Perhe

Kommentti: Zorroa oli vaikea leikkiä

Julkaistu:

Kommentti
Koskaan ei oikeasti tiennyt, keitä Zorron jahtaamat rosvot olivat, kirjoittaa Pertti Koskinen.
Kirjallisina tuotoksina salaperäisen Juan Batiste Montaubanin rustaamat El Zorrot eivät pärjänneet parhaille villin lännen tarinoille.

Tiukan arvion teki seikkailulukemistoja ahmiva 60 vuoden takainen pikkupoika, jolla oli vankka lukuhistoria paitsi Davy Crockettin ja Viimeisen mohikaanin myös kotimaisten kirjavihkosten sankareiden Pekka Lipposen ja Kalle-Kustaa Korkin seurassa.

Mutta kun hyppy seikkailujen mielikuvitusta kiihottavaan maailmaan on parhaankin lukemiston viimeisen sivun jälkeen vain puoliksi tehty!

Kirja nurkkaan, sulkapäähine ja pihapajusta väännetty nuolipyssy tai stetsoninkorvike ja kalikkarevolveri kainaloon, kaverit kasaan – ja niin hurja leikki pystyyn, että kirjailija olisi pelkästä juonikateudesta hirttäytynyt.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

 

Kaikki halusivat olla aina vain Zorro. Paitsi että tämä Zorro-lehdissä kuvailtu pyörryttävän huikea varustus ei parista puukalikasta syntynyt.

El Zorro, tai meidän kesken Zorro, oli paljon hankalampi leikittävä. Kaikki halusivat olla aina vain Zorro. Paitsi että tämä Zorro-lehdissä kuvailtu pyörryttävän huikea varustus ei parista puukalikasta syntynyt: musta, suoralierinen hattu, kasvot peittävä naamiohuivi, viitta, sinisenmustat kuudestilaukeavat ja ruoska, jolla Zorro räpsäytti (muka) sen Z-merkin roistojen seinään.

Entä kuka olisi halunnut Zorron vastustajaksi, kun meille poikasille ei oikein selvinnyt, keitä ne roistot olivat? Jotain kapinakenraaleita ja muita vallantavoittelijoita, jotka sortivat kunnon kansaa ja joista pahin oli tappanut Zorron vanhemmat! Roistoja kyllä piisasi Zorron kotimaassa, 1800-luvun kuohuvassa Meksikossa.

Aivan tuore sankari ei 1958 ”pienoisromaanisarjana” Suomessa tiensä aloittanut Zorro ollut. Espanjan kielellä kettua merkitsevän alkuperäisen Zorron loi jo 1919 taskukirjan tarinaan amerikkalainen Johnston McCulley. Seuraavana vuonna tarina filmattiin. Douglas Fairbanks näytteli Zorroa niin, että tästä sorrettujen auttajasta tuli lukemattomina jatko-osina legenda niin kirjoina, elokuvina – kuin lopulta tietysti videopeleinäkin.

Kun kansainvälisen Zorron oikea nimi on Don Diego de la Vega, Suomen Zorroissa hän olikin nimeltään Don Jaime del Castelrey.

Ihan eri heppuja siis!

Vasta aikamiehenä selvisi, että Juan Batiste Montaubania ei ole olemassakaan, vaan 199 Suomi-Zorroa kirjoitti Tapio Vilpponen, televisiosta ja elokuvista tuttu lavastajanimimerkki Roy vuosina 1958–1977!

El Zorro -taskukirja ilmestyi vuoteen 1986, mutta viimeiset 9 vuotta julkaistiin vanhoja tarinoita uusilla, jännittävillä nimillä.

El Zorro numero 63 vuodelta 1963: Tri Coltin tuskanpoistaja.

Ihan jerrycottonia!

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt