”Poika muutti takaisin kotiin, eikä vuokraa ole pyydetty” – vanhemmat kertovat nyt, miksi he tukevat aikuisia lapsiaan taloudellisesti

Julkaistu:

Me Naiset
Me Naisten kysely osoittaa, että moni vanhempi tukee aikuisia lapsiaan taloudellisesti. Jonkun motiivi on puhtaasti auttamisenhalu, joku toinen taas yrittää pelastaa raha-asioissa mokanneen lapsensa.
Onko vanhemmilla velvollisuus auttaa aikuisia lapsiaan taloudellisesti? Ei.

Entä tekeekö moni kuitenkin niin, jos pystyy? Kyllä.

Näin vastasi enemmistö Me Naisten lukijoista, kun kysyimme, mitä mieltä he ovat taloudellisen tuen antamisesta jo aikuisille lapsilleen.

Vastaajien lukumäärä jäi tilastollisesti vaatimattomaksi (n=66), mutta kolme neljästä vastaajasta oli sitä mieltä, että minkäänlaista velvoitetta taloudellisen tuen antamiseen ei ole.

Moni siis tukee aikuiseksi kasvaneita kullanmurujaan silkasta auttamisen halusta – tai muuten vain, koska pystyy.

Samanlaisia havaintoja on tehty myös tutkimuksissa, joissa asiaa on kysytty laajemmalta joukolta. Helsingin yliopiston Sukupolvien ketju -hankkeessa suurten ikäluokkien edustajat kertoivat auttavansa sekä omia lapsiaan että vanhempiaan runsaasti. Taloudellinen auttaminen kohdistui ennen kaikkea seuraavaan polveen. Vuonna 2010 julkaistun artikkelin mukaan noin puolet vastaajista, joilla oli lapsia, oli antanut jälkikasvulleen taloudellista tukea viimeisen vuoden aikana.

– Haluan antaa taloudellista tukea, koska olen myös itse sitä omilta vanhemmiltani saanut. Hyvä kiertämään! Kristiina, 44, puolestaan kertoi kyselyvastauksessaan Me Naisille.

Kristiina voisi ikänsä puolesta kuulua joukkoon, jonka vanhemmat edustavat vuosina 1945–1950 syntyneitä suuria ikäluokkia. Auttaminen näyttääkin periytyvän, sillä kyselyssämme useampi vastaaja mainitsi auttamishalunsa syyksi sen, että on myös itse esimerkiksi opiskeluaikoinaan saanut aikoinaan taloudellista tukea vanhemmiltaan.

”Aion tulevaisuudessa auttaa lapsiani järkevissä hankinnoissa, sillä olen itsekin saanut apua. Vastikään juttelin kouluikäisteni kanssa, että vanhemmilta ei kannata pyytää apua, jos rahat menevät esimerkiksi päihteisiin, mutta muutoin saa aina kysyä. Keskustelu juonsi juurensa siihen, kun kaupungilla näimme sekavan nuorenmiehen juoksuttavan iäkästä äitiään kaupasta toiseen maksamassa ostoksia”, kertoi nimimerkki Hyvät vanhemmat, 40.

Kristiina kertoi maksavansa molempien aikuisten tyttäriensä puhelinlaskut ja avustamaan isommissa hankinnoissa.

– Lisäksi annan omaan kotiin muuttaneelle tyttärelle 50 euroa kuukaudessa, jotta hän voi laittaa sen säästöön tai käyttää esimerkiksi vaatehankintoihin, hän kertoi.

55-vuotias vastaaja puolestaan perusteli tuen antamista sillä, että lapsi saa mahdollisuuden opiskella rauhassa. Hän kertoi antavansa rahaa jatkuvasti ja ”joitakin satoja kuukaudessa”.

Taloudellinen tuki pitää ansaita?

Vastauksista kävi ilmi, että apu voi olla joko tilisiirto, riihikuivaa käteistä tai tavaroiden ja palveluiden maksamista lapsen puolesta. Yksi taloudellisen tuen muoto on, että vanhemmat antavat aikuisten lastensa asua kotona tai heidän omistamassaan asunnossa.

”Poika muutti takaisin kotiin eikä vuokraa ole pyydetty. Hän säästää omaa taloaan varten”, 53-vuotias nainen kertoi.

”Olen ostanut asunnon, jossa tytär sai asua ilman vuokraa. Nyt kun hän on ansiotyössä, hän maksaa yhtiövastikkeen, aiemmin maksoin senkin”, 52-vuotias nainen kirjoitti.

Jos perheellä on varallisuutta, taloudellinen tukeminen voi olla myös tapa siirtää omaisuutta seuraavalle sukupolvelle – kun vanhempi rahoittaa arkea, lapsen omat tulot jäävät säästöön ja kerryttävät tämän varallisuutta.

Suomessa vanhempi voi antaa lapselleen verovapaana lahjana yhteensä korkeintaan 4 999 euroa kolmen vuoden aikana. 5 000 eurosta ja siitä ylöspäin maksettavaksi tulee vero.

Joskus vanhemman hyväntahtoisuus voi myös nolottaa, sillä aikuinen lapsi saattaa ajatella, että hänen pitäisi pärjätä jo itse. Lue lisää aiheesta aikaisemmasta jutustamme, jossa muun muassa 35-vuotias saa viikkorahaa isältään.

Mielipiteet rahan antamisesta vastikkeetta myös vaihtelevat. Osa Me Naisten kyselyyn vastanneista vanhemmista laittoi lapsensa ansaitsemaan taloudellisen tukensa heiltä.

”Olen tukenut taloudellisesti opintojen aikana tarpeen mukaan. Tosin yleensä työpanosta vastaan”, Jaana, 53, kertoi.

Rahaa saatettiin myös lainata antamisen sijaan, kuten Loviisa, 56, kertoi tekevänsä.

”Olen tukenut taloudellisesti aika paljonkin. Olen lainannut (ja saanut takaisin) esimerkiksi kuukausien takuuvuokria.”

Myös lasten määrä voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon vanhemmat pystyvät auttamaan.

”Jokaiselle lapselle vuokratakuun heidän pois muuttaessa, 500 euroa kullekin. Joskus annan ruokakauppaostoksia varten muutamia kymppejä. Haluan tukea ja tiedän, että heillä on vaikeampaa kuin itselläni”, yli 50-vuotias Liina kertoi.

Me Naisten kyselyvastaajissakin oli niitä, joille rahan antaminen lapselle tuntui pakolta. Joskus vanhemmat tukevat epätoivoisesti lapsiaan, joilla menee heikosti. Niin myös 68-vuotias Nelli, joka kertoi antaneensa lapselleen kymmeniätuhansia, koska ei halunnut, että tämä joutuu ulosottoon. Lue lisää Nellin motiiveista ja koko juttu menaiset.fi:stä.

Kyselyyn vastanneiden nimet on muutettu.

Lue myös:

Suomessa on perheitä, joissa eletään kahta eri elintasoa: ”Mies sanoi, että saat kuitenkin tulla kanssamme samalle lomalle”

Hoida raha-asiasi näin viimeistään kolmikymppisenä

Normaali terve elämäntapa on turvattava – 11 äitiä kertoo, miksi he rahoittavat aikuisten lastensa elämää

Maritsa Lindroos, 48, otti ison pankkilainen ja eli pakasteherneillä ennen kuin hänestä tuli huippupalkkainen lentokapteeni: ”Välillä tulee olo, että onko tämä tottakaan”

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt