Helena, 33, eli pitkään kaksoiselämää – lopulta yksi päätös erotti perheestä: ”Erikoisempia sanoja ei tarvittu” - Perhe - Ilta-Sanomat

Helena, 33, eli pitkään kaksoiselämää – lopulta yksi päätös erotti perheestä: ”Erikoisempia sanoja ei tarvittu”

Ennen entisestä uskonnostaan eroamista Helenalla oli läheinen suhde perheeseensä.

Julkaistu: 14.5. 17:45

Kun ystävät puhuvat perhesiteistään, Jehovan todistajista eronnut Helena tuntee olonsa haikeaksi ja yksinäiseksi.

Kerroimme viime viikonloppuna, kuinka fitness-urheilijana tunnettu Ilona Siekkinen, 23, avautui Instagramin stories-osiossa äitienpäivän alla siitä, kuinka äitienpäivä on hänelle yksi vuoden vaikeimmista päivistä. Asiasta puhuminen saa Siekkisen puhkeamaan kyyneliin.

Siekkinen on jo aiemmin paljastanut, että hän kuului aiemmin Jehovan todistajiin, mutta erosi uskonnosta jo varsin nuorena fitness-uransa vuoksi. Siekkinen ei sittemmin ole ollut missään tekemisissä perheensä kanssa.

”Aloin jo teininä kyseenalaistamaan”

Siekkinen ei ole kokemuksiensa kanssa yksin. Jehovan todistajiin aikaisemmin kuulunut Helena, 33, kertoo oman tarinansa siitä, miten uskonto voi katkaista tärkeät perhesuhteet.

Helenan ollessa lapsi uskonto näkyi hänen jokapäiväisessä elämässään viikoittaisina Raamatun lukuhetkinä. Jehovan todistajien kokouksissa käytiin kolme kertaa viikossa.

– Lisäksi teimme ovelta ovelle työtä, joissa olimme lapsina mukana alusta saakka. Se oli omiin silmiin ”normaalia”, koska niin kaikki tutut tekivät. Erilaisuuden tajusi vasta kouluun mentäessä.

Koulussa Helena näki, millaista elämää muut lapset ja nuoret elivät ja kiinnostus toisenlaista elämää kohtaan heräsi hiljalleen.

– Aloin jo teininä kyseenalaistamaan asioita, mutta päädyin käymään kasteella joka tapauksessa ja ulkoisesti toimimaan sen mukaan, mitä minulta odotettiin, ja siksi teinkin ovelta ovelle työtä vapaa-aikanani.

”Elin kaksoiselämää”

Helena kertoo haaveilleensa nuorena urasta oikeustieteiden parissa. Hän ei kuitenkaan uskontonsa vuoksi lähtenyt lukemaan lakia yliopistoon.

– Sen sijaan päädyin 19-vuotiaana naimisiin Jehovan todistaja -miehen kanssa, koska niin kuului tehdä.

Avioliittonsa aikana Helena koki elävänsä kahta eri elämää.

– Elin kaksoiselämää, sillä olin alkanut etsimään vastauksia muista heränneisyysliikkeistä sekä luterilaisuudesta. Ateisti alkoi nostaa päätänsä sisälläni.

Päätös erota Jehovan todistajista eroamisesta oli lopulta vuosien aikana kypsynyt päätös.

– Järjestöstä eron työstäminen alkoi kunnolla, kun erosimme mieheni kanssa mieheni aloitteesta. Hänen isänsä oli uskonnon vanhimmistoon kuuluva ja syytteli minua erosta – olin hänen mukaansa varmasti pettänyt miestäni, eihän eroon muuta syytä voinut olla. Välillä epäilynä oli seksuaalinen suuntautumiseni, sillä olinhan viettänyt aikaa naispuolisen lapsuudenystäväni kanssa.

”Se kaikki katosi hetkessä”

Helena jättäytyi vanhan uskontonsa toiminnasta hiljalleen. Päätöstä vaikeuttivat osaltaan läheiset välit perheeseen. Helena tiesi, että uskonnosta eroaminen veisi häneltä perheen.

– Suhteeni perheeseeni oli läheinen ja rakastava, pidimme siihen asti paljon yhteyttä ja olin selkeästi isin tyttö.

Helenan oli kuitenkin tehtävä päätös.

– Lopulta lähetin kirjeen erostani Suomen päätoimistolle vuonna 2016, kun vuosien työ oli valmista.

Helenan vanhemmat saivat tietää tyttärensä päätöksestä erotietojen kautta.

– Mitään erikoisempia sanoja ei tarvittu, sanattomasti kaikki tiesivät, miten tästä eteenpäin tuli toimia. Se kaikki katosi kerrasta.

”Eniten kaipasin äitini tukea, kun sain keskenmenon”

Päätöksellä olikin lopulta raskas vaikutus Helenan perhesuhteisiin.

– En ole puhunut isäni kanssa erotiedon jälkeen, olin tuolloin 29-vuotias. Äitini kanssa olen ollut harvakseltaan yhteydessä tarvittavien ja tärkeiden asioiden kautta, viimeksi vuosi sitten kun tarvitsin suvun sairaushistorian lääkärille.

Tällä hetkellä Helenan lähimmät perhesiteet ovat hänen kahteen serkkuunsa, jotka ovat myös lähteneet Jehovan todistajista.

– Heidän avullaan pystyin etenemään eropäätökseni kanssa järjestelmällisesti. Siskoni otti vanhempieni puolen asiassa, emmekä ole missään tekemisissä hänenkään kanssaan.

Helena kertoo kaipaavansa perhettään ajoittain.

– Välillä olo on haikea, varsinkin kun ihmiset puhuvat omasta läheisestä suhteestansa vanhempiinsa tai sisaruksiinsa. Minulle tulee halu mennä käymään kotona ja vaihtaa kuulumisia niin kuin kaikki muutkin.

Erityisesti Helena on kaivannut oman äitinsä tukea.

– Eniten kaipasin äitini tukea, kun sain keskenmenon. Tukea ei kuitenkaan ole enää odotettavissa, ellen palaa järjestöön mukaan.

”Tunnen oloni nyt onnellisemmaksi”

Helenalla ei ole omaa perhettä, mutta sen perustaminen kuuluu hänen tulevaisuuden haaveisiinsa.

– En voisi kuvitella voivani lopettaa yhteydenpitoa lapsiini uskonnon varjolla. Itse olen nykyään antiteistinen ateisti, mutta mikäli lapseni uskonnollisen tien valitsisi, niin en näkisi voivani hylätä häntä eroavien maailmankuvieni mukaan.

Neljä vuotta uskonnosta eroamisen jälkeen Helena elää itsensä näköistä elämää.

– Aloin etsimään itseäni uudelleen ja löysinkin sen ihan toisesta paikasta kuin oletin. Nykyään työskentelen IT-alalla, josta löysin uuden kutsumukseni.

– Aikaisemmassa elämässäni tunsin masennusta, väsymystä ja riittämättömyyttä yrittäessäni sopia muiden muottiin. Vaikka vanhempieni ja siskoni kanssa yhteys on katkennut, tunnen silti oloni nyt onnellisemmaksi.

Helenan nimi on muutettu.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?