Jenni oli 22-vuotias opiskelija, kun hän sai tietää odottavansa kolmosia – yksin: ”Kaikesta selviää, kun jaksaa yrittää”

Julkaistu:

Perhe
Jenni Kärki sai 22-vuotiaana opiskelijana yllättäen tietää olevansa raskaana ja odottavansa kolmosia – ilman puolisoa.
– Ei voi olla totta, ei minulle voi käydä näin! Jenni Kärki muistaa ajatelleensa, kun ensimmäisessä ultraäänitarkastuksessa kätilö löysi kolmet sydänäänet.

Jennin yllätysraskaudesta kerrottiin ensiksi Lapsiarkea-sivustolla.

Hyvinkäällä asuva Jenni oli jokin aika sitten eronnut pitkästä parisuhteesta, ja viime ajat hän oli nauttinut vauhdikkaasta opiskelijaelämästä ystäviensä kanssa. Nyt yhtäkkiä hän olikin raskaana ja odotti kolmosia – yksin, 22-vuotiaana. Lasten isästä ei ollut varmuutta.

– Ystäväni olivat raskaustestin jälkeen leikkimielisesti kiusanneet minua, että entäs jos siellä onkin kaksoset, koska äitini puolella suvussa on yhdet kaksoset, Jenni kertoo.

Ultraäänen tulos oli valtava sokki.

– Aloin itkeä ja täristä kauhuissani. Olin kyllä aina halunnut lapsia ja toivonut, etten ole kovin vanha äidiksi tullessani, mutta ajatus oli, että haluan kokonaisen perheen, ja siihen tarvitsisi vahvan parisuhteen. Mutta niin se elämä voi viedä.

 

Ystäväni olivat raskaustestin jälkeen leikkimielisesti kiusanneet minua, että entäs jos siellä onkin kaksoset.

Abortti ei ollut vaihtoehto

Jennille oli alusta asti selvää, että aborttia hän ei tekisi.

Kun kolmosraskaus selvisi, hän olikin yllättäen kasvokkain asian kanssa. Ultraäänessä lääkäri oli havainnut, että kaksi sikiöistä oli paitsi samassa istukassa myös samassa sikiöpussissa. Harvinainen tilanne herätti lääkärissä suuren huolen vauvojen selviytymisestä, koska kolmosraskaus voi muutenkin olla vaikea.

– Lääkärin mielestä minulla oli vain kaksi vaihtoehtoa: joko osittainen tai täysi raskauden keskeytys, Jenni muistelee kauhulla.


Konsultaatio Helsingin Naistenklinikan lääkärin kanssa antoi paljon paremman kuvan tulevasta.

– Helsingin lääkäri oli kauhuissaan Hyvinkään lääkärin mielipiteestä, koska nykyään vauvoilla on hyvät mahdollisuudet selvitä pienilläkin viikoilla.

Jenni sai Naistenklinikalta tarkat ja perusteelliset ohjeet raskautensa etenemisestä mahdollisuuksineen ja riskeineen sekä myös siitä, mistä osakeskeytyksessä oikein on kyse.

– Sanoin heti, että en edes harkitse osakeskeytystä vaan näillä mennään. En voinut mitenkään ajatella, että tappaisin jonkun lapsistani!

 

Joka kerta se oli uudestaan sokki, kun ne kolmet sydänäänet kuuluivat.

Pelko iski: Miten ihmeessä pärjään?

Jonkin ajan kuluttua pelko kuitenkin iski: miten hän voisi kantaa vastuun kolmesta vauvasta ja miten hän pärjäisi taloudellisesti? Jennin läheiset ystävät ja äiti suhtautuivat yllätysuutiseen kuitenkin alusta asti lämpimästi ja tarjosivat Jennille kaiken mahdollisen tuen ja avun. Jenni alkoi uskoa, että hän pärjää.

– Olen aina rakastanut lapsia ja ollut paljon lasten kanssa tekemisissä. Mutta kyllä siinä meni pitkään ennen kuin oikeasti tajusin, mitä on tapahtumassa. Kävin kahden viikon välein sairaalassa seurannassa, ja joka kerta se oli uudestaan sokki, kun ne kolmet sydänäänet kuuluivat, Jenni nauraa.

Vasta tunnettuaan vauvojensa liikkeet ensimmäisen kerran Jenni uskoi kaiken todeksi.


Raskausmyrkytys, sektio ja lopulta kolme 1,5-kiloista tyttöä

Kolmosraskaus sujui hyvin ja ongelmitta kovia liitoskipuja lukuun ottamatta. Jenni oli muuttanut takaisin kotipaikkakunnalleen Orivedelle, aivan äitinsä naapuriin. Raskauden seuranta oli siirtynyt TAYSiin, jossa lopulta huomattiin merkit alkavasta raskausmyrkytyksestä raskausviikolla 32+4. Jenni jäi sairaalaan.

Seuraavana aamuna, perjantaina 24.10.2014, lääkärit ilmoittivat, että sektio tehdäänkin jo tänään. Reilun 1,5 kilon painoiset ja hieman yli 40-senttiset tytöt syntyivät vain joitakin tunteja myöhemmin. Jenni oli juuri ja juuri ehtinyt saada äitinsä tuekseen leikkaukseen.

Jenni muistelee olonsa olleen hyvin epätodellinen ensimmäisen vuorokauden aikana, sillä hän ei ollut nähnyt lapsiaan kuin vilaukselta leikkaussalissa.

– Onneksi hoitaja toi illalla valokuvat lapsista ja kertoi, että heillä on kaikki hyvin monista letkuista huolimatta.

 

On ihan mahtavaa seurata tämän tiiviin kolmikon varttumista omiksi persoonikseen.

Taimi, Liisa ja Miia kasvoivat ja vahvistuivat sairaalassa vielä viisi viikkoa ennen kuin he pääsivät kotiin. Arki alkoi sujua yllättävän helposti, sillä tytöt olivat hyviä nukkumaan. Jennin äiti oli jatkuvasti apuna, ja tytöt söivät reippaasti pullosta. Niinpä Jenni luopui pian kunnalta saamastaan kotiavustakin, koska koki pärjäävänsä ilmankin.

Kolmosten yksinhuoltaja osaa arvostaa onneaan

Nyt Jenni on palannut takaisin vanhojen ajoneuvoasentajaopintojensa pariin, ja tytöt ovat arkipäivät tarhassa. Elämä rullaa mukavasti ja vauhdikkaasti eteenpäin. Siskokset ovat nyt reippaita ja iloisia nelivuotiaita, vain hieman ikätovereitaan pienikokoisempia.

– Ehkä hieman tavallista varovaisempia tytöt ovat, koska olen itse ollut heidän kanssaan varovainen. Pysyimme paljon ihan kotioloissa, koska esimerkiksi liikkuminen heidän kanssaan yksin oli varsinkin aiemmin aika haastavaa: jos yksi heittäytyi hankalaksi, kaikki muutkin heittäytyivät hankalaksi, Jenni nauraa.

 

Kaikesta selviää, kun jaksaa yrittää.

Vaikka arki kolmosten yksinhuoltajana on raskastakin, Jenni osaa myös arvostaa hänelle suotua onnea.

– On ihan mahtavaa seurata tämän tiiviin kolmikon varttumista omiksi persoonikseen. Pitää välillä itsekin ihan pysähtyä ihmettelemään ja ihastelemaan, hän sanoo.

Tuleville monikkovanhemmille hänellä on rohkaisevia terveisiä.

– Kaikesta selviää, kun jaksaa yrittää. Ei pidä antaa heti periksi eikä asioista kannata tehdä liian vaikeita: saa mennä välillä sieltäkin, missä aita on matalin.

Jennin tarinasta kertoi ensimmäisenä blogisivusto Lapsiarkea Media.

Suomessa syntyy vuosittain 5–10 kolmoset

  • Suomessa kaikista synnytyksistä vuosittain 1,4 prosenttia on monikkosynnytyksiä.
  • Kaksosia syntyy vuosittain noin 750 perheeseen, kolmosia vain 5–10 perheeseen. Neloset ovat harvinaisempia.
  • Kolmosraskaudet syntyvät yleisimmin kahdesta hedelmöittyneestä munasolusta, joista toinen jakautuu vielä kahtia eli kaksi lapsista on identtisiä kaksosia.
  • Suomen kolmoisraskauksista suurin osa on nykyisin spontaaneja raskauksia.
Lähde: suomenmonikkoperheet.fi

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt