Opettaja kyllästyi arvioimaan oppilaita samalla kaavalla ja kehitti erilaisen todistuksen – kertoo nyt, missä vanhempien pitää petrata

Julkaistu:

Meidän Perhe & Vauva
Koulusta saatava todistus ei mittaa lasta ihmisenä, kertoo opettaja Anna Karjula.
Vuosi sitten keväällä alakoulun opettaja Anna Karjula, 34, istui arviointikeskustelussa oppilaansa kanssa. Lapsi oli koko lukuvuoden tehnyt paljon töitä ollakseen parempi kyseisessä aineessa. Kun Karjula joutui arviointikeskustelussa sanomaan lapselle, että tämän taidot eivät riitä korkeampaan numeroon, lapsi rupesi itkemään.

Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun Karjulalla oli ristiriitainen olo arvioidessaan oppilaita. Arviointi ei tunnu kaikkien kohdalla reilulta.

– Lapsilla on niin paljon erilaisia taitoja ja vahvuuksia, että tuntuu oudolta laittaa heitä samalla viivalle ja verrata keskenään. Lapsi ei ymmärrä sitä, että koulusta saatava todistus ei mittaa häntä ihmisenä. Ei lapsi ihmisenä ole vitosen arvoinen, Karjula selittää.

Sitten Karjula muisti jo aiemmin keksimänsä idean: todistuksen, jossa lasta palkitaan siitä kuinka arvokas hän on ihmisenä, ja jonka kaikki numerot ovat kymppejä.

Olisipa hienoa, jos kaikki saisivat tällaisen todistuksen, Karjula mietti. Hän otti yhteyttä Unicefiin, jossa innostuttiin ajatuksesta. Syntyi Kympin todistus, jonka kohdat on poimittu YK:n lapsen oikeuksista. Todistuksen ideana on, että jokainen lapsi ansaitsee kympin ihmisarvostaan, persoonastaan ja oikeuksiensa tärkeydestä.

Lapsella on oikeus jämäkkään vanhempaan

Kun Karjula esitteli Kympin todistuksen ja lasten oikeudet kolmannen ja neljännen luokan oppilailleen, he innostuivat. Meillä on oikeus syödä joka päivä karkkia ja pelata pleikkaria!

Ei, selitti Karjula. Vaan lapsilla on oikeus vanhempaan, joka tietää mikä määrä karkkia ja pleikkaripelejä on arjessa lapselle hyväksi. Todistuksen yksi ajatus on muistuttaa vanhempia siitä, että lapsen oikeuksien toteutuminen arjessa on heidän vastuullaan.

– Valitettavan usein aikuisilla on vastuu hukassa. He miellyttävät lapsia ja välttelevät tilanteita, joissa lasta harmittaa.

Arkeen tarvitaan Karjulan mielestä lisää jämäkkyyttä. Vaikka ruutuajasta kiinni pitäminen harmittaa lasta, se tehdään silti, koska se on lapselle hyväksi.

Yksi iso ongelma perheissä on Karjulan mukaan läsnäolon puute. Alakouluikäiset lapset leikkivät jo ihan jouhevasti keskenään, mutta myös koululainen tarvitsee aikuisen läsnäoloa ja seuraa.

– Perheissä paetaan liikaa omiin juttuihin, sen sijaan että perhe voisi touhuta yhdessä jotain.

Lapset aistivat herkästi tunnelmaa kotona

Lapset ovat herkkiä aistimaan tunnelman, joka kotona vallitsee. Ei ole reilua lasta kohtaan, että aikuinen purkaa pahaa oloa lapseen, vaan aikuisen on otettava vastuu omasta tunne-elämästään ja löydettävä jokin muu tapa päästellä höyryjä.

– Jos hermostuminen on arjessa jatkuvaa on hyvä miettiä, miten tilanteita voisi muuttaa kaikille paremmiksi.

Karjula muistuttaa, että lasten kanssa toimiminen on kuluttavaa, ja jokaisella vanhemmalla on tarve päästä lataamaan välillä akkuja. Vanhemman oma jaksaminen on avainasemassa siinä, että hän jaksaa auttaa ja tukea lasta päivittäin – oli kyse sitten läksyistä tai tunne-elämästä.

Sillä vanhemmat kyllä välittävät lapsista. Aikuiset eivät välttämättä osaa tai muista kertoa ja näyttää lapselle päivittäin sitä, kuinka tärkeä lapsi on. Kun arviointi painottaa vain lapsen akateemisia taitoja, usein elämässä tärkeät taidot, kuten toisista välittäminen tai empatiakyky jäävät huomioimatta.

Tästä syystä Kympin todistuksessa kaikki numerot ovat kymppejä. Se osoittaa sen, että jokainen lapsi on yhtä arvokas, ihan omana itsenään.

Koulut voivat ladata Kympin todistuksen Unicefin sivuilta.

Lue lisää:

Erityisopettaja: ”Koulutodistus kertoo vain vähän siitä, mitä lapsi osaa”

Tekeekö mieli kehaista lapsen todistuksella somessa? Yhden ehdon pitää ensin täyttyä

Kaikki olettivat, että Iiris Laaksosta tulee lääkäri – nyt hän on tanssitaiteilija, joka pohtii kympin tyttöyttä

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt