Brittisarja Supernannyä seuranneet muistavat tehotäti Jo Frostin, jonka kasvatusmenetelmistä jäivät mieleen lähinnä jäähy ja koirakoulumaiset kasvatuskeinot.
Suomen supernanny Pia Penttala vaikuttaa olevan aivan toista maata.
– Kantava ajatukseni lasten kasvattamisessa on, että se kasvaa, mitä katsoo, Penttala sanoo.
Penttala on erityistason psykoterapeutti ja työskennellyt yli kaksikymmentä vuotta lastensuojelualalla. Hän on myös kouluttanut lasten parissa työskenteleviä ammattilaisia ja toiminut työnohjaajana.
– Se että perhe ottaa minut kotiinsa, on tosi arvokasta – kyse on kuitenkin vahvasti vuorovaikutuksesta. Kun mukana on lapsi, kemioiden pitää todella kohdata. Minulla täytyy olla heille jotakin todellista annettavaa, ja se on iso haaste ja valtava vastuu, Penttala sanoo.
Kokosimme neljä kasvatusneuvoa Suomen Supernanny Penttalalta:
1.Muuttuminen on aina vanhemman tehtävä
Monesti perheiden ongelmat ovat urautuneet tiettyihin käyttäytymismalleihin: ongelma- tai ristiriitatilanteessa niin aikuiset kuin lapset reagoivat aina samaan tapaan, ja se johtaa väistämättä konfliktiin eikä ratkaisuun.
– Muutos lapsessa lähtee aina muutoksesta aikuisessa. Lapsi voi muuttua vain, jos ympärillä olevat aikuiset muuttuvat, Penttala sanoo.
Tarkoitus ei ole syyllistää vanhempia, vaan antaa tilaa ja mahdollisuus miettiä, mikä olisi itselle sopiva tapa ja keino muuttaa omaa käyttäytymistään.
Lapset tarkkailevat vanhempiaan ja huomaavat pienetkin muutokset vaikkapa elekielessä. Muutos hätkähdyttää myös lasta.
– Silloin saadaan aikaan tutkiva ilmapiiri, jossa lopputulos voikin olla aivan erilainen kuin ennen – positiivinen.
2. Toimi johdonmukaisesti
Nukkumaanmeno ja ruutuaika ovat Penttalan mukaan perheiden yleisimpiä haasteita.
Lisäksi ruokailutilanteet koetaan hankalina.
Vanhemmat sanovat usein, että eivät jaksa puuttua lapsen haastavaan käytökseen, sillä siitä syntyy kuitenkin iso riita, jota vanhemmat eivät jaksa selvittää. He sanovat, että jos eivät anna lapselle periksi, perhe ei pysty koskaan syömään yhdessä
– Lapsella on oikeus vanhempaan, joka jaksaa toimia arjessa jämäkästi. Se on avain monen vaikean tilanteen selvittämiseen, Penttala sanoo.
Pitkällä tähtäimellä periksi antaminen ei toimi.
Lapsella itsellään ei ole kykyjä neuvotteluun tai itsearviointiin, vaan hän tarvitsee niihin aikuisen tukea.
Vanhemman on annettava selkeä signaali siitä, jos lapsi ei käyttäydy sovitun mukaan. Lapset ovat kyllä tottuneet erilaisiin merkkeihin. Kerrotaanhan peleissäkin, kun ne ovat ohi: game over, peli loppui.
3. Neuvottele ennakkoon
– Suomalaisiin koteihin on muodostunut neuvottelupöytiä. Lasten ja vanhempien kohtaaminen jää hyvin pehmeäksi, ja lasta pyöritellään kuin liukasta saippuaa, Penttala sanoo.
On hienoa, että suomalainen perhe on moderni ja ottaa lapsen mukaan arkisiin päätöksiin, mutta Penttalan mukaan neuvottelu olisi tehtävä ennakkoon
Vanhempien tehtävä on varmistaa, että yhdessä sovitut säännöt pitävät. Tämä auttaa lasta myös myöhemmin elämässä: kun hän on oppinut pitämään kiinni sovitusta lapsena, hän todennäköisesti tekee sen myös aikuisena.
4. Iloitse lapsesta!
Penttala haluaa Suomen supernannyna saada suomalaiset vanhemmat ymmärtämään, että heillä on lupa olla iloisia ja ylpeitä omista lapsistaan elämänvaiheista ja lasten ominaisuuksista riippumatta.
– Se tekee lapsille hyvää. Hyväksyvässä ja positiivisessa ilmapiirissä kasvaminen tekee lapsista vahvoja aikuisia, jotka voivat tulevaisuudessa huolehtia maastamme, Penttala lisää.
Lue lisää:
Tästä syystä lapsen rankaiseminen ei kannata koskaan
Saako toisen lasta komentaa? Asiantuntijat neuvovat, mikä on fiksuin tapa toimia
Tästä tunnistat ruohonleikkurivanhemman: ”Minä vain hoidan asiat hänen puolestaan”
