Perhe

Mariannella ja Sven-Erikillä on 15 lasta ja heidän kotikunnassaan syntyy eniten vauvoja Suomessa – katso, miten sinun alueellasi kävi syntyvyydelle

Julkaistu:

Luodon asukkaiden mukaan kunnan korkeaan syntyvyyteen vaikuttavat muun muassa uskonto ja tiivis yhteisö.
Idyllisten näköisten omakotitalojen pihoille jääneet lelut peittyvät lumeen, jota sataa harmaasta taivaasta kovaa vauhtia maahan. Kyltit varoittavat autoilijoita leikkivistä lapsista. Koulun pihalla oppilaat leikkivät pyrystä huolimatta.

Pohjanmaalla sijaitsevassa pienessä Luodon kunnassa lapset näkyvät ja kuuluvat kaikkialla. Tosin ihme se ei ole, sillä Ilta-Sanomien koostaman tilaston mukaan kunnassa syntyy suhteellisesti eniten lapsia koko Suomessa. Vuonna 2017 keskiväkiluku oli 5 220 asukasta. Lapsia syntyi 96.



Monen paikallisen mukaan uskonto on yksi tekijä, joka vaikuttaa korkeaan syntyvyyslukuun. Luodossa asuu paljon lestadiolaisia.



Marianne ja Sven-Erik Töyrällä on 15 lasta, joista elossa on 14. Vanhimmista kaksi on jo naimisissa. Nuorin on 1-vuotias.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Marianne Töyrän mukaan lasten saamiseen on vaikuttanut uskonnollinen vakaumus.

– Me emme puhu siitä, että hankimme lapsia vaan otamme vastaan ne, jotka saamme. Lapset ovat lahja Jumalalta ja uskomme hänen antavan voimia kasvattaa ja huolehtia heistä.


Töyrällä on itsellään 16 sisarusta. Hän uskoo suurperheessä kasvamisen auttaneen näkemään, millaista monilapsisen perheen arki on. Aina ei ole helppoa, mutta päivääkään ei Töyrä vaihtaisi pois.

– Se on rikkaus. En voisi kuvitella olevani ilman lapsia.


Myös neljän lapsen äidin Susanna Tupelin mukaan on totta, että Luodossa on perinteisesti saatu paljon lapsia ja usein taustalla on uskonto. Hän kuitenkin huomauttaa, että syntyvyyden taustalla on myös monia muita tekijöitä.

– En tunne painetta, että lestadiolaisena olisi pakko saada paljon lapsia vaan kyse on kuitenkin omasta valinnasta ja myös jaksamisesta, Tupeli kertoo.

Tupelin mukaan usko auttaa kuitenkin luottamaan tulevaisuuteen. Lasten uskaltaa antaa tulla, vaikkei kaikkea olisi suunnitellut etukäteen valmiiksi.

– Nykyisin usein halutaan suunnitella elämää monta vuotta eteen päin. Mutta on mahdotonta ennustaa, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Pitää vain luottaa johonkin. Meidän tapauksessa me luotamme siihen, että Jumala pitää meistä huolen ja auttaa meitä. Ei niin, että hankimme lapsia kuinka paljon tahansa vaan, että tämä on tilanne ja teemme parhaamme.



Tupeli korostaa kunnan, perheen ja ystävien muodostaman tukiverkoston tärkeyttä lasten saamisessa ja kasvattamisessa. Pienellä paikkakunnalla tukiverkosto on yleensä tiivis: ympärillä on aina ihmisiä, joilta saa tukea ja joiden kanssa voi keskustella.


– Kuopuksemme André syntyi kuukausi sen jälkeen, kun Mirellellä todettiin ykköstyypin diabetes. Koko kesä oli kaaosta. Jos emme olisi saaneet tukea isovanhemmilta, en usko, että olisimme niin hyvin selvinneet siitä, Tupeli muistelee.

Tupeli kehuu Luodon kuntaa turvalliseksi ja rauhalliseksi paikaksi kasvattaa lapsia. Myös muut Ilta-Sanomien jututtamat paikalliset ovat samaa mieltä.



Luodon keskustassa asioineet Leif ja hänen vaimonsa Valborg kertovat Luodon olevan lapsiystävällinen kunta, josta löytyy kaikki tarvittavat palvelut.

– Ei löydy parempaa paikkaa, jossa palvelut olisivat näin lähellä. Kaikki on 200 metrin säteellä: koulu, terveysasema, kirjasto, parturikampaaja, kauppa, Leif listaa.

– Kunta tietää, että lapsiperheet ovat sille tärkeitä ja heihin halutaan panostaa. Tämä on ihannepaikka kasvattaa lapsia, koska täällä on hyviä kouluja, leikkipaikkoja ja harrastusmahdollisuuksia, Luodon kunnalla projektijohtajana työskentelevä ruotsalainen Peter Hauptman kehuu.

– Tämä on paras paikka, viiden lapsen isä Sven Grankulla tiivistää.

Syntyvyys laskee joka maakunnassa

IS:n Tilastokeskuksen aineiston perusteella tekemistä laskelmista selviää, että syntyvyys on laskenut 1990-luvun alusta kaikissa maakunnissa.
  • Asukasluvun muutoksen huomioiva syntyvyysluku on romahtanut pahiten Etelä-Savossa, yli 27 prosenttia. Siellä syntyy enää reilut tuhat vauvaa vuodessa: osaksi siksi, että väkiluku on pudonnut lähes 30000 henkilöllä 1990-luvun alun vuosista.
  • Suurin suhteellinen vauvakato on puolestaan käynyt Kainuussa. Siellä syntyy enää alle 600 vauvaa vuodessa, kun vielä 20 vuotta sitten vauvoja tuli keskimäärin reilusti yli tuhannen vuositahdilla.
  • Pienin muutos syntyvyydessä on tapahtunut Keski-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla.