai vaihtaa kasvien mullat aivan sillä tavalla kun haluan.

Uupumus iski vasta, kun perheeseen syntyi kaksi lasta lyhyellä aikavälillä. Ensimmäisen lapsen hoito vielä meni, mutta sitten syntyi toinen lapsi. Lapset ovat nyt 2- ja 3-vuotiaat. Vanhempi lapsi oli vuoden ja seitsemän kuukautta, kun kuopus syntyi.

 Nykyään sanon lapsille, että ”äiti käy vessassa” ja käyn siellä hetken hengittelemässä.

Yhtäkkiä tilanne saattoi olla sellainen, että omaa aikaa ei ollut lainkaan: kun toinen lapsista itki, toinen kiskoi hihasta toisaalle. Kuormituksesta tuli valtavaa.

– Kun mieskin vielä vaati oman huomionsa, oli vaikea keskittyä mihinkään. Voihan se olla niinkin, että niissä tilanteissa koin myös helpommaksi luovuttaa lasten kanssa ja lähteä tilanteesta.

Vilhelmiinalla on kaksi lasta, yksi 2-vuotias ja toinen 3-vuotias.­

Äiti tuntee valtavan huonoa omatuntoa siitä, että ajautui toistamiseen huutamaan uupuneena lapsilleen. Nyt hän on opetellut muuttamaan käyttäytymistään.

– Nykyään sanon lapsille, että ”äiti käy vessassa” ja käyn siellä hetken hengittelemässä. Huutaminen ei ole oikein, ja on tärkeää pyytää anteeksi, jos niin käy. Näissä tilanteissa kerron lapsille, että olen tehnyt väärin.

Adhd-tutkimukset käynnissä

Uupuminen pakotti Vilhelmiinan hakemaan apua ratkaisukeskeisestä terapiasta.

Jossakin välissä nainen pelkäsi, että hänellä on epävakaa persoonallisuushäiriö. Tutkimuksissa diagnoosikriteerit eivät täyttyneet.

Adhd-tutkimukset ovat parhaillaan meneillään. Merkit viittaavat aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöön.

Aikuisilla adhd ilmenee useimmiten tarkkaavuuden, keskittymiskyvyn ja toiminnanohjauksen hankaluuksina. Ylivilkkaus voi ilmetä sisäisenä levottomuutena: mieli vaeltaa, ja on todella vaikea rentoutua ja rauhoittua.

Työterveyslaitoksen johtava psykologi ja neuropsykologian erikoispsykologi Teemu Paajasen mukaan on tavallista, että aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö eli adhd diagnosoidaan usein vasta aikuisena. Näin on siitä huolimatta, että adhd on synnynnäinen kehityksellinen häiriö.

– Monen lapsen lievempi adhd jää tunnistamatta, ja oireet alkavat aiheuttaa selvemmin ongelmia vasta aikuisena esimerkiksi opinnoissa, töissä tai ihmissuhteissa, Paajanen kommentoi aiemmassa jutussamme.

Adhd:n diagnoosikriteereistä voi lukea tarkemmin Käypä hoito -sivustolta.

”On ok olla hieman erilainen”

Vilhelmiina haluaa puhua ongelmistaan avoimesti, sillä hänen mukaansa aikuisten, erityisesti naisten, keskittymisvaikeuksia ei ymmärretä.

Jotkut ovat sanoneet, että Vilhelmiina hakee diagnoosin etsimisellään vain huomiota.

Tästä ei ole kyse.

– Ajattelen niin, että jos ongelmiensa kanssa selviää, diagnoosia ei tarvita. Minä olen kuitenkin kärsinyt pitkään turhasta syyllisyydestä. On ihan ok olla yhteiskunnan silmissä hieman erilainen. Kuka edes on normaali?

Vilhemiina on luova ihminen. ”Pidin ensimmäisen taidenäyttelyni helmikuussa 2020.”­

Vilhelmiina uskoo, että pelkästään tieto siitä, että on muita keskittymisvaikeuksista kärsiviä, vähentää syyllisyyttä, jota erilaisuuteen liittyy.

Hän on löytänyt apua Facebookin ADHD/ADD naiset -ryhmästä.

– Olen myös kertonut asiasta omalla Facebook-sivullani. Yllätyin yksityisviestien määrästä. Monet kertoivat omista haasteistaan. Tuella ja tiedon saannilla on valtava merkitys.

Aiemmin Vilhelmiina yritti suorittaa äitiyttä ulkopuolisten odotusten mukaan. Vaikeudet ovat opettaneet, kuinka tärkeää omien aitojen tarpeiden kuunteleminen on.

– Minusta on tullut lempeämpi äiti ja vaimo vasta, kun olen oppinut olemaan lempeä itselleni. Lempeä itselleni pystyin olemaan vasta, kun tiesin mikä mättää ja miksi olen tällainen.

Vilhelmiinan vinkit – taltuta kaaos

  • Löydä itsellesi sopiva työ. ”Minulla on mahdollisuus tehdä työtä täydessä hiljaisuudessa tai tarvittaessa laittaa vastamelukuulokkeet päähän. Saan olla työssäni luova, sosiaalinen tai vastaavasti vetäytyä omiin oloihini.”

  • Ymmärtävät läheiset auttavat. ”On tärkeää saada tukea jo lapsena. Aikuisena ystävien tuki on korvaamatonta. He ymmärtävät, jos kuikuilen muualle samalla, kun kuuntelen heitä.”

  • Älä lähde kaikkeen kivaan mukaan. Himmaile välillä.

  • Tee lista kaikesta, mitä pitää muistaa. Liian tiukat listat lamaannuttavat, jousta siis aikatauluissa.

  • Tee kerran viikossa koko viikon kauppaostokset.

  • Käytä apuna keskittymismusiikkia.

  • Huolehdi palautumisesta.

  • Löydä itsellesi sopivat toimintatavat. Jos et voi lukea kirjoja, kuuntele niitä.

  • Pidä yllä järjestystä. Siisteys auttaa myös pään järjestämisessä.

  • Ole lempeä ja armollinen itsellesi. ”Kotimme ilmapiiri on vapautunut, kun olemme ymmärtäneet, mistä on kyse.”

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?