Tällaisia seurauksia vuoroasumisella on lapselle – on yksi lapsityyppi, jolle se ei sovi - Perhe - Ilta-Sanomat

Tällaisia seurauksia vuoroasumisella on lapselle – on yksi lapsityyppi, jolle se ei sovi

Vuoroasuminen sekä vaatii että kehittää monia taitoja. On kuitenkin yksi ihmistyyppi, jolle se ei sovi, uutuuskirja kertoo.

On persoonasta kiinni, sopiiko vuoroasuminen lapselle.­

24.1. 10:00

– Vuoroasuminen yleistyy nopeasti. Uusimman tiedon mukaan 30 prosenttia eronneista perheistä päätyy vuoroasumisen, kertoo tiedotteessa Hannariikka Linnavuori, yksi Kaksi kotia – Selviytymisopas vuoroasumiseen -kirjan kirjoittajista.

Vastapainon alkuvuonna 2021 julkaisema kirja perustuu uuteen kotimaiseen tutkimukseen ja vuoroasuneiden lasten haastatteluihin.

Monien kirjaan haastatelluiden viesti onkin positiivinen. Vaikka vuoroasumista kritisoidaan yleensä siitä, ettei lapsilla olisi lainkaan kotia, suuri osa kirjaa varten haastatelluista vuoroasujista koki, että heillä koteja on kaksi, joista kummatkin ovat useimmiten yhtä tärkeitä.

Vuoroasumisen hyviksi puoliksi mainitaan myös vaihtelu sekä lisääntynyt erilaisuuden sietokyky: vuoroasuessa oppii elämään molempien kotien sääntöjen tai tapojen mukaan, mikä tekee hyvää ja kasvattaa toleranssia.

Vuoroasuminen myös kehittää sopeutumiskykyä ja itsenäisyyttä, joista on hyötyä erityisesti kotoa pois muuttamisen jälkeen.

Tätä sanovat tutkimukset

Vuoroasumista on tutkittu esimerkiksi Ruotsissa, jossa vuoroasujia on muutenkin eniten.

Tuoreessa ruotsalaistutkimuksessa todettiin, että vuoroasuvat lapset kokevat vähemmän stressiä kuin muissa eron jälkeisissä asumismuodoissa elävät lapset.

Herkille lapsille vuoroasuminen voi olla liian kuormittavaa.­

Kirjan asiantuntijat pohtivat, että muuttaminen kotien välillä ei välttämättä ole niin raskasta kuin yleisesti ajatellaan, tai sitten vuoroasumisen hyvät puolet kompensoivat muuttamisen raskautta.

Toisaalta vuoroasuminen voi epäonnistua.

Pienten lasten osalta tutkimukset eivät ole olleet vuoroasumisen suhteen yksiselitteisiä. Tutkimuksissa alle 4-vuotiailla vuoroasuvilla lapsilla havaittiin tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia, mutta sitä vanhemmilla niitä ei esiintynyt.

Lapsen oikeus päätöksentekoon korostuu puolestaan eräissä norjalaisissa ja suomalaisissa tutkimuksissa.

Niissä havaittiin, että mikäli asumisratkaisu on tehty vain aikuisten näkökulmasta lapsen mielipide sivuuttaen, on vaarana, että myös oikeudenmukaisuus ja reiluus toteutuvat vain aikuisten näkökulmasta.

Vanhempien riitaisuus voi puolestaan vaikuttaa lapseen niin, ettei hän pysty välittämättä kertomaan, mitä itse haluaisi. Näissä tilanteissa lapset kokivat vuoroasumisen vaikeaksi ja jäykäksi systeemiksi.

Herkkä lapsi voi kuormittua

Jokainen lapsi on yksilö, ja toisille vuoroasuminen sopiikin paremmin kuin toisille. Vuoroasuminen vaatii sekä aikuisilta että lapsilta joustavuutta ja sopeutumiskykyä.

Kaikille vuoroasuminen ei sovi.

Vauvaikäisten ja alle 3-vuotiaiden lasten vuoroasuminen herättää keskustelua. Lähtökohtana ei pienten lasten osalta kannatakaan pitää vuoroasumista, uutuuskirja summaa.

Myös herkille lapsille vuoroasuminen voi olla liian kuormittavaa. Toistuvat siirtymät ja tunnetilamuutokset voivat vaikuttaa negatiivisesti herkkään lapseen.

Lähde: Hannariikka Linnavuori, Minna Murtorinne-Lahtinen & Kirsi Heikinheimo: Kaksi kotia – Selviytymisopas vuoroasumiseen, Vastapaino 2021.

Näiden asioiden tulee olla kunnossa

Vuoroasumisella tarkoitetaan sitä, että lapsi elää arkea kummankin vanhemman kanssa vuoron perään. Vaihtosykli voi olla myös muu kuin viikko.

Vuoroasuminen voi olla hyvä ratkaisu, jos tietyt perusedellytykset täyttyvät, kertoo uutuuskirja Kaksi kotia – Selviytymisopas vuoroasumiseen.

Kun kotien välinen välimatka on lyhyt, lapsen oikeus päätöksentekoon on kunnossa ja vanhemmat haluavat tehdä yhteistyötä, vuoroasumiselle on hyvät edellytykset.

Tärkeintä on kuitenkin riittävä huolenpito.

Ehdoton edellytys on, että kumpikin vanhempi pystyy takaamaan lapselle riittävästi huolenpitoa ja turvaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?