Miss Helsingin kylpyläkokemus herätti keskustelun – nyt puhuvat suomalaiset: ”Lapsen pitäisi olla näkymätön, hajuton ja äänetön” - Perhe - Ilta-Sanomat

Miss Helsingin kylpyläkokemus herätti keskustelun – nyt puhuvat suomalaiset: ”Lapsen pitäisi olla näkymätön, hajuton ja äänetön”

Vanhempi, oletko joutunut kokemaan ”vauvaraivoa”? Kuvituskuva.

Julkaistu: 28.7. 11:23

Asiantuntija pohtii, mistä vauvoihin ja lapsiin kohdistuva nuiva asenne johtuu.

Vuoden 2018 Miss Helsinki Janna-Juulia Vuorela kertoi maanantaina Instagram-tilillään ihmetelleensä kylpylälomallaan kuulemaansa epämiellyttävää kommenttia. Kommentti kuului tuntemattoman kylpylävieraan suusta.

– Vietettiin eilen ihanaa kylpyläaikaa Alessandran kanssa, ja kuulin sattumalta suihkuhuoneesta tällaisen kommentin, jossa puhuttiin meistä: ”Olihan se ihana, mutta mietin tarviiko noin pienen vauvan kanssa tulla”, Vuorela kirjoitti.

Miss Helsingin kokemus alkoi samantien puhuttaa myös Ilta-Sanomien lukijoita kommenttiosiossa. Osa pohti, mahtoiko kommentin taustalla olla kenties huoli koronasta.

– Korona uhka ei ole vielä ohi! Toista aaltoa odotellessa jättäisin ainakin sen pienimmän kotiin... Vielä todellakin syytä jarrutella, ja kylpylä tai uimahalli on ihan viimeinen paikka minne kannattaa mennä, yksi kommentoijista kirjoitti.

Koronahuolen lisäksi Vuorelan kokemus herätti hyvin erilaisia mielipiteitä. Osa kommentoijista kertoo häiriintyvänsä pienten lasten melusta, osa puolestaan ihmettelee pikkulapsiin kohdistuvaa negatiivista ajattelua ja kertoo myös omista kokemuksistaan.

Näin Ilta-Sanomien lukijat kommentoivat

– Lapsettomat lomakohteet ovat taivaan lahja. Arkena saa aivan tarpeeksi kuunnella naapureiden kultamussujen pidäkkeettömiä riemunkiljahduksia aamusta iltaan. Minun kultamussujani ne eivät todellakaan ole.

– Sitä lapsen itkua ja huutoa ei vaan ole kiva kuunnella. Ulkomailla lapsia saa vielä kurittaa, joten lapset eivät pidä älämölöä ja kohella ympäriinsä häiriten muita.

– Meillä hieman vanhemmilla vanhemmilla on aikoinaan ollut vain erilainen tapa suhtautua vauva-aikaan. Itse sain esikoiseni vuonna -95 ja vielä silloin moni meistä ajatteli, että ainakin vastasyntyneen vauvan paikka on omassa kopassaan kotona rauhallisessa ympäristössä, eikä markettien loisteputkivalaistuksen alla. Vauvan kanssa oli mukavaa ja luontevaa olla kotona vauvan ehdoilla. Vauva ei kaipaa hektisiä aktiviteetteja paikoissa, joissa on paljon ihmisiä. En tiedä mahtaako asia olla kytköksissä jotenkin siihen, että silloin ei vielä puolet lapsista tarvinnut päiväkodeissa ja kouluissa erityisryhmiä, adhd-lääkityksiä ja muuta erityistukea levottomuuteen. Aina ei tarvitsisi suhtautua lynkkausmielialalla vanhempien ihmisten mielipiteisiin. On esim. ihan perusteltua ihmetellä, miksi nykylapset huutavat joka paikassa. Aiemmin opetettiin, ettei se ole tarpeen kovinkaan usein.

– Usein kuulee sanottavan, että muualla maailmassa lapset ovat mukana joka paikassa ja Suomessa ollaan lapsivihamielisiä. Voisikohan johtua siitä, että täällä lapsille ei pidetä samanlaista kuria kuin yleisesti ottaen monessa muussa maassa eli että lapset ovat kyllä mukana esimerkiksi ravintoloissa, mutta siellä pitää osata käyttäytyä. En ole lapsivihamielinen, mutta jos esimerkiksi maksan kalliin aterian ravintolassa, en halua, että viereisessä pöydässä itketään ja raivotaan, oli asialla sitten lapsi tai vaikka humaltunut aikuinen. Ongelma on, jos vain tuon aikuisen käytöksestä voi valittaa. Itse olen sitä mieltä, että iästä huolimatta, oli kyseessä ravintola tai konsertti, siellä tulee käyttäytyä paikan hengen mukaan.

– Ne ovat ne samat ihmiset varmaan, jotka sanovat, ettei vauvan tai lapsen kanssa voi mennä kylpylään, matkalle, laivalle, lentokoneeseen, ulkomaille, huvipuistoon, kauppaan tai ravintolaan. Eli käytännössä ainoa sallittu paikka on koti ja ehkä piha, jos ollaan sitten ihan hiljaa. Paljon on osalla suomalaisilla oppimista esimerkiksi muilta eurooppalaisilta tässä lapsisuvaitsevaisuudessa. Itseäni eivät haitanneet mököttäjät yhtään, kun mentiin ympäri maailmaa pienen lapsen kanssa ja nyt kun mennään kai riittävän aikuiseksi luokiteltavan teinin kanssa, lapset saavat minusta edelleen näkyä ja kuulua kuten muutkin ihmiset. Tulevaisuuden toivot, veromaksajat ja lisäksi jo nyt yleensä maksavat asiakkaat, kuten arvon valittajarouvatkin.

– Itse yli 10 vuotta sitten matkustelin kymmenkuukautisen kanssa ympäri Eurooppaa ilman mitään ongelmia (silloin kun ei koronan kaltaista osannut pelätä). Ainoa ongelma lapsuusaikana oli Suomessa lapsista ahdistuvat akat. Heidän mielestään lapsen pitäisi olla näkymätön, hajuton ja äänetön, vaikka oltaisiin vain omassa pihassakin. Mutta kun ei välitä, sulkee korvansa ja itse ottaa elämästä kaiken irti perheenä, niin se on heille parasta kostoa. En edes vaivautunut vastaamaan mitään, tein vaan, mitä huvitti. Nyt kun lapsi on jo teini, olen opettanut, että kaikkia ihmisiä kohdellaan samanarvoisesti (eli hyvin), kenelläkään ei ole oikeutta vaatia parempaa palvelua.

– Varmasti kenestä tahansa äidistä tuntuisi pahalle ja suututtaisikin, kun hänen pientä vauvaansa syrjitään tai kohdellaan rasitteena. Vauvoilla on oikeus olla äitiensä kanssa. Itse kun olen jo 36-vuotias lapseton mies, joka tuskin enää tulee perhettä saamaan. Vauvojen itku ei todellakaan ärsytä. Se on elämän äänistä sieltä kauneimmasta päästä, ja jokainen tilanne, missä olen voinut rauhoitella itkevää lasta, on tuntunut todella kallisarvoiselta.

– Itse olen myös kuullut lasten kanssa liikkuessa vaikka minkälaisia elämänviisauksia ja ohjeita, yleensä niiltä, joilla ei ole omia lapsia. Niihin kannattaa suhtautua ymmärtäväisesti, jättäen ne silti omaan arvoonsa, niin kauan, kun tiedät itse toimineesi oikein.

Asiantuntija vastaa

Osa kommenteista ja lukijoiden kokemuksista herättää kysymyksen: vihataanko Suomessa pikkulapsia ja vauvoja?

Kysyimme asiasta asiantuntijalta, Väestöliiton psykoterapeutti sekä perhe- ja paripsykoterapeutti Pirkko Hällström-Vehviläiseltä.

Hällström-Vehviläinen vastaa puhelimeen kesken lounaan. Lounasseurana on useampi vauvaperhe, ja Hällström-Vehviläinen välittääkin kysymyksen suoraan heille.

Yksi seurueeseen kuuluvista äideistä, 25-vuotias nainen, kertoo asiantuntijan välityksellä kokeneensa pienen vauvansa kanssa liikkuessa huomauttelua, esimerkiksi ravintoloissa. Nykyään äiti pyrkii etsimään etukäteen sosiaalisen median avustuksella tietoa lapsiystävällisistä paikoista.

Hällström-Vehviläinen tunnistaa itsekin jonkinasteisen julkisten paikkojen ”vauvaraivon”. Mutta mistä ilmiö sitten johtuu?

– On ihmisiä, jotka eivät ole niin sanotusti lapsimaailmassa. Heillä ei ole omia lapsia, tai sukulaisilla tai tuttavilla ei ole pieniä lapsia, jonka kautta ymmärrys tulisi. Jos kontaktia ei ole, luulen, että lasten äänistä voi ärsyyntyä helpommin, asiantuntija pohtii.

– Ei kuitenkaan voi yleistää, kaikki riippuu niin paljon ihmisestä. Kyllä ystävällisiäkin ihmisiä on. Itse esimerkiksi asun rivitalossa, ja joitain asukkaita häiritsevät naapureiden lasten äänet, mutta eivät kaikkia, hän lisää.

Jätä kommentit omaan arvoonsa

Hällström-Vehviläinen tietää, että ilkeät huutelut tai kommentit äitiyteen tai isyyteen liittyen voivat tuntunut todella ikäviltä. Hän suosittelee kuitenkin jättämään ne omaan arvoonsa.

– Kun lapseni olivat pieniä, minäkin tapasin kommentoijia, ja tiedän, että tilanteessa voi jotenkin hämääntyä. Aina ei ole sanavalmis sanomaan takaisin, eikä se ole aina viisastakaan. Se voi lisätä vettä myllyyn huutelun suhteen, ja se voi puolestaan olla sekä vanhemmalle että lapselle entistä traumaattisempaa.

Jos kommentti on kuitenkin erityisen törkeä, voi siihen huomauttaa ystävällisesti, ettei kommentti ollut asiallinen. Hällström-Vehviläinen kannustaa myös sivullisia puuttumaan asiallisesti tilanteeseen, jos tarve niin vaatii.

”Ihmisten tulee oppia sietämään erilaisia ääniä, myös lasten ääniä”

Mikäli lapsi on tarpeeksi vanha tajutakseen äidin tai isän kuulemat kommentit, on myös hänelle hyvä selittää tilanne.

– Mielestäni lapselle voi sanoa esimerkiksi, että ”tuo täti tai setä sanoi ilkeästi, mutta eivät kaikki ihmiset ajattele samoin”. Tilanne kannattaa rauhoittaa, sillä lapsi vain usein pelästyy tai hermostuu enemmän, jos hän huomaa vanhemmankin hermostuvan. Maltti kannattaa säilyttää.

Kaiken kaikkiaan Hällström-Vehviläinen toivoo, että vauvoihin ja pieniin lapsiin suhtauduttaisiin Suomessa julkisilla paikoilla rennommin.

– Heti Keski-Eurooppaan lähtiessä huomaa, että lapset istuvat vanhempiensa kanssa ravintoloissa myöhempään. Meillä Suomessa noudatetaan tarkasti sääntöjä ja lasten nukkumaanmeno- ja syömisajoissa ollaan tarkkoja. Ihmisten tulee kuitenkin oppia Suomessakin sietämään erilaisia tapoja ja ääniä, myös niitä lasten ääniä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?