Kun vaari kuoli, tapahtui jotakin ihmeellistä: ”Meitä oli kaksi, jotka näkivät sen” - Perhe - Ilta-Sanomat

Kun vaari kuoli, tapahtui jotakin ihmeellistä: ”Meitä oli kaksi, jotka näkivät sen”

”Vaarilta saatu soittorasia alkoi soida itsekseen hänen kuolemansa jälkeen. Sitä ei oltu käytetty vuosikausiin. Aikamoinen sattuma kyllä.” Lukijat kertovat selittämättömistä ilmiöistä.

Lukijat kertovat oudoista tilanteista elämänsä varrelta.­

8.10. 19:37

Uskotko yliluonnolliseen?

Kun näet jotakin selittämätöntä, haetko tapahtuneelle loogisen selityksen vai kenties jotakin muuta?

Ilta-Sanomien lukijat kuvailevat erikoisia tilanteita, joille he eivät ole tänä päivänäkään löytäneet selitystä.

Ovatko seuraavat tarinat silkkaa sattumaa, mielikuvituksen tuotetta vai kenties jotain muuta? Päätä itse.

”Isoisäni oli menehtynyt tuona kellonaikana”

– Havahduin yhtenä aamuna kello 4.50 ihan virkeänä. Pidin sitä kummallisena, sillä en yleensä heräile öisin. Jatkoin siis rauhallisin mielin uniani. Myöhemmin samana päivänä sain kuulla, että isoisäni oli menehtynyt tuona kellonaikana. Kai hän tuli sanomaan minulle hyvästit.

”Kuolleet tulevat takaisin lintuina”

– Vaarini oli kuollut, ja otimme kuolinpesästä hänen telkkarinsa. Katsoimme tästä telkkarista luonto-ohjelmaa, jossa kerrottiin japanilaisten uskomuksesta, että kuolleet omaiset tulevat takaisin isoina valkeina lintuina. Telkkarin päällä oli kaksi pientä koristejoutsenta. Yhtäkkiä ne sinkosivat vauhdilla keskelle olkkarin lattiaa. Hämmentävää kieltämättä. Meitä oli kaksi, jotka näimme sen.

”Isän kuolema lähestyy”

– Molemmat vanhempani ovat kuolleet vuoden sisällä. Äidin lähestyvästä kuolemasta tuli uneen kertomaan edesmennyt tätini. En ymmärtänyt tätini kieltä unessa. Äiti oli kuitenkin unessa huonossa kunnossa ja hänet haettiin pois.

”Huomasin epämääräisen ihmishahmon”

– Isäni oli muuttanut pieneen omakotitaloon, ja tulimme silloisen tyttökaverini kanssa kylään. Olimme molemmat väsyneitä matkasta. Nukahdin hetkessä. Aamulla heräsin siihen, kun aurinko paistoi silmiini. Olo oli outo ja vastenmielinen.

Huomasin epämääräisen ihmishahmon. Oli valoisaa, olihan juhannusaamu, mutta minut vallannut henkinen vastenmielisyys ja kylmyys oli käsittämätöntä.

Menimme vähän ajan päästä alas kahville. ”Nukuimmeko hyvin?” isä kysyi. Sanoin kyllä, mutta vähän ajan päästä kerroin kokemani.

Isä katsoi minua hiljaa. Hän kertoi talon edellisen omistajan hirttäytyneen juuri samaan kohtaan, jossa hahmon näin.

”Tunsin lämpimän puhalluksen niskassani”

– Lapset tulivat maailmalta kotiin viikonlopuksi. Samalla viikolla heidän isänsä oli kuollut. Laitoin ruokaa keittiössä, kun tunsin lämpimän puhalluksen niskassani, kuten miehelläni oli ollut tapana ohikulkiessaan tehdä. Käännyin, mutta ketään ei näkynyt. Menin sanomaan lapsille: ”isä on nyt täällä”.

”Soittorasia alkoi soida itsekseen”

– Vaarilta saatu soittorasia alkoi soida itsekseen hänen kuolemansa jälkeen. Sitä ei oltu käytetty vuosikausiin. Aikamoinen sattuma kyllä.

”Ruoka oli kerta kaikkiaan päässyt loppumaan”

– Jo edesmennyt isäni kertoi aikoinaan, että oli mennyt epätoivoissaan metsään rukoilemaan, kun tuli tilanne, jossa ruoka oli kerta kaikkiaan päässyt loppumaan. Meitä oli iso perhe.

Kun isä oli tullut metsästä kotiin, ajoi pakettiauto hetken päästä pihaan. Autosta oli tullut mies, joka kertoi, että lähistöllä oli ollut isot juhlat. Ruokaa oli jäänyt reilusti yli. Joku oli kuulemma yks kaks muistanut meidän perheemme. He päättivät lähteä kysymään, josko meille kelpaisi.

Linja-auto oli täynnä sukulaisia

– Näin vuosia sitten unen, jossa oli linja-auto täynnä sukulaisiani. Siellä oli myös äitini sekä veljeni. Minä halusin päästä kyytiin, mutta kaikki sanoivat, että minä en saa nyt tulla. Olen jälkikäteen miettinyt, mitä uni oikein tarkoitti. Nyt tiedän, että se linja-auto oli kuoleman linja-auto.

Kaikki autossa olleet ovat kuolleita sukulaisiani. Rakas veljeni kuoli taannoin, ja oli siellä autossa. Minua ei haluttu mukaan kytiin, eli ei ollut minun aikani vielä lähteä täältä.

”Kyllä on mietityttänyt monesti”

– Siskoni kertoi pienenä monet kerrat vanhasta naisesta, joka tuli aina öisin hänen sänkynsä viereen tuijottamaan. Sisko sanoi, että naisella oli musta mekko ja hattu päässä.

Erään kerran katselin vanhoja valokuvia. Siskoni näytti kuvaa ja sanoi, että tuo on se nainen. Kuvassa oli yksi mummoistamme, jota emme ikinä tavanneet.

Kuvassa mummo seisoi mustassa mekossa ja hänellä oli päässään musta hattu. Kyllä on mietityttänyt monesti.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?