”Olen ihminen, jota on kidutettu” – äidit puhuvat synnytysväkivallasta - Perhe - Ilta-Sanomat

”Olen ihminen, jota on kidutettu” – äidit puhuvat synnytysväkivallasta

Kolmiosaisessa dokumenttisarjassa keskitytään tärkeään aiheeseen, joka #metoo-liikkeen myötä on puhuttanut viime aikoina: Mitä on synnytysväkivalta? Voiko traumaattisen synnytyskokemuksen rinnastaa raiskaukseen? Millainen ääni naiselle sairaalassa annetaan?

Sarjassa kuullaan synnytysväkivaltakokemuksia ja seurataan pelkosynnyttäjän taivalta. Kuvassa menossa synnytystanssi.­

18.11. 11:02

– Minä olen ihminen, jota on kidutettu, sanoo yksi ohjelman äideistä. Hän on kokenut pitkäkestoisen välilihan tikkaamisen ilman puudutusta.

Moni mainitsee kehoon kajoavan käytöksen tilanteessa, jossa lupaa ei kysytä. Hyvän synnytyskokemuksen tavoittelua vierastetaan yhä. Ajatellaan, että tärkeintä on, että lopputuloksena on terve lapsi ja henkiin jäänyt äiti. Onko siis merkityksetöntä, että lapsesta huolehtiva äiti kärsii traumasta vuosia?

”Mutta saithan terveen vauvan.” Tämä on yleinen kommentti, vaikka synnyttänyt nainen valittaisi pelottavan synnytyksensä ikävistä käänteistä.

Toinen yleinen suhtautumistapa on sama kuin ennen #metoo-kampanjaa, joka herätteli näkemään uudelta kantilta. Aiemmin on ajateltu, että sellaista se on, alistuttava vain on. Nyt kyseenalaistetaan se, etteikö aina olisi aikaa kertoa synnyttäjälle, miksi toimenpiteitä tehdään.

”Se on minun pimppini, ei sairaalan.” Synnytysväkivallattomuus ei tarkoita sitä, että äidillä olisi lista vaatimuksia sairaalalle, vaan sitä, että naista ja hänen kehoaan kunnioitetaan ja hänen ääntään kuullaan. Hätätilanteet ovat asia erikseen.

On pelätty, että synnytysväkivallasta puhuminen vähentäisi entisestään nuorten naisten halua lisääntyä. Eikö kuitenkin se, että synnytystrauma tunnistetaan ja sitä aktiivisesti pyritään välttämään, voisi lisätä positiivista suhtautumista lasten hankkimiseen ja synnyttämiseen?

Terhi Vuorisen ohjaaman sarjan synnytysvalmentajat, kätilöt ja terapeutit korostavat dialogin tärkeyttä. Suomalaisia sairaaloita pidetään turvallisuuden pesinä. Kätilöt seuraavat tunnollisesti ohjeita – ja tämä on usein ongelma.

Sarjassa ei kuulla synnytysväkivaltaa vähättelevien kätilöiden tai lääkäreiden näkökulmaa, mikä voisi olla hyvä lisä.

Synnytysväkivallattomuus ei tarkoita sitä, että äidillä olisi lista vaatimuksia sairaalalle, vaan sitä, että naisen kehoa kunnioitetaan ja hänen ääntään kuullaan.

Aihepiiri on herkkä ja moniääninen. Onko auttaminen ilman lupaa hyvää vai pahaa auttamista?

Synnytyskipuja – kokemuksia synnytysväkivallasta keskiviikkona TV2 klo 20.45

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?