Ristiäisten järjestelyistä vastanneen anopin ovela juoni paljastui – selitys oli vähintäänkin hämmentävä

Julkaistu:

Sukujuhlat
Lukijat muistelivat sukujuhliensa kommelluksia.
Vaikka monet sukujuhlat sujuvat täysin mallikkaasti, osa suomalaisista allekirjoittaa vanhan sanonnan: suku on pahin – ainakin mitä tulee sukujuhliin.

Kerroimme vastikään, kuinka eräs kastetilaisuus keskeytyi hetkeksi isoäidin äkäiseen tokaisuun.
Erikoisia kokemuksia sukujuhlista riittää vaikka millä mitalla. IS:n lukijat paljastivat jälleen perhejuhlissa ja -tilaisuuksissa tapahtuneita kommelluksia.

”Huvitti ja hävetti”

– Kaksivuotias pikkupoika huomasi serkkunsa kastetilaisuudessa papin mustassa kaavussa kärpäsen. Kesken kastamisen hän ryntäsi papin luo, alkoi läpsiä tätä: ”tapan, tapan, tapan tuon”. Huvitti ja hävetti. Jälkikäteen selitin tätinä tilanteen pastorillekin.

Anopin ovela juoni paljastui

– Anoppi järjesti lapsenlapsensa ristiäiset kysymättä lapsen vanhemmilta mitään. Kun kutsuvieraslistaa tutkittiin, huomattiin, että lapsen toiset isovanhemmat puuttuivat. Asiasta huomautettiin ja anoppi ihmetteli suureen ääneen, että ”mitä tekemistä heillä on näissä ristiäisissä”. Ristiäiset peruttiin, ja uudesta tilaisuudesta nuoret päättivät kaiken kaksistaan.

”Sukulaislapset odottavat viihdyttäjää”

– Kerran on tultu ottamaan skumppalasi kädestä ja sanottu, että sukulaislapset odottavat viihdyttäjää. Otin mieheni lasin ja join sen. Sanoin vain, että olen juonut ja vieraana.

Täti aiheutti tahdittoman show'n

– Äitini uurnan laskussa äidin sisko järjesti hieman ohjelmaa. Meillä oli jo aiemmin isäni kanssa sovittu, miten toimitaan. Äitini sisko olisi väkisin halunnut kantaa äitini uurnan haudalle. No ei onnistunut, vaan uurnaa kannoin minä, äitini lapsena, ja omat lapseni. Äidin sisko yritti väkisin uurnaa peittäessä, hiekan laitossa repiä lapiota lapseni kädestä. Jäi hieman ikävä fiilis siitä, että äitini uurnan lasku meni näin. Muutenkin surullinen tapahtuma, niin ei siinä enää tahdittomuutta kaipaa.

Eriarvoista kohtelua naimattomana

– Kummini olivat sitä mieltä, että naimattoman naisen kutsu menee vanhempien mukana, ei edes erikseen ollut nimeäni enkä saanut kiitoskorttia. Olin kuitenkin yli 30-vuotias ja asunut omillani 20-vuotiaasta lähtien, enkä osallistunut vanhempien antamaan lahjaan. Sisarukseni saivat omat kutsut ja kiitoskortit, vaikka he eivät koskaan viettäneet aikaa siellä, kuten minä.


”Hävettää vieläkin lastemme ja lastenlapsiemme puolesta”

– Meillä sukukunta hakee myös aina draamaa, ja kun erosimme mieheni kanssa, niin sitä draamaahan on alkanut tulla oikein olan takaa. Ensimmäisen lapsenlapsemme nimiäistilaisuuteen ei ex kyennyt tulemaan, sillä minä olin läsnä. Toiseen nimiäisjuhlaan kun ilmaantui, niin täytyi yhteiskuvauksessa yrittää nolata minut, kieltäytymällä kuvauksesta. Mutta saipahan kummallakin kerralla huomion lapsenlapsistamme itseensä. Siltikin samassa kuvassa seisoo, mutta ei vieressäni... Voi luonteen köyhyys. Hävettää vieläkin lastemme ja lastenlapsiemme puolesta.

”Jätin menemättä törkeän suuren osallistumismaksun takia”

– Itselläni ei ole pahemmin koskaan ollut kärhämää oman tai puolison suvun kanssa. En vain tykkää sukujuhlista. Veljeni häihin jätin menemättä törkeän suuren ”osallistumismaksun” takia ja siksi, että inhosin veljeni tulevan vaimon sukua. Minua tai muita sisaruksiani ei edes kutsuttu yhdenkään heidän lapsensa kummiksi, joten siinäpä jo syytä.

Isomummon huuto ristiäisissä yllätti

– Lapsemme ristiäisissä, nimen kuultuaan miehen mummo huusi, ettei tuo ole ihmisen nimi. Ihan tavallinen ja suosittu nimi on kyseessä.

Pappi ei osannut lohduttaa

– Olin pappani hautajaisissa. Olin noin 19–20-vuotias. Muistotilaisuudessa pappi, naispuolinen, istui vieressäni ja alkoi yhtäkkiä kertoa, kuinka vaikeaa hänellä on!

”Kohta oli tekarit pöydällä”

– Tuttavani täytti pyöreitä, vieraita noin 40. Ruokailun alkaessa hänen anoppiaan ei näkynyt. Tuli tunnin myöhässä. Söi, joi kahvit ja lasin konjakkia. Kohta oli tekarit pöydällä ja anoppi kuorsasi. Ystävääni nolotti, kun anoppinsa ei tuntenut osaa vieraista ollenkaan.

”Siskoni kilpailee huomiosta jopa vainajan kanssa”

– Siskoni luulee, että kaikki juhlat ovat hänen juhliaan. Pitää puheita ja juontaa tilaisuuksia ihan oma-aloitteisesti, oli häät tai hautajaiset. Pukeutuu myös niin, että kilpailee aina juhlakalun kanssa. Kilpailee huomiosta jopa vainajan kanssa ja on kateellinen tämän saamasta huomiosta. Tulee hautajaisiin avonaisessa cocktail-puvussa, ettei vain jää toiseksi.

Pikkusisko ottaa turhaa roolia

– Sinkku pikkusiskoni osaa olla hankala ja ottaa joka juhlassa näkyvän roolin. Hän astelee aina ensimmäisenä, tunkee usein mieheni rinnalle, ottaa emännän roolin, nauraa aina räkättäen ja neuvoo ”eliittitarjoilijoitakin”. Jututtaa aina kaikki seurueen miehet, myös ensitapaamisella, olkoon vaikka 30 vuotta nuorempi. Viimeksi hän vei hääparilta emännän ja isännän roolit. Hän ei ole koskaan välittänyt perheensä neuvoista. Jos juhlat eivät ole riittävän hienot, niin valitsee mieluummin omat ystävät ja tuttavat, samasta syystä ei halua vierailla perheensä luona.

”Kylään menojammekin on peruttu”

– Niin kauas nuoruuteen kun muistan, niin joka juhlassa jouduin pilkkanaurun, haukkumisen tai vähättelyn kohteeksi. Kun sain lapsen, meidät kutsuttiin sukujuhliin välikäsien kautta, ja välikädet päättivät ”ettemme ole tulossa” tai sitten, jos kutsu oli tullut meille saakka, ihmettelivät kun emme autottomina päässeet työ- ja tarha- tai koulupäivän jälkeen illalla tai viikonloppuna kymmenien kilometrien päähän paikkaan, jonne eivät linja-autotkaan kulkeneet. Polkupyörälläkö olisi pitänyt mennä lapsi tarakalla, vai taksiko olisi pitänyt kustantaa heidän juhliensa takia? Kylään menojammekin on peruttu, kun tärkeämmät vieraat ovat ilmoittaneet, että ovat tulossa. Yhden kerran meidät kutsuttiin jouluksi, ja sekin peruutettiin, kun tärkeämpi ilmoitti tulostaan.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt