Lapsen pyyntö kaupassa puistatti äitiä – kului vain tunteja, ennen kuin pahaenteiset merkit kävivät toteen ja puhelin soi

rac

Julkaistu:

Erikoiset tapahtumat
Lukijat intoutuivat kertomaan eriskummallisista kokemuksistaan.
Kysyimme tammikuussa lukijoiltamme, uskovatko he yliluonnollisiin kokemuksiin. 78 prosenttia lähes 15 000 vastaajasta kertoi uskovansa.

Olemme aiemmin kertoneet useita tarinoita erikoisista sattumuksista, joita joku voi pitää jopa yliluonnollisina. Tarinoita riittää yhä. Kokosimme jälleen yhteen lukijoiden jakamia kokemuksia oudoista kokemuksista.

Päätä itse, ovatko seuraavat kokemukset yliluonnollisia kokemuksia, mielikuvituksen tuotetta vai pelkästään outoa sattumaa.

Yllä olevalta videolta voit kuunnella myös yhden oudon kokemuksen, johon eräässä perheessä oli lukijan mukaan törmätty.


”Olin kaksivuotiaana äitini ja mummini kanssa ostoksilla. Yhtäkkiä äitini huomasi minun haluavani kynttilöitä. Äitini ei suostunut ostamaan, koska kynttilöissä oli musta nauha ja häntä puistatti sinä hetkenä. Pelkäsi olevan enne, jos ostaisi. Minä kuulemma heitin itseäni maahan ja aloin ulvoa, jos en saisi näitä kynttilöitä. Lopulta äitini osti ratkaisuna toisenlaiset valkoiset kynttilät ilman hautajaisnauhoja.

Kotona meni tovi aikaa ja olin vaarini kanssa kaksistaan kotona. Vaarini huomasin minun äännähtelevän ja osoittavaan kaappiin. Hän otti kaapista tavaroita ja yritti keksiä, mitä halusin sieltä. Lopulta kun otti samaisen kynttilän ulos rauhoitun heti. Laitoimme yhdessä kynttilät palamaan keittiössä ja vaarini katsoi kelloaan. Samalla huomasi minun itkevän hiljaa katsoessani kynttilän palavan. Tuntia myöhemmin tuli puhelinsoitto, että toinen isoisäni oli kuollut tunti sitten.”

Kelly

”Isälläni oli sepelvaltimotauti ja paha sydänvika. Hän tiesi etukäteen kuolevansa, koska ’hyvästeli’ sisarukseni heidän tietämättään, mutta ei minua. Olimme tosi läheisiä, joten olisin nähnyt hänen lävitseen, että jotain tulee tapahtumaan.

Minulla oli tarkoituksena käydä 1-vuotiaan tyttäreni kanssa vanhempieni luona, mutta tyttären kiukuttelun ja väsymyksen takia siirsin käyntiä seuraavaan aamuun ja silloin oli jo myöhäistä. Isämme kuoli aamulla.

Syyttelin itseäni, miksi en käynyt jne. useamman viikon, kunnes näin niin selvän, todentuntuisen unen, jossa isäni tuli käymään luonani. Yleensä unessa ei näe kasvoja, vaan tietää kuka unessa oleva ihminen on. Unessa ovikello soi ja menin avaamaan. Oven takana seisoi isäni. Näin kasvot sekä ihan koko ihmisen. Olin ihmeissäni ja sanoin: ’Isä, mitä sinä täällä teet? Sinähän olet kuollut, et voi olla siinä.’ Isäni sanoi, että täällähän minä aina olen, en ole lähtenyt mihinkään. Tuo uni rauhoitti minut, en enää syytellyt itseäni.”

Nainen58v

”Äitini oli huonona sairaalassa toisella paikkakunnalla. Kävin häntä katsomassa. Sen jälkeen eräänä aamuna seitsemältä heräsin siihen, että äitini puristi minua kantapäästä ja sanoi ’hei’. Siskoni soitti yhdeksän aikaan, että äiti oli kuollut pari tuntia aiemmin. Äiti kävi hyvästelemässä!”

Emmi

”Vanhin poikani oli silloin 2-vuotias, olimme vanhempieni luona viikonloppua viettämässä. Yläkerrassa aamulla sänkyä pedatessani poika tuli kysymään, että kuka on tuo mies, joka seisoo tuolla. Olin ihmeissäni, että kuka mies, poika intti että tuo mies tuossa, joka katsoo meitä. Sanoin etten minä ketään näe.

Talo oli muutenkin oikea kummitustalo, jossa sattui ja tapahtui kaikenlaista. Valot syttyivät ja sammuivat, kuului selviä askeleita, ovien pauketta yms. Jopa isäni, joka ei uskonut mihinkään, kuuli, näki ja koki samat jutut kuin koko muu perhe.”

Nainen 58v

”Olin 6-vuotiaan poikani kanssa ulkona, kun hän ykskaks yllättäen kertoi: ’Iskä, mulla on outo tunne, että joku tummiin pukeutunut tarkkailee meitä.’ Hymähdin tähän, että vai niin... Poika oli vähän apean oloinen tämän kerrottuaan. Kaksi päivää myöhemmin sain puhelun hoivalaitoksesta, että isäni oli löydetty menehtyneenä vuoteestaan. Nyt jälkeenpäin ymmärrän, että joku tuli ilmoittamaan tulevasta.”

Tunne vai enne?

”Muutama vuosi sitten tytär oli kipeänä ja aamulla kertoi, että yöllä joku oli silittänyt häntä, mutta ketään ei näkynyt. Äitini oli varma, että se oli suojelusenkeli. Nyt tytön pikkuveli nukkuu siinä samassa huoneessa ja sängyssä ja kertoi tänä iltana, kuinka viime yönä joku oli koskenut jalkoihin ja kevyesti painanut jalkapohjista vastaan, kun oli suoristanut jalkoja. Eikä huoneessa ollut ketään! Kuka siellä käy?”

Hui


”Oltiin kaksistaan mieheni kanssa kiertelemässä keskiaikaista linnaa. Opas tuli vastaan ja neuvoi ’meitä kolmea’ minne päin siitä kannattaisi kulkea. Meitä oli oikeasti vain kaksi ja olen yli viisikymppinen, eli ei voinut luulla minun olleen raskaanakaan eikä mahani kovin isokaan ole. Muita siinä ei ollut lähelläkään. Kuka kolmas?!”

Outoa

”Ystäväni oli Porkkalanniemessä valokuvaamassa 27.9.1994. Hän näki taivaanrannassa ristin, josta nappasi valokuvan. Seuraavana aamuna tuli tieto Estonian uppoamisesta.”

Hulivilipoika

”Heräsin eräänä kesäaamuna 2000-luvun alkupuolella uneen, jossa auto törmäsi vastaantulevaan autoon. Ponnahdin istuma-asentoon ja ajattelin, että nyt sattui pahasti. Ihmettelin siinä hetken ja ajattelin sen olleen vain painajaista. Myöhemmin samana päivänä sain kuulla, että pari tuttavaani oli ajanut sinä aamuna rajun kolarin, josta valitettavasti eivät kaikki selvinneet.”

Hara75

”Tsunami. Ystäväni oli lähdössä perheineen Thaimaahan. Minulla oli jotenkin levoton olo koko matkan takia. Katsoin kartastakin minne lentävät. Soittelin ja sanoin, että oletteko nyt aivan varma siitä matkasta. Ystäväni jopa tuhahti minulle, että laita minulle sellainen viesti, joka kertoo meriveden lämpötilan. En ymmärrä itsekään, miksi tunsin levottomuutta. Kun ensimmäinen uutinen tuli tapaninpäivänä aamulla, mieheni nauroi, että mistä sinä tiesit. Hän ei ymmärtänyt tilanteen vakavuutta silloin. Itse järkytyin ja aloin lähetellä tekstiviestejä, että tulkaa hittoon sieltä mahdollisimman nopeasti. Se tunne oli aivan kauhea. Jouduin jopa soittamaan kriisipuhelimeen. Ystäväni menetti siellä koko perheensä. Miehensä ja kaksi lasta. Itse hän selviytyi.”

Hiltsu


”Olen nähnyt enneunia lapsesta asti ja kerron ystäville ja perheelle etukäteen. Ensimmäinen tapahtui kun olin 6-vuotias. Asuimme kesät mökillä, isä kävi töissä mantereella. Yksi ilta menin pois tolaltani, roikuin isän jalassa kiinni, itkin ja anelin, ettei isä saa lähteä ajamaan yövuoroon, koska hän ajaa hirvikolarin! En rauhoittunut. Perhe ihmetteli mikä minulle tuli, en ollut koskaan käyttäytynyt niin (olin iloinen lapsi).

Isä lähti töihin, mutta oli huolissaan varoituksestani ja ajoi siksi huomattavasti hitaammin kuin normaalisti. Mutkan takaa pimeydestä syöksyi valtava uroshirvi etulasista suoraan auton sisälle, auto ruttaantui kuin säilykepurkki. Isälle ei tullut naarmuakaan, hän nousi raadon alta haavoittumatta. Aamulla heräsin ja ihmettelin, miten isä on kotona eikä töissä. Isä sanoi, että katso pihalle, auto on hinattu sinne. Menin ulos ja näin täysin murskaantuneen automme, onneksi isä oli ajanut hitaasti, koska uskoi varoituksen. Unet toteutuvat niin kuin ne näen, ei symbolisesti.”

Unennäkijä

”Vuonna 1989 elokuussa kävin lomamatkalla San Franciscossa. Ostin matkamuistoksi matkamuistolautasen, jossa oli kuvia kaupungin nähtävyyksistä. Kotiin tullessa laitoin sen keittiön seinälle muiden matkamuistolautasten kanssa. Eräänä lokakuun yönä samana vuonna heräsin, kun olin kuulevinani jonkun kolahduksen asunnosta. Mutta en noussut katsomaan mistä se tuli. Aamulla menin keittiöön ja näin, että San Franciscon matkamuistolautanen oli palasina keittiön lattialla. Ainoa lautanen, joka oli monen muun joukosta pudonnut. Päivällä kuuntelin autossa uutisia. Uutisissa kerrottiin, että San Franciscossa oli tapahtunut todella voimakas maanjäristys ja se on saanut paljon tuhoja aikaan. Siis Suomessa asti vaikutukset. Että silleen.”

Old ham



”Muutamaa päivää ennen hukkumistaan veljeni oli tehnyt nuoskalumesta ristin pihamaalle ja äidin syliin oli tippunut vaatetangosta hänen musta hautajaismekkonsa.”

Aino

”Serkkuni odotti toista lastaan ihan viimeisillään. Tuleva isosisko, 7-vuotias, piirteli paperille kukkia ja lopuksi pienen arkun ja ristin paperin ylänurkkaan. Häneltä kysyttiin, miksi hän sellaisen piirsi. ’Pikkuveljelle’, oli vastaus. Poika syntyi kahden viikon kuluttua terveenä, kymmenen pisteen vauvana, mutta kuoli äitinsä syliin kahden päivän ikäisenä.”

Sisko tiesi
Onko sinulla tapahtunut jotain erikoista, jota et osaa selittää? Kerro kokemuksistasi alla kommenttikentässä!

Artikkeli on julkaistu Ilta-Sanomissa alun perin 7.3.2019.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt