Perhe

Nämä asiat huolestuttavat vanhempia – asiantuntijat ovat huomanneet uuden ilmiön

Julkaistu:

Kasvatus
Perheitä auttavat asiantuntijat listasivat vanhempien yleisimmät kysymykset. Psykologien mukaan vanhempien huolenaiheisiin on tullut uusia kysymyksiä monikulttuurisuuden ja vanhempien erojen lisääntymisen myötä.
Lasten ja perheiden kanssa työskenteleville asiantuntijoille vanhempien kysymykset ja huolet lapsiin liittyen ovat tuttuja.

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan diakonian ja erityistyöalojen johtaja ja perhepsykoterapeutti Sari-Annika Pettinen ja kasvatuksen työalajohtaja Ville Kämäräinen kertovat, että vanhempien esittämät kysymykset liittyvät yleensä arkiseen elämään. Niiden määrä on myös lisääntynyt.

– Huolenaiheet voivat olla mitä vain lapsen pukemisesta normaaliin flunssaoireiluun, uhmaikään tai sisarkateuteen.

Usein vanhemmat myös pohtivat, onko heidän lapsensa käytös normaalia. Asiantuntijoiden mukaan nuorilla vanhemmilla huoli nousee usein tietämättömyydestä maailmaan, jossa tämän hetken nuori elää.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Pettinen ja Kämäräinen ovat huomanneet, että perheet ovat nykyään monella tapaa yksin.

– He saattavat olla fyysisesti kaukana läheisistä tai kynnys keskustella kasvatusasioista vertaisten kanssa on syystä tai toisesta kasvanut.

Näin vanhempien kysymykset ovat muuttuneet

Penttisen ja Kämäräinen mukaan vanhemmat ovat nykyään hyvin valveutuneita ja kiinnostuneita monista asioista, kuten lasten ja nuorten turvallisesta nettikäyttäytymisestä, ruutu- ja peliajoista sekä harrastuksen vaikutuksista lasten ja nuorten hyvinvointiin.

– Esimerkiksi sosiaalinen media ja päihdekulttuuri ovat kokeneet ison murroksen. Se, että huoli otetaan puheeksi, on hyvä asia. Ihmiset uskaltavat ehkä aiempaa rohkeammin ilmaista huolta.

Myös Vantaan psykologipalveluista kerrotaan, että perheillä on nykyään paljon tietoa, sillä itsehoitopalvelut ovat kehittyneet ja netissä on paljon tietoa lapseen ja perheeseen liittyvistä asioista ja tuesta.

– Vanhemmat lukevat netin keskustelupalstoja ja hakevat tietoa netistä, ja saavat sieltä vinkkejä kasvatusasioihin. Toisaalta näiden sisältö voi ahdistaa epävarmaa vanhempaa. Ehkä huolenaiheet ovat laajentuneet ja muuttaneet muotoa.


Psykologien mukaan vanhempien huolenaiheisiin on tullut uusia kysymyksiä monikulttuurisuuden ja vanhempien erojen lisääntymisen myötä.

Kysymykset ovat muuttuneet myös osin enemmän suhdekysymyksiksi.

– Psykologin vastaanotolle tulevat vanhemmat kaipaavat enemmän keskustelukumppania, jonka kanssa pohtia ja peilata lapsen ja vanhemmuuden tilaa kuin aivan konkreettisia neuvoja. Monet vanhemmat ovat kiinnostuneita tutkimaan, miten oma historia tai oma ahdistuneisuus vaikuttaa omaan vanhemmuuteen.

– Vanhemmilla saattaa olla omia vaikeita lapsuudenkokemuksia, joiden he pelkäävät heijastuvan omaan vanhemmuuteen. Tarve näihin keskusteluihin on palveluissamme lisääntynyt, Vantaan psykologipalveluiden psykologit kertovat.

Tällaisia kysymyksiä vanhemmat esittävät:

  1. Miten saan lapseni ajoissa nukkumaan?
  2. Miten saan lapseni lopettamaan pelaamisen tai leikkimisen?
  3. Miten saan lapseni syömään pöydän ääressä ja pukemaan?
  4. Miten saan lapseni lukemaan?
  5. Onko lapseni normaalisti kehittynyt vai onko hänellä jokin häiriö, joka pitäisi tutkia tarkemmin?
  6. Mitä apua ja tukea lapsi tarvitsee, jotta hän pärjää paremmin koulussa?
  7. Miten jaksaa vanhempana itse paremmin? Miten hillitä omat hermot arjen tilanteissa?
  8. Aiheuttaako jokin tapahtuma, kuten vanhempien ero lapselle trauman? Miten lasta voi tukea vaikeissa elämäntilanteissa ja perheen kriiseissä, jotta hän ei vaurioituisi?
  9. Miten pikkulapsivaihe kuormittaa parisuhdetta?
  10. Voiko oppimisvaikeus tai erityisvaikeus vaikuttaa myöhemmin lapseni tulevaisuuteen?
  11. Miten rajata lapseni sosiaalisen median käyttöä?
  12. Miten lapsi pärjää sisarus- ja kaverisuhteissa ja ylipäätään elämässä?
  13. Miten lasta tai lapsen käytöstä voi muuttaa sopeutuvammaksi?

Lähteet ja haastattelut: Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan diakonian ja erityistyöalojen johtaja Sari-Annika Pettinen ja kasvatuksen työalajohtajan Ville Kämäräinen.

Vantaan psykologipalvelujen psykologit, neuropsykologit ja psykologipalveluiden esimies Anne Lukkarila.

Tällaista apua vanhemmilla tarjotaan

Vantaan psykologipalveluiden kautta vanhemmilla on mahdollisuus ulkopuolisen ja luottamuksellisen ammatillisen kohtaamiseen. Tapaamisessa voi pysähtyä pohtimaan omaa lasta, suhdetta häneen ja omaa vanhemmuutta.

– Pyrimme tarjoamaan apua ja tukea mahdollisimman varhain raskauden aikana ja vauva- ja pikkulapsivaiheessa. Perheiden tarvitsemat palvelut pyritään räätälöimään perheiden tarpeitten mukaan, psykologipalveluista kerrotaan.

Konkreettisia toimintakeinoja ovat ohjaus ja neuvonta. Vanhemmille halutaan antaa yksilöllistä tukea yleisten ohjeiden sijaan.

– Psykologiset ja neuropsykologiset tutkimukset, jatkohoitoon ohjaaminen, kuntoutuksen suunnittelu, koulun tukitoimien ja muiden tukitoimien miettiminen ja tukiverkkojen aktivoiminen, psykologipalvelujen esimies Anne Lukkarila luettelee palveluita.

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan diakonian ja erityistyöalojen johtaja Sari-Annika Pettinen ja kasvatuksen työalajohtaja Ville Kämäräinen kertovat, että vanhemmilla on usein tarve jakaa kokemuksia samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vanhemmat hakevat entistä enemmän vertaistukea arkielämässä ja myös sosiaalisessa mediassa.

– Usein riittää, että vanhempi saa keskustella mieltään askarruttavasta asiasta ja kuulla, että muutkin painiskelevat samantyyppisten asioiden kanssa. Asian normalisointi helpottaa ja lievittää huolta. Osa perheistä kaipaa ihan käytännön tukea ja apua. Silloin on tärkeää yhdessä ammattilaisen kanssa pohtia, mistä apua on saatavilla. Joskus huolen takana voi olla aivan muita asioita, kuten masennus tai kriisiytynyt parisuhde.

– Esimerkiksi kirkko tarjoaa laajasti erilaisia perhepalveluita, kuten perhekerhoja, leirejä, retkiä, vertaisryhmiä tai ammatillista keskusteluapua ja parisuhteen tukea perheasian neuvottelukeskuksissa. Perheasiain neuvottelukeskuksen tarjoama ammatillinen keskusteluapu on perheille ilmaista, matalan kynnyksen tukea erityisesti parisuhteen, perheen ja yksilön kysymyksiin.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt