Vauvan ensimmäisestä ulosteesta saattaa löytyä selitys koliikkiin ja allergioihin – Terhi Tapiainen tutkii lapsenpihkaa

Julkaistu:

Tutkimus
Lasten infektiolääkäri Terhi Tapiainen tutkii vastasyntyneiden vauvojen ensimmäisiä ulosteita. Ne saattavat antaa vinkkejä lapsen myöhemmästä terveydestä.
Dosentti, lastentautien erikoislääkäri ja lasten infektiolääkäri Terhi Tapiainen muistaa vielä hetken, jolloin hän oivalsi, että vauvan ensimmäisestä kakasta eli lapsenpihkasta voidaan tulevaisuudessa ehkä selvittää lapsen myöhempiä pitkäaikaissairauksia.

– Oli vaikea käsittää mistä oikein oli kysymys. Tutkimustulokset sotivat niin kovasti vastaan kaikkea sitä ennen oppimaani. Se oli jännittävää. Olin niin vaikuttunut, että artikkelin kirjoittamiseen aiheesta meni vuosi, Oulun yliopistollisessa sairaalassa tutkimustyötään tekevä Tapiainen sanoo.

Ensimmäiset olettamukset aiheesta paljastuivat 200 näytteestä, joita kerättiin Jyväskylässä. Tapiaisen mukaan tulokset osoittivat hieman yllättäen, ettei bakteerien määrällä ole tekemistä sen kanssa, millainen synnytys on. Sen sijaan bakteereilla on yhteys siihen, millainen äidin raskausaika on ollut.

Mahdollisesti merkittävä löytö

Tapiaisen johtamassa tutkimushankkeessa selvitetään miten sikiöaikainen mikrobiomi eli bakteerikanta vaikuttaa lapsen kehittyvään immuunijärjestelmään ja myöhempään terveyteen. Sikiön puolustusmekanismi alkaa kehittyä jo ensimmäisen raskauskolmanneksen jälkeen.


– Tutkijat ovat jo pitkään olleet kiinnostuneita siitä mistä vauva saa elämänsä ensimmäiset bakteerit, hän huomauttaa.

Syntymäsairaalassaan Oysissa tutkimusta tekevä Tapiainen on silmin nähden innostunut tuloksista. Hän arvioi, että jos ne vahvistavat aikaisempia olettamuksia, kyseessä on merkittävä löytö.

– Tämä on hyvin kiinnostavaa ja innovatiivista. Aina joku keksii jotakin, joka muuttaa maailmaa. Innostunut pitää olla, mutta jos tulokset eivät olekaan toivottuja, pitää osata nöyrtyä. Joskus vaan ei onnistu, hän huomauttaa.

500 vastasyntynyttä mukana tutkimuksessa

Tutkimusryhmä on kerännyt aineiston Oulussa 500 vastasyntyneen lapsen lapsivedestä, istukkanäytteistä ja ensimmäisestä ulosteesta. Tapiainen on juuri saanut tutkimusta varten 400 000 euron senioritutkijan apurahan Lastentautien tutkimussäätiöltä.

– Tutkimme voiko elämän ensimmäisestä ulosteesta tai kohdun sisäisistä mikrobiominäytteistä ennustaa esimerkiksi koliikkia, allergisia sairauksia tai ylipainoa. Näin voisimme myöhemmin kehittää sellaisia hoitoja ja ennaltaehkäiseviä menetelmiä, joilla olisi vaikutus lasten elinikäiseen terveyteen, Tapiainen kuvailee tutkimuksen tärkeyttä.

Äidin kohtua on pidetty lääketieteessä steriilinä paikkana, jonne bakteerit eivät pääse. Uudet tutkimukset voivat osoittaa, että tuo käsitys on väärä. Lapsen ensimmäistä ulostetta analysoimalla on voitu nähdä millainen on ollut äidin raskaudenaikainen elinympäristö.

Myös raskauden aikana saaduilla antibiooteilla voi olla merkitystä lapsen myöhempiin infektiotauteihin. Tapiaisen mukaan löytö on hyvin merkittävä. Monille koliikkivauvan vanhemmillekin tutkimustulokset saattavat tuoda vastauksia.


Äideille määrätään Tapiaisen mielestä tällä hetkellä antibiootteja aika huolettomasti. Tutkimuksessa yritetään selvittää aiheuttavatko ne vauvalle pitkäaikaisia terveysvaikutuksia.

– Onko mahdollista, että immuunijärjestelmä, joka on sikiöiässä vielä täysin oppimisvaiheessa, muuttuu pysyvästi mikrobien vuoksi? Olemme havainneet, että lapsilla, jotka myöhemmin kehittivät koliikin, on muita vastasyntyneitä vähemmän maitohappobakteereja ensimmäisessä ulosteessaan. Bakteerien määrä ei ollut selitettävissä synnytystavalla, mikä herättää kysymyksen siitä, onko imeväisen koliikki prosessi, joka alkaakin jo kohdussa ja johon vaikuttaa äidin elinympäristö, Tapiainen pohtii.

Tapiaisen tutkimusryhmässä on kymmenkunta tutkijaa aiheen kimpussa. Vauvoilta kerätyn aineiston analysointiin ja käsittelyyn kuluu arviolta neljä vuotta. Tutkimuksen tekemistä on helpottanut teknologian kehittyminen. Työ on nopeutunut ja halventunut.

– Vielä kymmenen vuotta sitten yhden näytteen tutkiminen maksoi 10 000 euroa, teknologisen kehityksen ansiosta nykyään alle 20 euroa. Se tekee mahdolliseksi yhden yksittäisen potilaan sijaan useiden satojen potilaiden tutkimisen kerrallaan, Tapiainen toteaa.