Perhe

Joulutarinakalenterin luukku 10: Lumiukkojen joululahjasähellys

Julkaistu:

Joulutarina
Julkaisemme aattoon asti joka päivä koululaisen kirjoittaman joulutarinan. Lue tänään Mari Sarajärven, 10, tarina.
Valkoinen pullea lumiukko tärisi kylmissään pakkasessa.

– Pallero. Kenelle muuten ostat lahjan? Lumiukko Pullero kysyi vieressään olevalta lumiukolta.

– No, ehkä vain perheelleni. Mutta me olemme ulkona varmaan ainoat lumiukot, niitä ei ole varmaan kuin minä, sinä, Pyörykkä, Hipsukka, Pepe ja vielä Tillikka, Pallero luetteli ja katsoi vieressään olevia lapsiaan sekä hieman kauempana olevaa vaimoaan.

–  Minä olen vain yksin lumipallon kanssa, Pullero sanoi ja laahusti lumilinnaansa lumipallo vanavedessään.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Lumipallo vingahteli hiljaa ja Pullero sanoi olevansa iloinen, kun on oma lemmikki. Seuraavana aamuna oli jouluaamu. Pullero oli hankkinut kaikille Palleron perheen jäsenille punaisen kaulaliinan, siniset lapaset sekä vihreän takin.

Kohta ovelta kuului kolkutusta ja sisään tuli Pallero perheineen. Kaikki asettivat naulaan punaisen kaulaliinan, siniset lapaset ja vihreän takkinsa. Pullero säikähti ja alkoi itkeä. Hän oli ostanut heille sellaiset lahjat mitkä heillä jo oli.

– Miksi sinä itket? Pallero kysyi Pullerolta.

– Omaa tyhmyyttäni tässä itken. Pullero sanoi.

– No, avataan sitten lahjat, Pallero sanoi ja sysäsi suren lahjan Pulleron syliin. Pullero veti paketista suuren kasan kirjoja.

– Kiitos! Pullero sanoi.

Lattialta kuului tirskuntaa. Pullero ja Pallero katsoivat Palleron lapsia, jotka katselivat lahjojaan.

– Ostin vahingossa tuollaiset samanlaiset ulkovaatteet kuin heillä jo oli, Pullero sanoi.

– Ei se mitään, Pallero sanoi.

Ilta oli kaikille hauska ja kaikki söivät vatsansa täyteen herkkuja. Pian tuli niin myöhä, että täytyi mennä nukkumaan.

Pullero asetteli lumipallolemmikkinsä pieneen petiin ja hymyili.

–  Olipas hyvä joulu. Eikä se varmaan haitannut mitään, kun ostin ne samanlaiset ulkovaatteet mitä heillä jo oli.

Pullero meni sänkyynsä, mutta jostain syystä ei saanut unta. Pullero pyöri pitkään sängyssään, mutta nousi lopulta ylös.

– Ai niin! Lumipallon joululahja! Pullero huudahti ja juoksi lipastolle, vetäisi kaikki luukut auki ja otti viimeisestä laatikosta lahjan, joka oli pieni ruokakuppi ja makupaloja.

– Hyvää joulua! Pullero sanoi ja nosti lahjan lumipallolle.

Lumipallo nuoli Pulleroa, ja kohta molemmat nukahtivat.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt