Voiko elävän leski jatkaa elämäänsa ja aloittaa uuden parisuhteen? ”Asia on arka”

Julkaistu:

Puoliso sairastuu muistisairauteen ja joutuu hoitokotiin. Itse pystyy vielä elämään tavallisen hyvää elämää. Onko oikein aloittaa tällöin uusi parisuhde?
Projektikoordinaattori, muistiasiantuntija ja seksuaalineuvoja Eine Korhonen Muisti ry:stä kertoo, että vastaavassa tilanteessa eläviä kutsutaan toisinaan ”elävien leskiksi”.

Parisuhde muuttuu usein sairauden myötä. Korhosen mukaan muistisairaudet havaitaan nykyään verrattain aikaisessa vaiheessa, jolloin sairaus kuuluu parin arkeen pitkän aikaa. Kun muutokset tulevat arkeen pikku hiljaa, myös kumppanuus ja vastavuoroisuus katoavat hiljalleen, Korhonen kertoo.

– Ensimmäinen asia, jonka omaiset sanovat ovat esimerkiksi sellaisia, ettei yhdessä voi enää katsoa ja kommentoida televisio-ohjelmia. Vuorovaikutus muuttuu, mikä on hankala asia, kun asuu yhdessä kuin ennenkin, mutta toinen ei enää muista.

Kun sairaus on jo pitkällä, suhde muuttuu usein tyystin erilaiseksi kuin ennen. Korhonen sanoo, että moni muistisairaan puoliso punnitseekin sitä, onko itsellä oikeus jatkaa elämää.

– Asia on arka, ja aika moni ei uskalla sano sitä edes ääneen, sillä he kokevat häpeälliseksi sen, jos pettää puolisoaan.

Korhonen tietää tapauksia, joissa useampikin tuttava tai saman kylän asukas on kääntynyt muistisairaan puolisoa vastaan, kun puoliso on löytänyt uuden kumppanin ja sairastunut aviopuoliso on samaan aikaan pitkäaikaishoidossa.
– Moni kokee asian itsekin hankalaksi, vaikka ympäristö ei tuomitsisi ja pohtii, onko oikeutta uuteen kumppaniin, mitä muut ihmiset ajattelevat asiasta ja onko siinä kyse pettämisestä, Korhonen sanoo.

Korhosen mukaan kenellekään, joka kipuilee asian kanssa, ei voi sanoa, miten toimia.

– Mutta voi kannustaa tekemään päätöksen, jonka avulla olisi itse mahdollisimman tasapainossa, Korhonen sanoo.

– Kannattaa puntaroida, mutta olla välittämättä niistä kylän puheista, hän jatkaa.

Korhonen muistuttaa, että ihmiset ovat tässäkin asiassa yksilöitä. Jotkut eivät kaipaa uusia suhteita, toiset eivät taas uskalla myöntää edes itselleen haaveilevansa sellaisesta. Asian ajattelu on Korhosen mukaan tervettä. Siinä ole mitään epänormaalia, että joku kaipaa läheisyyttä, hän sanoo.

– Kun kumppani kuin hiipuu hiljaa pois, ei ole enää vastavuoroisuutta tai kumppanuuden tunnetta, vaan suhde muuttuu enenmmänkin hoitosuhteeksi.

Korhonen kannustaa pariskuntia puhumaan asiasta jo silloin, kun toisen sairaus on vielä alkuvaiheessa ja kumpikin suhteen osapuoli voi vielä ilmaista mielipiteensä. Korhonen suosittelee ottamaan asian puheeksi myös muun lähipiirin kanssa.
Muut läheiset voivat olla voimavara paitsi sairastuneelle myös terveelle puolisolle, jonka jaksamisesta on myös huolehdittava.

– Moni sellaisessa perheessä, jossa jommalla kummalla puolisolla on muistisairaus, sanoo sitä, että ystävä- ja tuttavapiiri kaikkoavat.

Korhosen mukaan moni pelkää sanovansa jotakin väärää, ja joku saattaa jännittää, tunnistaako sairastunut enää tai ei tiedä, mitä puhua, ja pysyttelee loitolla sairastuneen perheestä.

– Toivoisin sitä, että ihmiset ajattelisivat, että muistisairaus on yksi sairaus sairauksien joukossa, ja kanssakäymistä voisi jatkaa normaalisti, eikä perhettä tai ihmistä, jota sairaus on kohdannut hylättäisi.
Omaishoitajat kokevat joskus syyllisyyttä silloinkin, kun puoliso tai perheenjäsen on viety hoitolaitokseen.

– Kun laitossijoitus on vielä tuore, joku miettii, että olisiko pitänyt jaksaa pidempään. On syyllisyydentunteita. Vaikka omaishoitajuus kotona päättyisi, suhde jatkuu, sanoo Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari Tervonen.

Tervonen sanoo, että ihmissuhde jatkuu, vaikka perheenjäsen asuisikin muualla kuin kotona.

– Kun on vastannut kotona apua tarvitsevasta läheisestään, ihminen kantaa huolta.

Suhde kuitenkin jatkuu, ja hyvin moni käy hoitolaitoksessa auttamassa, viettämässä aikaa tai ulkoiluttamassa vaikkapa kumppaniaan.

Tervosen mukaan omaishoitajan on pidettävä kiinni jaksamisesta, vapaa-ajasta ja sosiaalisista verkostoista.

– Kun omaishoitajuus loppuu, voi tulla tyhjyys, jos ei ole ollut omaa elämää.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt