Sovittelijan huoneessa mietitään lasten parasta: ”Rumia sanoja ja ovien paukutteluakin on koettu”

Julkaistu:

Eroperhe
Vanhempien kypsyys mitataan erotilanteessa. Pystyvätkö isä ja äiti ajattelemaan lasten parasta tunnemyrskyjen keskellä?
Erotilanteessa pintaan nousevat vahvat tunteet. Viha, katkeruus, pettymys ja suru ovat tuttuja elementtejä Oulun käräjäoikeuden sovittelutuomareille Henna Luomaranta-Tuukkaselle ja Kari Turtiaiselle.

Jos lasten huollosta ei pystytä sopimaan lastenvalvojan luona, vanhemmat voivat hakeutua käräjäoikeuden sovittelijan luo. Oulun käräjäoikeudessa on kahdeksan lapsiasioiden sovittelijatuomaria.

Sovitteluistunnossa vanhemmille tarjotaan mahdollisuus luottamukselliseen ja turvalliseen neuvotteluun. Siitä huolimatta tunteet ottavat joskus vallan.

– Sovittelussa on tärkeää säilyttää hyvä ilmapiiri ja rakentava keskusteluyhteys. Käsirysyä ei ole tullut, mutta rumia sanoja on kuultu. Joskus toinen vanhempi on kävellyt pois neuvotteluhuoneesta, Luomaranta-Tuukkanen sanoo.

30 000 avioerolasta vuodessa

Suomessa noin 30 000 lasta vuodessa kohtaa vanhempiensa avioeron. Valtaosa vanhemmista sopii lapsen huoltojärjestelyistä keskenään. Käräjäoikeuksissa ratkotaan noin 2 000 huoltajuuskiistaa vuodessa. Oulussa yli puolet kiistoista sovitellaan vapaaehtoisesti ilman oikeudenkäyntiä.

Oulun käräjäoikeudessa huoltajuuskiistoja on soviteltu ensimmäisten joukossa vuodesta 2011 lähtien. Nykyisin sovitteluja tehdään kaikissa käräjäoikeuksissa, sillä huoltoriitojen tuomioistuinsovittelu tuli valtakunnalliseksi vuonna 2014.

Sovittelumäärät vaihtelevat suuresti alueittain. Oulussa sovittelu on aktiivista, tänä vuonna arvioidaan soviteltavan 120–130 huoltajuuskiistaa.

Valtaosa eroavista vanhemmista sopii lastensa asioista yhdessä lastenvalvojan kanssa. Jos lastenvalvojan apu ei riitä, on mahdollista panna asia vireille käräjäoikeudessa.

Lasten asioista voidaan neuvotella ja sopia käräjäoikeuden sovittelussa, mikäli vanhemmat antavat suostumuksensa menettelyyn. Oulussa alle puolet huoltokiistoista käsitellään perinteisessä oikeudenkäynnissä.

Kaikkia osapuolia kuunnellaan

Sovittelutuomarin luo vanhemmat saapuvat yleensä lakimiesavustajiensa kanssa. Sovitteluhuoneen pyöreän pöydän ympärille asettuvat vanhemmat, heidän avustajansa, sovittelutuomari ja kunnan nimeämä asiantuntija-avustaja, joka voi olla esimerkiksi sosiaalityöntekijä tai psykologi.

– Aluksi selostamme menettelyn kulun ja sovimme yhteisistä pelisäännöistä keskusteluissa. Kuuntelemme kaikkia osapuolia. Yritämme luoda turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin, jotta vanhemmat pystyisivät puhumaan asioista, Turtiainen selvittää menettelyn alkuvaiheita.

Sovittelun aikana voidaan käydä läpi lasten huoltoon, asumiseen, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyviä kysymyksiä. Vanhempia kannustetaan pohtimaan yhdessä lapsen parasta.

– Useimmiten se on sellaista kyselemällä työskentelyä. Sovittelussa kartoitetaan lapsen ja vanhempien arkea. Myös lapsen näkökulmaa pyritään tuomaan näkyväksi. Vanhempien kanssa voidaan keskustella myös erikseen, jos tuntuu, ettei kaikkia asioita voi käsitellä toisen läsnä ollessa, Luomaranta-Tuukkanen selvittää.

Alkuun setvitään pienet arjen asiat

Monissa tapauksissa sovittelijan luo tullaan kun ero on tuore. Isän ja äidin välit ovat tulehtuneet ja lasten tulevaisuudesta päättäminen saattaa tuntua ylivoimaiselta. Sovittelu aloitetaan pienistä arjen asioista.

– Pienten arkisten asioiden ja yksityiskohtien kautta voidaan päästä käsiksi suurempiin kysymyksiin. Kun vanhemmat ovat ajautuneet vakavaan riitaan, niin he eivät yleensä pysty puhumaan mistään. Täällä sovitaan vaikka isän ja äidin välisestä yhteydenpidosta, tapaamisten järjestelyistä ja sitoudutaan vastaamaan toisen viesteihin. Keskusteluyhteyden uudelleen rakentaminen on tärkeää, Turtiainen selvittää.

Varsin usein vanhemmat päätyvät tekemään määräaikaisen kokeilusopimuksen lapsen asioista. Oululaissovittelijoiden kokemusten mukaan niiden avulla voidaan rakentaa luottamusta isän ja äidin välille. Sopimusten pitävyyttä kokoonnutaan käsittelemään muutaman kuukauden kuluttua.

– Aika tekee monesti tehtävänsä erotilanteissa. Tunteen tasaantuvat ja vanhemmat pystyvät aidosti keskustelemaan keskenään aiemman kyräilyn sijaan. Lapsi on kuitenkin vanhempia yhdistävä tekijä. Vanhemmat ovat yleensä aika fiksuja, Turtiainen tietää.

Eniten sovitteluja on toteutettu Espoon, Helsingin, Oulun ja Keski-Suomen käräjäoikeuksissa. Vuonna 2018 Suomessa kirjattiin yli tuhat sovitteluistuntoa. Vuonna 2018 Keski-Suomessa järjestettiin 104 sovitteluistuntoa ja Oulussa 97.

Lapsiasioiden sovittelu

Sovittelu on mahdollista, mikäli molemmat vanhemmat sitä haluavat.

Lapsiasioiden sovittelussa voidaan sovitella lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevia asioita.

Tavoitteena on saada vanhempien välinen keskusteluyhteys avatuksi ja kiinnittää huomio lapsen tilanteeseen sekä vanhempien yhteistoimintaan.

Kummankin vanhemman tulee olla sovitteluistunnossa läsnä, ja vanhemmalla on mahdollisuus käyttää lakimiesavustajaa.

Sovinnon löydyttyä käräjäoikeus vahvistaa sen vanhempia sitovaksi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt