Miksi vanhemman kuppi menee nurin, kun lapsi ei tottele? Siihen on syy, josta voi opetella pääsemään yli

Julkaistu:

Meidän Perhe & Vauva
Omien hankalien tunteiden työstäminen tekee meistä parempia vanhempia, tunnelukkokirjailija ja kouluttaja Kimmo Takanen sanoo.
Nyt syömään!

Kun lapsi ei liikahda vielä kolmannellakaan kutsukerralla, vanhemmalla helposti kiehahtaa. Tottelemattomuuden sietäminen on meille nykyvanhemmille hankalaa, ja syy siihen piilee omassa lapsuudessamme.

Tyypillistä on, että vanhempi ei haluaisi oman isänsä ja äitinsä tavoin huutaa ja suuttua lapselleen, sillä hän tietää jo, että on olemassa kestävämpiä kasvatuskeinoja. Silti ärtymyksen tunne on niin suuri, että maltillinen toiminta on hyvin vaikeaa.

Taustalla vaikuttaa nykyvanhempien sukupolvelle hyvin tavallinen alistumisen tunnelukko, joka on iskostunut aikuiseen jo hänen lapsuudessaan.

– Aiempi kasvatus oli autoritääristä: vanhempia piti totella, ja lapsi oli paha, jos hän ei toiminut ohjeiden mukaan. Sen vuoksi monella nykyvanhemmalla on alistumisen kokemuksia omasta lapsuudestaan, tietokirjailija ja skeematerapian kouluttaja Kimmo Takanen sanoo.

Takanen on tullut tunnetuksi tunnelukkoja käsittelevistä kirjoistaan, joista uusin, Parisuhteen tunnelukot, ilmestyi tänä keväänä.

– Voimakastahtoisen lapsen kanssa vanhemmalle voi tulla tunne, että hänen pitää pystyä estämään lasta hallitsemasta tilannetta. Silloin aikuinen alkaa käskyttää ja komentaa – toimia juuri niin, mikä on tuntunut hänestä itsestään pahalta hänen omassa lapsuudessaan. Toisaalta voi käydä niinkin, että vanhempi antaa lapsen toiveiden ja tarpeiden hallita arkea liikaakin.

Se suututtaa, mistä on jäänyt itse paitsi

Suurimman tunnereaktion aiheuttaa se, mistä on jäänyt itse lapsena tunnetasolla paitsi. Tähän tunnelukotkin perustuvat, Kimmo Takanen sanoo. Hän listaa kirjoissaan kaikkiaan 18 tunnelukkoa.

Kun tunnelukko aktivoituu, meissä herää epämukavia tunteita, joista yritämme selvitä passivoitumalla, välttelemällä tai hyökkäämällä. Silloin selviytyminen varsinaisesta tilanteesta jää taka-alalle. Jäämme painimaan ainoastaan tunteemme kanssa.

– Epämukava tunne on merkki siitä, että jokin tarve ei tyydyty. Esimerkiksi jokainen tarvitsee kuulluksi tulemista, ja monella voi olla kokemus siitä, että ei ole tullut kuulluksi lapsuudessaan. Sitten kun oma lapsi ei kuuntele, se tuntuu pahalta. Voi tulla tunne, että olen huono vanhempi, kun en saa lasta toimimaan. Jos ei ymmärrä, mitkä asiat taustalla vaikuttavat, ei osaa toimia maltillisesti ja järkevästi.

Vanhemmille tunnelukkojen työstäminen on erityisen tärkeää, sillä he voivat estää haitallisten toimintatapojen siirtymistä omille lapsilleen. Kimmo Takanen myöntää, ettei omien hankalien tunteiden puiminen ole helppoa. Mitä jos muistankin lapsuudestani jotakin ikävää, jota en tahtoisi muistaa?

Lyhyellä tähtäimellä helpompaa olisikin vältellä oman lapsuuden puimista kokonaan, Kimmo Takanen sanoo.

– Mutta nykyisin ymmärretään, että oma lapsuus näkyy nykypäivän vanhemmuudessa. Tunnelukko saa meidät toimimaan sisäisen lapsemme tavoin, ja tunnelukon työstämisen ideana on vahvistaa omaa aikuista itseämme.

Kun hermostuttaa, tee näin:
  1. Pohdi, mitä sisälläsi tapahtuu. Hermostuminen on merkki siitä, että jokin tarve ei tyydyty. Mitä siis tarvitset tässä tilanteessa?
  2. Mieti, oletko kokenut vastaavaa omassa lapsuudessasi. Missä tilanteessa et esimerkiksi tullut kuulluksi?
  3. Mieti, mitä sisäinen lapsesi tarvitsee. Mitä sanoisit hänelle nyt aikuisena?

Jotta toimisit kuten aikuinen

Omien tunnelukkojen työstäminen on palvelus paitsi omalle myös lasten mielenterveydelle. Tunteiden työstämiseen kannattaa suhtautua kuten liikuntaan: viisi viikkoa lenkkeilyä ei vielä riitä elämänmittaiseen hyvinvointiin. Kannattaa jumpata säännöllisesti.

Tunnelukko voi estää myös omasta fyysisestä hyvinvoinnista huolehtimista. Silloin ihminen lääkitsee ikäviä tunteitaan syömällä huonosti ja jäämällä sohvalle sen sijaan, että olisi valmis käsittelemään niitä. Kaikki tämä kutistaa omia voimavaroja entisestään.

Tunnelukoista kärsivät eniten perheenjäsenet, sillä ne aktivoituvat juuri läheisimmissä ihmissuhteissa: parisuhteessa ja lasten kanssa. Esimerkiksi töissä työrooli suojaa hurjimmilta tunnemyrskyiltä – ja toisaalta töissä koetut paineet ja hankalat tunteet purkautuvat todennäköisesti kotona, ellei niitä ole valmis työstämään.

– Tunteita tulee, niille ei voi mitään. Mutta niiden työstäminen on keskeisin asia, mitä aikuinen voi oman hyvinvointinsa eteen tehdä. Silloin saa enemmän resursseja toimia aikuisen tavoin kaikissa tilanteissa, Takanen sanoo.

Lue lisää:

Miksi oma lapsi ärsyttää? Pienellä aivojumpalla opit näkemään hyvän lapsessa, sanoo Kaisa Vuorinen

Ylenpalttinen reipastaminen teki meistä suorittajasukupolven – Jari Sinkkonen neuvoo, miten vältät toistamasta virheen vanhempana

Saako omaa lastaan hävetä? Taustalla voi olla riittämättömyyttä ja pettymystä omaa vanhemmuutta kohtaan – usein ihan turhaan

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt