Kiintymysvanhempi selittää, miksi lasta ei kannata jatkuvasti kieltää - Perhe - Ilta-Sanomat

Kiintymysvanhempi selittää, miksi lasta ei kannata jatkuvasti kieltää

”Jos lasta kielletään kovasti, hän kiinnittää huomiota vain negatiiviseen”, sanoo asiantuntija.

Kannattaako jatkuva kieltäminen?­

1.7. 20:07

Lapsi on ottanut mukin käteensä ja näyttää aivan siltä kuin haluaisi heittää esineen kaaressa lattialle.

Tekisi mieli kajauttaa ilmoille kovaääninen, läpi ilman halkova ”ei”!

Tällä kertaa maltan kuitenkin mieleni. Toimisiko lempeämpi lähestymistapa paremmin?

– Jatkuva ein hokeminen voi muuttua vanhemman kannalta kuluttavaksi. Jos hoet ei-sanaa kuin papukaija, siitä tulee negatiivinen kehä, joka heikentää positiivista yhteyttä lapsen kanssa, muistuttaa Kiintymysvanhemmuusperheet ry:n varapuheenjohtaja Petra Masko.

Kiintymysvanhemmuusperheet ry tunnetaan parhaiten lempeästä kasvatuksesta, jonka keskiössä ovat lapsen ymmärtäminen, kunnioittaminen, empaattisuus ja rakentavat vuorovaikutustaidot.

Siksi myös jatkuville kielloille haetaan rakentavampaa vaihtoehtoa.

Kokeile kiellon sijaan kehotusta

Joitakin ajatus siitä, että ei-sana ei olisi tehokas väline lastenkasvatuksessa, voi tuntua hullunkuriselta. Lapsihan hyppii seinille, jos häntä ei ole koko ajan kieltämässä!

Masko perustelee näkemystä kuitenkin esimerkkien kautta.

Siinä missä sana ei, etenkin jatkuvasti hoettuna, voi kantautua kuuroille korville, kehotus vaihtoehtoiseen toimintaan voi toimia paremmin.

Mikäli lapsen impulssikontrolli on vielä kehittymätön, lapsi ei välttämättä pysähdy, jos huudat ei, mutta lause ”laske muki pöydälle” saattaa toimia. Samalla lapsi tulee nähdyksi muutenkin kuin jatkuvien kieltojen valossa.

– Jos lasta kielletään kovasti, hän kiinnittää huomiota vain negatiiviseen. Jos lapsi on herkempi, hän voi helposti ajatella, ettei osaa tehdä mitään oikein, Masko muistuttaa.

Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä on todennut, että vanhempi voittaa aina, kun voi olla sanomatta älä tai ei.­

Havainnoista on puhunut julkisuudessa muun muassa lastenpsykiatri Jukka Mäkelä.

Ylellä Mäkelä on todennut muun muassa, että vanhempi voittaa aina, kun voi olla sanomatta älä tai ei. Oman työn vanhempana tekee hankalammaksi, jos kieltää paljon. Hyvän palautteen antaminen vähentää huonoa käyttäytymistä.

Jos lapsi on kovin eloisa, voi ajatus ei-sanan vähentämisestä tuntua ennen kaikkea työläältä.

Masko myöntääkin, että väsyneenä kuka tahansa sortuu huutamaan ei-sanaa ilmoille. Ja siitä ei tarvitse piiskata itseään, päinvastoin.

– Itsemyötätunto on vanhemmille ihan ensiarvoisen tärkeää. Sitä paitsi, jos jokin kiintymysvanhemmuudessa ei tunnu itsestä hyvältä, sitä ei tarvitse tehdä.

”Jos lasta kielletään kovasti, hän kiinnittää huomiota vain negatiiviseen. Jos lapsi on herkempi, hän voi helposti ajatella, ettei osaa tehdä mitään oikein”, asiantuntija muistuttaa.­

Epävarmuus lempeämmistä kasvatusmetodeista voi nousta myös ympäristössä, jossa uskotaan tiukkaan kuriin ja autoritääriseen kasvatukseen. Epävarmuus on ymmärrettävää, sillä aikoinaan oli yleistä, että hyvinä vanhempina pidettiin kurittavia vanhempia.

– Historian havina on yhä läsnä. Mutta ei enää yhdessäkään neuvolassa sanota, että pitäkää kotona kovaa kuria. Ajat ja tavat muuttuvat, Masko muistuttaa.

Jos omista kasvatusperiaatteista tuntuu olevan vaikea pitää kiinni, Masko kannustaa hankkimaan kaltaistaan seuraa vaikkapa yhdistyksen perhekahviloista tai Facebookin vertaistukiryhmistä. Siitä on apua, että muut ympärillä uskovat samaan asiaan.

– Aina ei täydy selitellä omia valintojaan ja sitä, mihin uskoo.

Mitä on lempeä kasvatus?

Lempeä kasvatus on Kiintymysvanhemmuusperheet ry:n lanseeraama nimitys kiintymysvanhemmuudelle isompien lasten kasvatuksessa. Lempeän kasvatuksen keskiössä ovat lapsen ymmärtäminen, kunnioittaminen, empaattisuus ja rakentavat vuorovaikutustaidot. Kyseessä ei ole sama asia kuin vapaa kasvatus, vaikka autoritääristä kasvatusta kritisoidaankin.

Lempeän kasvatuksen tieteelliset juuret ovat kiintymyssuhdeteoriassa, humanistisen psykologian tieteellisiin tutkimuksissa ja evoluutiopsykologiassa.

Lempeässä kasvatuksessa peruskäsitys lapsesta on positiivinen ja realistinen. Lapsi on lähtökohtaisesti halukas säilyttämään vuorovaikutuksessa tasapainon sekä tekemään yhteistyötä.

Lähde: kiintymysvanhemmuus.fi

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?