Kannatti palata töihin
”Kaipasin kovasti töihin perhevapaan loppupuolella, vaikka kotonakin oli ihana olla. Rahatilanteenkin kannalta oli lopulta järkevää, että palasin töihin ja mieheni jäi kotiin, vaikka tämä ei ollutkaan ratkaiseva tekijä meidän perhevapaissamme. Puolisoni halusi myös olla kotona pidemmän pätkän lapsen ollessa vielä pieni, ja mielelläni sen hänelle soin. Emme olisi halunneet laittaa kymmenkuista lasta vielä päivähoitoonkaan.
Työpaikallani lähinnä ihmetellään silmät pyöritellen miehiä, jotka ’jäävät koti-isiksi’. Asennemuutos olisi paikallaan.”
Äiti, 27
Meillä vuoroteltiin
”Palasin töihin, kun vauvamme oli seitsemän kuukautta, ja mies jäi kotiin vielä puoleksi vuodeksi. Sen jälkeen pidin kuukauden hoitovapaata lasten kesäloman ajan ja palasin reiluksi vuodeksi töihin puolipäiväisesti.
Tämä järjestely sopi meille monesta syystä: työni on minulle tärkeä, ja mies halusi olla enemmän kuopuksen kanssa kotona. Myös taloudellisesti ratkaisu oli meille kannattavin.”
Ei mikään kotiäiti, 31
Täydellinen opintovapaa
”Pidin kymmenen kuukauden äitiysloman jälkeen opintovapaata siihen saakka, kun lapsi täytti kaksi. Täysiä työpäiviä en olisi jaksanut millään niillä yöunilla, mutta opintovapaalla pystyin kehittämään itseäni ja sain omaa aikaa. Samalla sain suoritettua ylemmän tutkintoasteen lisäkoulutuksen.
Olisin mielelläni palannut töihin osa-aikaisesti, mutta se ei olisi ollut taloudellisesti kannattavaa. Lapselle olisi pitänyt järjestää kokoaikainen hoitopaikka, sillä täällä ei osa-aikaisia ole, ja tulotason nousukin olisi lopulta ollut minimaalinen.”
Emma, 37
Joustimme molemmat
”Meille kotihoito on tärkeä arvo. Kun vauva täytti kymmenen kuukautta, aloin tehdä töitä osa-aikaisesti päiväuniaikoihin, iltaisin ja lauantaisin. Kun imetys alkoi loppua hiukan myöhemmin, isä alkoi tehdä nelipäiväistä viikkoa ja minä pääsin töihin yhdeksi päiväksi viikossa.
Suosittelen! Sekä työelämä että kotielämä kukoistaa. Ja urakin edistyy, kun teen samalla hiukan töitä. Mies nauttii kotipäivästä lasten kanssa. Kaikki voittavat.
Lasten kotihoidon tukeminen ja osa-aikatyöt ovat mielestäni paljon kauaskantoisempi ratkaisu kuin lyhennetty perhevapaa, pakko-ositukset ja muut kummalliset toimet.”
Haaveilija, 30
Kateus iski
”Olin kotona kymmenen kuukautta sekä kesälomat, kunnes taloudellinen tilanne pakotti minut töihin. Pelkään, että olen tästä loppuelämäni katkera lapsen isälle. Usein kateus iskee nyt, kun kaverit saavat olla lastensa kanssa pitkään kotona.”
Fly, 36
Seuraavan kerran toisin
”Meillä isä jäi kotiin minun vapaideni jälkeen neljäksi kuukaudeksi, mutta se tuntuu olevan aika poikkeuksellista, kun vertaa muihin isiin. Jälkikäteen ajatellen olisin voinut palata töihin jo aiemmin omasta puolestani, mutta olimme jo ehtineet sopia puolison kanssa tästä järjestelystä. Ehkä seuraavan lapsen kanssa voisin aloittaa työt jo aiemmin.”
Minski, 29
Aikuisten maailmaan
”Aloin tehdä keikkatyötä vauvan ollessa neljä tai viisi kuukautta vanha. Täyden kahdeksantuntisen päivän tein korkeintaan pari kertaa viikossa. Työtön isä hoiti tuon ajan lastamme kotona.
Keikkaluontoinen työ on työorientoituneelle äidille minusta loistava hetkellinen irrottautuminen aikuisten maailmaan. Ihanaa on myös palata kotiin oman vauvan luo.”
Sandigirl, 35
Palapeli toimi
”En voisi kuvitellakaan olevani vuosia kotona. Ensimmäisen lapsen kanssa pidin äitiyslomaa kolme kuukautta, palasin töihin, ja mies jäi lapsen kanssa kotiin. Toisen lapsen synnyttyä jäin kotiin yhdeksäksi kuukaudeksi.
Tämän jälkeen lapset olivat vuoden verran hoidossa ja minä töissä. Sitten jäin vielä vuodeksi lasten kanssa kotiin.”
Ktk, 26
Lue lisää:
Nina palasi töihin, kun kuopus oli viisiviikkoinen: ”En silti pidä itseäni huonona äitinä”
