”Kun lapsi puhuu tällaisia, aikuisiakin pelottaa” – Eeva-mummun elämästä tuli tuskaa, kun lapsenlapselle tehtiin uudet pelisäännöt tapaamisiin

Julkaistu:

Isovanhemmuutta kutsutaan loppuelämän jälkiruoaksi ja siihen ladataan paljon odotuksia. Joskus kaikki voi kääntyä odotusten vastaiseksi. Eeva kertoo, miten hän ei ole saanut tavata lapsenlastaan.
Eevan rintaa puristaa. Raastava tunne on voimistunut päivä päivältä sen jälkeen, kun hän näki lapsenlapsensa edellisen kerran kuukausia sitten. Sitä ennen Eeva tapasi lasta lähes päivittäin.

– Hän on ollut meillä tosi paljon ihan vauvasta lähtien. Varmaan enemmän kuin äidillään ja isällään yhteensä.

Vanhempien eron jälkeen tytön huoltajuus jaettiin käräjillä puoliksi. Vanhempien keskinäinen kommunikointi muuttui niin hankalaksi, että isoäidistä tuli tahtomattaan sovittelija.

– Omakin elämä alkoi tuntua aika raskaalta. Ei minun roolini kuuluisi olla sellainen. Olen mummo, ja sen pitäisi riittää, Eeva suree.

Lapsen asuminen määrättiin oikeudessa äidille, mutta isä sai siitä huolimatta tytön muuttamaan luokseen.

– Se meni vähän aikaa ihan hyvin. Varsinkin rahallisesti saimme olla aika paljonkin mukana. Sitten hän alkoi rajoittamaan yhteydenpitoa sekä meihin että lapsen äitiin.

Eeva oli hankkinut ala-asteikäiselle lapselle matkapuhelimen sitä varten, että tyttö pystyisi pitämään yhteyttä isovanhempiinsa. Yhtäkkiä numero ei enää vastannut.

– Isä teki sellaiset pelisäännöt ja yhteydenpito loppui kokonaan.

Eevasta tuntuu uskomattomalta, ettei kukaan puutu perheen tilanteeseen. Hän on tehnyt lastensuojeluilmoituksen, mutta se ei tuottanut toivottua tulosta. Isoäiti kokee, että systeemi on pettänyt sekä hänet että hänen tyttärensä.

– Tyttö ehti kertoa meille isän suunnitelleen, että he muuttavat johonkin salaiseen paikkaan. Kun lapsi puhuu tällaisia, aikuistakin pelottaa.

Haastateltavan nimi on muutettu.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt