Kun lapsi raivoaa ja oma pinna kiristyy, yksi asia on keskeisintä muistaa – ja joskus kuulosuojaimistakin on apua - Perhe - Ilta-Sanomat

Kun lapsi raivoaa ja oma pinna kiristyy, yksi asia on keskeisintä muistaa – ja joskus kuulosuojaimistakin on apua

Kuulosuojaimista tai tyynystä voi olla apua, kun raivoavan lapsen kohtaaminen on vaikeaa, uutuuskirja kertoo.

Hengitä, hengitä... ja kohtaa sitten lapsi kunnioittavasti, äläkä eristä häntä yksinäisyyteen. Silloin hän ei opi mitään.­

3.1. 11:00

Aamulla lapsi kiukuttelee ulko-ovella, eikä suostu pukeutumaan talvihaalariin.

Iltapäivällä on jo uudet murheet. Tuntuu, että koko päivä on täynnä itkua ja hampaiden kiristelyä.

Kasvatusoppaat sanovat, että kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta niiden ilmaisemisen ei tulisi aiheuttaa vahinkoa.

Mutta mitä jos lapsen viha aiheuttaa itsessäkin raivoa?

Päivi Nurmen ja Heli Pruukin kirjoittama Vanhemman kiukkukirja (Kirjapaja, Helsinki 2020) suuntaa katseensa siihen, mitä vanhemmassa itsessään tapahtuu lapsen kiukkua kohdatessa.

Kirja on koonnut yhteen keinoja, joita pulmallisissa tilanteissa voi ottaa käyttöön.

Keskeistä niille kaikille on lapsen kunnioittava kohtaaminen. Tärkeää on myös tietää, ettei lasta tulisi eristää vaikeiden tunnetilojen aikana yksinäisyyteen. Eristämällä lapsi ei opi mitään tärkeää.

Poimimme Vanhemman kiukkukirjasta muutaman vinkin lapsen kiukun kohtaamiseen. Oletko kokeillut jo jotakin näistä?

1. Laita päähän kuulosuojaimet

Kyllä, luit oikein. Kuulosuojaimet voivat hyvinkin olla tarpeen tilanteessa, jossa lapsi raivoaa, ja sen sietäminen on vaikeaa.

Kuulosuojaimet voi laittaa päähän vaikka huumoria viljellen.

”Nyt mulla sattuu kuule korviin kovasti. Laitan päähän nämä, niin mun on helpompi olla tässä sua lähellä,” kirjassa neuvotaan.

Kuulosuojaimien salaisuus on tämä: ne päässä lapseen on helpompi säilyttää katsekontakti. Samalla voi vaikkapa silitellä raivoavan lapsen selkää.

Lasta ei tulisi eristää vaikeiden tunnetilojen aikana yksinäisyyteen.­

2. Hengitä

Kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta on mahdollista, että isoimmissa tunnekuohuissa unohtaa hengittää kunnolla.

Hengitysharjoituksen voi tehdä itseään kuunnellen. Miltä hengittäminen tuntuu?

”Hengitä sisään rauhallisuutta ja hyvinvointia”, kirja opastaa.

3. Ota avuksi lempipaikka

Kuvittele itsesi lempipaikkaasi. Se kannattaa keksiä jo etukäteen, jotta siihen on helpompi asemoida itsensä lapsen kiukutellessa.

Mentaalisesti lempipaikassa oleminen voi helpottaa vanhemman oloa, mutta se ei tarkoita mahdollisuutta paeta tilanteesta.

”Palaudu siis takaisin lapsen tarpeita huomioiden”, Vanhemman kiukkukirja opastaa.

4. Turvaudu tyynyyn

Olet varmasti nähnyt huumoriohjelmissa tyynyyn huutavia ihmisiä. Kikka ei ole täysin tuulesta temmattu.

Vanhempien kiukkukirjan mukaan suurimman kiukuntunteen saa purettua tyynyyn vahingoittamatta tai rikkomatta mitään. Myös lapsi saa huutaa itse tyynyyn, jos haluaa – tietenkin turvallisuus huomioiden.

Uutuuskirja Vanhemman kiukkukirja on koonnut yhteen vinkkejä, jotka auttavat vanhempaa lapsen kiukun kohtaamisessa.­

5. Aikalisä

Kiekkokaukalosta tuttu aikalisä voi olla tarpeen, kun lapsi raivoaa.

Aikalisä kannattaa, sillä ratkaisuja ja päätöksiä, kuten lapselle riidasta mahdollisesti koituvia seuraamuksia, ei tulisi tehdä tunteen vallassa.

Aikalisälle ei kuitenkaan lähde lapsi vaan aikuinen.

Aikalisän aikana on hyvä miettiä, miten viestinsä esittää. Vihaista ei kannata neuvoa, moralisoida tai ohjeistaa, sillä pääsääntöisesti se provosoi eikä laannuta vihaa.

6. Pura tunnetta liikkumalla

Tunteen purkaminen vahingoittamatta muita kannattaa.

Tunnetta saa purettua tervehenkisesti esimerkiksi juoksemalla, siivoamalla, maalaamalla tai liikkumalla.

7. Laita itsesi, älä lasta, jäähypenkille

Sen sijaan, että sanoisit lapselle, että hänen tulisi istua jossakin hetken rauhoittumassa, voi olla hyödyllistä puhallella itse toisessa huoneessa.

Lapsi tarvitsee aikuisen tukea sen ymmärtämiseen, mitä suuttumuksen ketjussa tapahtui. Tätä tukea lapsi ei saa, ellei vanhempi hallitse omaa aggressiotaan.

Ole jäähyllä niin kauan kuin on tarpeen tai mahdollista, mutta pysy lapsen lähellä.

Sano siis olinpaikka lapselle selkeästi esimerkiksi näin:

”Olen keittiössä rauhoittumassa” tai

”Löydät minut kylppäristä, jätän oven auki.”

Lähde: Päivi Nurmi, Heli Pruuki: Vanhemman kiukkukirja (Kirjapaja 2020)

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?