Äiti siivosi kotia raivon vallassa, metsässä iski marjamania: suomalaiset paljastavat asiat, jotka jättivät lapsuudesta traumat - Perhe - Ilta-Sanomat

Äiti siivosi kotia raivon vallassa, metsässä iski marjamania: suomalaiset paljastavat asiat, jotka jättivät lapsuudesta traumat

Raivosiivoaminen, pakkosaunominen tai -mökkeily oli lapsena monen mielestä niin tuskallisia puuhia, ettei niitä aikuisena halua enää tehdä.

Jotkut lapsuudenperheessä tiukassa istuneet tavat olivat niin epämiellyttäviä, että niitä ei halua tehdä enää aikuisena.­

8.8. 13:08

Oliko teilläkin lapsuudessa karkkipäivä, jota oli pakko noudattaa, tai siivouslauantai, jolloin koko perhe siisti kotia yhdessä?

Noina hetkinä moni varmaan ajatteli, että kun tästä kasvaa täysi-ikäiseksi, syö karkkia vaikka joka päivä, eikä siivoa kuin pakon edessä.

Miten sitten kävikään? Aikuisena moni tajusi noudattavansa lapsuudessa ikäviltä tuntuneita tapoja.

Osa lapsuudenkodin tavoista on sen sijaan aiheuttanut sellaiset traumat, ettei puuhaa halua enää aikuisenakaan tehdä.

Vauva.fi-keskustelupalstalla kerrotaan, mitä asioita ei aikuisena halua enää tehdä, vaikka lapsuudessa oli pakko.

Äiti oli maaninen marjastaja

Moni joutui käymään lapsena niin paljon marjassa, ettei enää jaksa tehdä sitä aikuisena.­

– Marjastus! Olen jo kertonut maanisesta marjastajaäidistäni, jonka kanssa lähdettiin heti aamulypsyn jälkeen metsään ämpäriarmeijan kanssa. Takaisin tultiin iltalypsylle. Tätä niin kauan kuin mustikoita ja vadelmia riitti. Kiitos luojan äiti ei tykännyt puolukoista! Voitte uskoa, että en kerää itse marjoja, eikä ole tarvinnut lastenkaan kerätä.

Ei enää kausiverhoja

– Oli pakko pestä ikkunat kaksi kertaa vuodessa, jolloin vaihdoimme toiset verhot. Minä pesen ikkunat 1– 2 vuoden välein ja verhot vaihdan muutaman vuoden välein, jos haluan muutosta sisustukseen.

Kättelypakko aiheutti kättelyinhon

– Oli pakko syödä kaurapuuroa ja kalanmaksaöljyä, ja käydä keräämässä mustikoita hyttysten syöttinä. Näitä en tee enkä ole lapsia pakottanut. Pakkosaunominen oli myös järkyttävää. En käy nykyisin saunassa ollenkaan. Vieraita oli pakko tervehtiä kättelemällä. Inhoan tapaa enkä pysty siihen. Onneksi nyt ei tarvitsekaan.

”En vuosiin silittänyt mitään”

Jos on lapsena joutunut silittämään alusvaatteetkin, ei välttämättä jaksa tehdä sitä aikuisena.­

– Silittäminen. Aina oli kotona yksi nojatuoli täynnä sitä ikuista työmaata eli pestyä pyykkiä, jota piti iltaisin minunkin silittää. Lakanat mankeloitiin. Vaatteet ja pyyhkeet silitettiin, ei sentään alusvaatteita. Kun muutin 17-vuotiaana kotoa, en hankkinut edes silityslautaa enkä vuosiin silittänyt mitään.

Perunaa perunan perään

– Aina vain syötiin perunaa. Perunaa perunan perään. Ja tämä sen takia, että vanhempieni mielestä ainoa oikea kunnollinen ja täyttävä ruoka on perinteinen peruna ja ruskea kastike.

Nykyään syön todella harvoin perunaa. Viimeisen viiden kuukauden aikana olen tainnut keittää perunat kaksi kertaa.

Sauna oli pakollista, suihkuun ei saanut aina mennä

– Pakkosaunominen joka viikonloppu. Suihkussa ei saanut joka päivä käydä. Nykyään tykkään saunoa vain talvisin, enkä joka viikonloppu väkisin, jos ei huvita.

Pakkosaunominen tuttua

Saunaan on monessa kodissa ollut pakko mennä tiettynä viikonpäivänä.­

– Mikä tuossa saunomisessa mahtaa olla? Meillä oli myös sauna aina keskiviikkona ja lauantaina. Omakotitalo, oma sauna. Olisi voinut lämmittää milloin vaan. Nyt minulla on oma omakotitalo ja oma sauna. Äitini jaksaa ihmetellä aina, jos mainitsen, että saunomme vaikka sunnuntaina tai tiistaina. Se on vanhojen ihmisten mielestä jotenkin todella väärin.

Valot oli pakko sammuttaa

– 70-luvun lapsena, energiakriisin jälkimainingeissa kasvoin sähkönsäästöön. Joka huoneesta, jossa ei hetkeenkään oltu, oli pakko sammuttaa valot. Monen huoneen rintamamiestalossa siis jokainen aina tullessaan huoneeseen sytytti valot, ja lähtiessään sammutti. Meillä olikin melkoinen disco.

Opin vihaamaan pimeää.

Tässä tuli vastareaktio, omilleni lähdettyäni olen pitänyt paljon valoja päällä, joka paikassa, juuri niin kauan kuin on tarvinnut. Lediaikana ei edes omatunto kolkuttele.

Joulu tuotti tuskaa

– Joulupönötys, iso check. Kaikki se siivoaminen ja jäykistely ja pelko persiissä, etteivät omat muutaman markan lahjat taaskaan miellytä vanhempia. Niillekin oli ”pakko” antaa jotain. Ai s***ana miten raskasta. Nykyään ostan lahjoja vain omalle lapselleni ja puolisolleni.

Jopa alusvaatteet silitettiin

– Lauantai oli siivous- ja leivontapäivä. Matot heitettiin ulos heti aamusta. Sitten äiti alusti hiivaleipä- ja pullataikinat sekä sytytti puut leivinuuniin. Taikinoiden noustessa ehti lakaista lattiat. Sitten ensin leivät ja sitten pullat nousemaan.

Raivosiivous eli pahantuulisena siivoaminen oli tuttua monelle kommentoijalle.­

Maanantai oli pyykkipäivä ulkona kylmässä pyykkituvassa pulsaattorikoneella.

Noin joka toinen viikko äiti paistoi keskiviikkona ruisleipää ja mahdollisesti pullaa tai piirakkaa ja jotain ruokaakin uunissa.

Kun ajattelen omaa huusholliani, niin kyllä ovat tavat ja tottumukset muuttuneet. Siivoan silloin kun on tarve, leivon harvoin, enkä juuri silitä mitään eli pyrin hankkimaan itsestään siliäviä vaatteita.

Siivoan enää harvoin

– Meilläkin oli kotona tämä siivousraivoaminen. Äiti laittoi siivouspäivinä eli joka perjantai aina jonkun shown pystyyn. Odotin kammolla aina tuota päivää. Ikinä siivoaminen ei ollut kivaa. Kerran siivottiin siskoni kanssa omia huoneitamme ja äiti sillä aikaa kylpyhuonetta raivon vallassa. Lopulta löysimme hänet itkemässä kylppärin lattialta tiuskien, ettei kukaan häntä koskaan auta.

Itse siivoan harvoin omaa kotiani. Kun siivosin ensimmäisen kerran omaa kotiani ihan yllätyin kuinka mukavaa siivoaminen voi olla.

”Aikuisena olen juonut - ihan huolella”

– Joka-aamuinen suolaton kaurapuuro. En ole syönyt kaurapuuroa lapsuudenkodin jälkeen. Kiintiö täyttyi.

Purjehtiminen. Sitä tuli koettua lapsena vaikka minkälaisten viritysten kyydissä, jopa ihan laivallakin. Ei ole minkäänlaista himoa hankkia omaa purjevenettä.

Purjehtiminenkin voi tuntua pakolta.­

Raivoraittius ja jatkuva pelottelu alkoholin vaaroilla. Faija tunki koulureppuun raittiustarroja väkisin, jaa kavereille! Olin kymmenvuotias. Aikuisena olen juonut, ihan huolella.

”En vaadi omalta lapseltani juuri mitään”

– Äitipuolen mielestä piti istua aina ryhdikkäästi jalat maassa asennossa. Nykyään makaan sohvalla. Ruokapöydässä piti olla hiljaa ja kyynärpäät pois pöydältä.

Syyllistettiin, jos en hoitanut pikkusisaruksia vaan karkasin leikkimään kavereiden luo. Jo alle kouluikäisestä hoidin sisaruksia ja koin sen ahdistavan vastuulliseksi.

Tietysti jatkuvaa siivousta ja ruoanlaittoa. Ulkona piti olla kaiket päivät poissa silmistä.

Sanomattakin on selvää, että en vaadi omalta kahdelta lapselta juuri mitään. Enkä ole hankkinut liutaa lapsia.

Vauva.fi ja Ilta-Sanomat kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.

Minkälaisia perhetraumoja sinulla on? Kommentoi alle.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?