”Mitä enemmän hän tienasi, sitä itsekkäämmäksi hän tuli” – suomalaiset avautuvat parisuhteistaan, joissa on kaksi elintasoa - Perhe - Ilta-Sanomat

”Mitä enemmän hän tienasi, sitä itsekkäämmäksi hän tuli” – suomalaiset avautuvat parisuhteistaan, joissa on kaksi elintasoa

Puoliso haukkui lokiksi, toinen ei ”ollut kiinnostunut antamaan rahojaan”. Näin eri tulotasot vaikuttavat perheen sisällä.

Suomalaiset avautuvat perheen erilaisista elintasoista Vauva.fi-palstalla. Aihe sai inspiraationsa Me Naiset -verkkosivuston artikkelista.­

17.2. 19:30

Suomesta löytyy pariskuntia ja perheitä, jotka kätkevät sisäänsä ikään kuin kaksi kastia: yksi tienaa ja kuluttaa, toinen kituuttaa. Suurin osa kyselymme vastaajista on naisia, ja useimmat kertovat elävänsä huomattavasti pienemmällä rahalla kuin miehensä.

Me Naiset tarttui artikkelissaan aiheeseen, jonka osa suomalaisista tunnistaa. Samassa perheessä voidaan elää kahta elintasoa.

Aihe puhutti Vauva.fi-keskustelupalstalla.

Monet olivat pöyristyneitä kahden elintason perheistä. Toiset taas kertoivat avoimesti, että heillä systeemi on ollut tai on yhä käytössä – joko vapaaehtoispohjalta tai pakon sanelemana.

Mies ostaa, nainen sinnittelee

– Minulla ei ole autoa, koska ei olisi varaa sen ylläpitoon. Miehellä on auto, jota minäkin tarpeen tullen käytän.

Me ei matkusteta, koska minulla ei siihen ole varaa, ja miestä ei kiinnosta. En ole vielä siihen alkanut, että miehen rahoilla järjestäisin lomia.

Minä hankin lasten vaatteet ja harrastusvälineet, mikä tarkoittaa sitä, että omiin tarpeisiin ei jää rahaa. Saan kyllä pitkällä ajalla säästettyä rahaa omiinkin hankintoihin.

Kun mies tarvitsee tai haluaa uudet vaelluskengät, sukset, polkupyörän tai mitä vaan, hän vain marssii kauppaan ja ostaa. Minä hankin ensin mitä lapset tarvitsevat ja pistän sukanvarteen, jos jotain jää. Sinnittelen vanhoilla, korjaan, paikkaan tai olen kokonaan ilman, kunnes tulee se vuosi, että voin ostaa itsellenikin.

Yksi äiti kuvailee tilannetta, jossa isä törsää ja äiti haalii kasaan vaatteita muun muassa kirpputoreilta.­

”Sitä itsekkäämmäksi hän tuli”

– Miehen tulot olivat moninkertaiset omiini nähden. Kaksi yhteistä lasta. Hän ei ollut ”kiinnostunut antamaan minulle rahojaan”. Mitä enemmän hän tienasi, sitä itsekkäämmäksi hän tuli. Nyt olemme eronneet.

”Vihdoin lapsilisät yhteiselle tilille”

– Nyt kun olemme eroamassa, tilanne on tasoittunut. Vihdoin lapsilisät tulevat yhteiselle tilille, josta yleiset elinkulut maksetaan. Tähän asti ne ovat menneet lasten äidille.

Mies haukkui lokiksi

– Meillä on ollut eri rahat alusta asti. Kun lapsi syntyi, sain jo kuukauden kuluttua kuulla olevani lokki. Kaikki hankittiin käytettynä, vaikka miehellä oli säästöjä. Asuimme halvimmassa kaupungin kerrostaloasunnossa, sillä minulla ei ollut varaa laittaa asumisoikeusasuntoon puolta, omistusasunnosta puhumattakaan.

Vauva-aikana mies aloitti tohtoriopintonsa, on DI ja valmistui nopeasti, sillä minä hoidin kaiken kotona. Välillä tilanne oli absurdi, kun hän tuli kotiin iltayhdeksältä ja ihmetteli, miksen mene töihin?

Mies säästi rahaa koko ajan, minä maksoin miehen tulojen takia pienestä kotihoidontuesta ruuat ja tarvikkeet kotiin. Usein rahat olivat loppu, ja äitini kävi ruokakaupassa, jotta saimme ruokaa. Kotihoidontuki oli vain muutama sata euroa miehen tulojen takia.

Miksen tosiaan mennyt töihin? Lapsemme sairasteli paljon, ja olin kuin sumussa. Masennus puhkesi, en tajunnut sitä silloin itse. Erosimme, kun mies sai pienen perinnön. Hän halusi erota, jotta en olisi päässyt käsiksi perintöön ja säästöihin. Vaati jopa S-tilin bonukset itselleen.

Omaisuus vain toisella

– Tavallaan sama elintaso: syömme samaa ruokaa, asumme samassa asunnossa ja mökkeilemme samalla mökillä. Emme kuluta paljoa kumpikaan. Ainoa ero on siinä, että kaikki omaisuus sijoituksineen on minun nimissäni.

”Laitoin rahahanat kiinni”

– Miestä ei ole pariin vuoteen juuri työnteko kiinnostanut, ensimmäisen vuoden kannustin ja elätin ongelmitta, koska mies oli perustamassa yritystä. Nyt korona-aikana mies on keskittynyt lähinnä perehtymään salaliittoteorioihin ja vinkumaan ja luennoimaan niistä minulle ja lapsille.

Aluksi yritin ymmärtää, ehdotin terapiaa ja sitä, että mies ottaisi vetovastuun kodista, etäkoulusta ja lasten ulkoilusta, koska minun työni eivät ole vähentyneet. Se ei käynyt päinsä. Lopulta kyllästyin siihen, että pidän yksin pystyssä tätä perhettä, niin taloudellisesti kuin henkisestikin. Laitoin puoli vuotta sitten rahahanat kiinni.

Maksan asumisen, ruuat ja perheen yhteiset laskut, mutta yhtään ylimääräistä euroa en enää miehelle anna, enkä osallistu esimerkiksi miehen nimissä olevan auton kustannuksiin ollenkaan.

”Yllättäen minun elintasoni on korkeampi”

– Meillä on eri elintasot. Mies tienaa noin 8 000 euroa kuussa ja minä 3 000 euroa kuussa. Yllättäen minun elintasoni on korkeampi. Mies ei käytä rahoja itseensä. Minä olen paljon huolettomampi sen suhteen, mitä rahalla teen. Mies ostaa punaliputettuja tuotteita, nysvää tarjouksia, eikä osta mitään vertailematta, minä voin tehdä heräteostoja.

Mies ei erityisemmin nauti reissaamisesta, mutta suostuu mukaan, jos minä maksan. Asuntona on kolmio, johon minulla olisi varaa yksinkin. Mies on sanonut, että ei välitä isommasta kodista, joten minä saan rauhassa haaveilla omakotitalosta. Sitä ei hankita, koska se ei ole molempien unelma. Eikä perhe toimi niin, että toinen tahtoo asioita ja toinen ne maksaa.

”Tililleni jää 0 euroa”

– Siinä mielessä on eri elintasot, että molemmat maksavat omasta pussistaan. Harrastukset maksetaan niillä rahoilla, mitä tilille tulee. Minun tililleni jää 0 euroa elinkustannusten jälkeen, joten minä en harrasta mitään.

Miehen tilille jää 200–500 euroa kuussa, joten hän harrastelee sillä, ja osan laittaa säästöön. Minulle ei jää säästöönkään mitään. Mies saa käteen kuussa 2 000 euroa, minä 650 euroa.

Mies opiskeli naisen tuloilla

– Äiti tienasi aina keskipalkkaa tai enemmän. Sai eläkettäkin yli 2 000 euroa nettona. Isällä vaan sattui olemaan vielä parempi palkka, koska äiti elätti häntä DI-opintojen ajan.

”Päätin, ettei koskaan enää”

– Avioliitossa meillä oli yhteiset rahat. Tai ainakin niin minun annettiin ymmärtää, kun mies yritti. Minä kävin töissä kodin ulkopuolella. Minä maksoin suurimman osan kaikesta kulutuksesta kodin sisällä. Ja vielä rahoitin miehen yritystä. Jos mies sai rahaa jäämään käteen, hän kulutti ne surutta itseensä. Tästä selvittyäni päätin, ettei koskaan enää.

Nykyään elämme uuden puolison kanssa kumpikin omassa taloudessa. Minä asun vuokralla, hän todella retrossa talossa. Minun elintasoni on huomattavasti parempi ja nautin siitä.

Miten teidän perheessänne hoidetaan raha-asiat? Kommentoi alle.

Ilta-Sanomat ja Vauva.fi ovat osa samaa Sanoma-konsernia.

”Miestä ei ole pariin vuoteen juuri työnteko kiinnostanut. Lopulta kyllästyin siihen, että pidän yksin pystyssä tätä perhettä, niin taloudellisesti kuin henkisestikin. Laitoin puoli vuotta sitten rahahanat kiinni.”­

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?