Opettajien 4 neljä neuvoa perheille, joissa etäkoulu käy jo pahasti hermoille - Perhe - Ilta-Sanomat

Opettajien 4 neljä neuvoa perheille, joissa etäkoulu käy jo pahasti hermoille

Jos tehtäviä on liikaa, ota rohkeasti yhteyttä opettajaan.

Julkaistu: 26.3. 12:07

Opettajat antavat vanhemmille vinkit, joiden avulla etäopiskelu kotona sujuu ja poikkeusoloista selviää henkisesti helpommalla.

Suomessa eletään parhaillaan poikkeuksellisia aikoja, kun monet lapset käyvät koulua etänä kotoa käsin, ja useat vanhemmat tekevät töitään samassa tilassa etäyhteyksien kautta.

Helsinkiläinen erityisopettaja ja ratkaisukeskeinen terapeutti Anniina Nieminen on havainnut erityisesti etäterapiaa tehdessään poikkeusajan kuormittavan etäopetuksessa olevien lasten vanhempia ympäri Suomen.

Stressi koettelee ihmisiä eri tavalla.

Kun kierrokset ovat kovilla, osa ihmisistä on äärirajoilla jaksamisen suhteen.

– Muutos tuo osalla aikuisista ja lapsista mukanaan huolen omasta ja läheisten selviämisestä, ja jopa kuolemanpelko nostaa päätään. Perheiden uhkakuvana on myös taloudellinen turvattomuus sekä huoli omasta jaksamisesta lisääntyvän työkuorman alla, kertoo Nieminen.

Myös Maskussa Kurittulan koulussa opettava Harri Mantila on huomannut, että koronavirus kuormittaa lapsia. Etenkin epidemian alussa virus herätti lapsissa monenlaisia kysymyksiä, joihin opettaja pyrki vastaamaan aktiivisesti.

– Etäopetuksen myötä kyseleminen on siirtynyt kotiin. Varmaa kuitenkin on, että tilanne on pelottanut ja ahdistanut lapsiakin.

Koronavirukseen liittyvät huolet eivät liity lapsilla pelkästään terveyteen.

Sosiaaliset ja toimeliaat lapset saattavat ahdistua kotona neljän seinän sisällä olemisesta, toiset taas siitä, miten muuttuneet opetuskäytännöt vaikuttavat vaikkapa arviointeihin.

– On varmaa, että lapset ovat huolissaan oppimisestakin. Silloin on koulun tehtävä tiedottaa, miten tilanne otetaan huomioon arvioinneissa. Ylimääräinen stressi ei ole nyt tarpeen, Mantila sanoo.

Poikkeusoloissa opiskelu vaatii nyt venymistä sekä koululta että perheiltä. Harri Mantila ja Anniina Nieminen kertovat arkiset vinkkinsä, miten lasten etäopiskelua ja elämää poikkeusaikana voi helpottaa omilla toimillaan.

1. Karsi tehtäviä – ota rohkeasti yhteyttä opettajaan

Liika työmäärä puhuttaa nyt sekä sosiaalisessa mediassa että oppilaiden vanhempien keskuudessa.

Sekä Niemisen että Mantilan korviin on kantautunut puheita, joiden mukaan työmäärä, esimerkiksi liian laajat tehtävänannot ja isot läksymärät, koetaan paikoin liian suuriksi.

– Erityisesti ne, joilla on oppimisessa muutenkin hankaluuksia, kärsivät tilanteesta nyt eniten. Vaikeuksia voi olla vaikkapa siinä, mitä opettajan ohje tarkoittaa. Kun tarjolla ei ole välitöntä valvontaa, kaikki eivät pysy samalla tavalla mukana, Mantila kertoo.

Opettajat kertovat, miten poikkeusajasta selviää kotona etäopetuksessa henkisesti helpommalla.

Ylikuormitus ei ole koskaan hyväksi, mutta erityisesti nyt kriisin aikaan kannattaa muistaa, että mieltä ei kannata rasittaa liikaa.

– Mielestäni stressin aikakaudella pitäisi ylemmältä taholta vähän höllentää normeja ajatuksella ”vähemmän on enemmän”. Opettajan kanssa voi siis keskustella avoimesti ja vaatia tehtäviin kohtuumäärää, Nieminen kannustaa.

Myös Mantila kannustaa ottamaan rohkeasti kouluun yhteyttä, jos työmäärä on liian suuri. Yhteydenottoon voi olla syytä myös silloin, jos lapsi kokee poikkeustilan erityisen ahdistavana. Silloin kuormaa kannattaa vähentää.

2. Hengitä syvään: Itsensä rauhoittaminen on vanhempien tehtävä

Positiivisen tunneilmapiirin luominen on poikkeusoloissa kaikkien vastuulla. Kriisitilanteessa on tärkeää opetella muun muassa itsehillintää.

– Hengitä syvään, kun seuraavan kerran mantelitumake hälyttää ja tekisi mieli hermostua. Voimme itse ohjata itseämme rauhoittumaan, Nieminen muistuttaa.

Itsensä rauhoittaminen on vanhempien tehtävä, ja kun siinä onnistuu, näyttää samalla hyvää esimerkkiä lapsille. Lapset oppivat mallista, joten on tärkeää, että viimeistään nyt vanhemmat harjoittavat itsesäätelyä ja rauhoittumista. Avuksi voi ottaa vaikkapa mindfulness-sovelluksen.

Nieminen siteeraa stoalaisen filosofin Epiktetosin ajatuksia, jonka mukaan ihmisiä eivät järkytä asiat, vaan heidän uskomuksensa niistä.

– Toisin sanoen me voimme aina itse valita haluammeko nähdä asiat toisin ja uudelleen määritellä niitä, vaiko emme. Kriisin aikana apua voi olla myös ajatuksesta, että hyväksyä kannattaa se, mitä ei voi muuttaa, sanoo Nieminen.

3. Anna opettajan opettaa, mutta tue lasta

Vaikka lapset käyvät etäkoulua, opettaja on yhä vastuussa opettamisesta. Anna siis opettajan opettaa, mutta tue lasta hänen tarpeidensa mukaan.

Harri Mantilan mukaan perheissä ollaan tällä hetkellä hyvin erilaisissa asemissa sen suhteen, kuinka tiiviisti vanhemmat voivat lapsiaan etäopiskelussa tukea.

– Osa on töissä, joissa kuorma on kasvanut nyt tavallista suuremmaksi. Toisilla on runsaastikin aikaa auttaa lapsia tehtävissä.

Pidä elämässä myös iloisia asioita.

Eroavaisuuksia on myös siinä, miten hyvin it-taidot ovat vanhemmilla hallussa.

– Puhumme usein digiloikasta, mutta kyllä ne ovat paikoin hyvin pieniä askeleita, joita ihmiset ovat näissä asioissa ottaneet, sanoo Mantila.

Ovat mahdollisuudet auttaa lasta minkälaiset tahansa, arkisten rutiinien ylläpitäminen on nyt kenties tärkeämpää kuin aiemmin. Elämässä kannattaa pitää mukana myös positiivisia asioita, maskulaiskoulun opettaja muistuttaa.

– Pienet kehut, ulkona käyminen ja ilo siitä, että kevät tulee, kannattaa nyt huomioida.

4. Harjoita myötätuntoa ja luo itsellesi turvasatama

Ylikuormittuneena kykymme nähdä asiat toisen henkilön silmin heikkenee. Kun energiat ovat vähissä, on helppo syytellä toista – lasta, puolisoa tai vaikkapa koulussa olevaa opettajaa.

Nieminen peräänkuuluttaakin nyt kaikilta empatian harjoittamista.

– Tämä on tietoista ajattelua. Asiat tulee nostaa helikopteriperspektiiviin ja nähdä toisten yksiöiden silmin.

Jos tilanne ahdistaa liikaa, voi kokeilla seuraavaa kikkaa.

– Näkökulmaansa voi vaihtaa kuormittuneessa tilanteessa miettimällä turva- tai lempipaikkaansa. Lähde siis ajatusmatkalle. Mielikuvamatkat ovat nyt halpoja ja ekologisia vaihtoehtoja, Nieminen muistuttaa.

Yhteisen kriisin äärellä kukkii yhteiskunnissa myös myönteisiä tekoja ja tunteita: lähimmäisen rakkautta, auttamisen halua sekä yhteisöllisyyden tunnetta, osallisuutta – tunnetta siitä, että kuuluu osaksi joukkoa. Erityisopettaja Anniina Nieminen on nähnyt, miten kriisiaika on lähentänyt ja yhdistänyt eri-ikäisiä ja -taustaisia ihmisiä.

– Uskon, että yhteiset kokemukset toimivat vielä pitkään liimana tämän aikakauden ihmisten kesken. Myönteiset teot tuovat arkeen energiaa ja päiviin merkityksellisyyden sekä kiitollisuuden tunteita puolin ja toisin, Nieminen sanoo.

Myös Harri Mantila uskoo, että kriisi voi tuoda mukanaan hyvää.

– Moni on kaivannut yhteistä aikaa perheen kanssa. Nyt siihen on mahdollisuus.