”Tykkään lapsista, mutta en enää halua hoitaa heitä” – kaikilla ei ole hinkua isovanhemmiksi - Perhe - Ilta-Sanomat

”Tykkään lapsista, mutta en enää halua hoitaa heitä” – kaikilla ei ole hinkua isovanhemmiksi

Kaikille iäkkäämmistä ihmisistä lapsenlapsen saaminen ei ole elämän tarkoitus. Palavasti suvun jatkoa haluavat saattavat sen sijaan jopa patistaa lapsiaan perheenlisäykseen.

–Minulla on eläkeläisenä rikas ja antoisa elämä, paljon ystäviä ja sukulaisia ja mielenkiintoisia harrastuksia, Ilta-Sanomien lukija kertoo. (Kuvituskuva)­

18.11.2018 14:05

Lasten aikuisiksi kasvattamisen ja työuran päättymisen jälkeen lapsenlapset voivat olla monelle elämän kohokohta. Silti yhä useampi jää ilman lapsenlasta, kun ikäluokat pienenevät.

Kerroimme aiemmin, kuinka osa lapsenlapsettomiksi jääneistä ihmisistä kokee olevansa eriarvoisessa asemassa niihin ikätovereihinsa nähden, joilla oli perhettä ja lapsenlapsia.

Ilta-Sanomien lukijat jakoivat myös omia ajatuksiaan halustaan isovanhemmuuteen. Moni kommentoija on sitä mieltä, ettei välttämättä edes kaipaa elämäänsä lapsenlapsia. Monet iäkkäämmistä kommentoijista ovat myös jo hyväksyneet sen, ettei heistä koskaan tule isovanhempia, vaikka vanhuus ilman huolehtivia sukulaisia hermostuttaakin.

Nuoremmat kommentoijat puolestaan paljastivat, kuinka he ovat kokeneet vanhemmiltaan painostusta lasten hankkimiseen ja suvun jatkamiseen.

Ei kaipuuta isovanhemmuuteen: ”En toivo, että lapseni hankkii lapsen”

”Ei ole lastenlasta, eikä taida tullakaan ja en ole pahoillani siitä. Poikani vaimoineen sanoo, ettei lasta voi tehdä, kun kaikki on niin epävarmaa. Työ voi loppua koska tahansa. Paikkakunnalta toiselle muutto on se tulevaisuus, ja se ei ole hyvä lapsen kannalta.”

Kommentoija

”Minä en missään nimessä toivo, että lapseni hankkisivat lapsia tähän maailmaan. Maailma on muutamassa vuosikymmenessä muuttunut niin sairaaksi, etten halua omien lastenlasteni tätä kokevan. Kun omat lapset olemme turvallisesti saaneet aikuisiksi, niin se saa riittää.

Olen anoppi ja todella tyytyväinen, kun lapseni ja puolisonsa eivät halua lapsia tänne hankkia. Kyse meillä ei ole työttömyydestä eikä avioeroista, vaan maailman rumenemisesta. Hoitokoti hoitakoon meidät vanhoina.”

Minne menet maailma?

 

”Omille lapsilleni olen sanonut, etten erityisesti kaipaa päästä isovanhemmaksi, puoliso on samoilla linjoilla. Heillä on tietysti vapaus toimia kuten haluavat, mutta maailma on sillä mallilla, että se ei ole hyvä paikka lapsille enää. Surullisena se on todettava.”

Johann NyttTokio

”Minulle lapsenlapset eivät ole elämän tarkoitus. Kaksi lasta olen saattanut maailmaan hyvin toivottuina ja rakkaina. Lapsenlapsia ei ole, eikä ilmeisesti tule. En kaipaa lapsenlapsia, minulla on eläkeläisenä rikas ja antoisa elämä, paljon ystäviä ja sukulaisia ja mielenkiintoisia harrastuksia. Osa isovanhemmista joutuu olemaan väsymykseen asti lapsenvahteina. Ei käy kateeksi, siinä omat menot saavat siirtyä.

Uskon, että saan pitää ystäväni vielä kauan, eivätkä ne lastenlapset välttämättä yksinäisyyttä poista. On minulla suvussa lapsia, jotka käyvät luonani, ja ihan kiva kun käyvät silloin, kun minulle sopii. Tykkään lapsista, mutta en enää halua hoitaa heitä.”

Vapaus

Ei koskaan lapsenlapsia: ”Kuka katsoo perään?”

”Eipä ole lapsenlapsia, eikä tulekaan. En ole asiasta pahoillani, mitä ei ole, niin ei osaa kaivatakaan. Tuttavapiirissä on isovanhempia, joilla on hirmuinen huoli ja murhe lapsenlapsistaan, kun on avioeroja, sairauksia, alkoholi- ja huumeongelmia, työttömyyttä jne. Saan elää ilman niitä murheita. Onneksi suvussa on ollut muita pieniä lapsia, joita on saanut hoivata ja joihin on yhteys säilynyt vaikka ovat jo isoja. Kaikkea ei voi saada.”

Lapsenlapseton mummo

”En ajattelekaan lapsenlapsia, kun ei ollut lapsiakaan. Nyt tietysti hermoilee, jos elää vanhaksi, että kuka katsoo perään. Kun hoitoväen hommat on mitä ovat. Sen olen nähnyt, kun olen itse vanhempia sukulaisia joutunut hoitamaan. Onneksi ei sukulaisten tarvitse nähdä vaivaa, kun niitä ei edes ole.”

Muari 71v

Oma äiti painostaa hankkimaan lapsenlapsia

”Oma äitini aloitti kovan painostamisen perheenlisäyksen suhteen heti tullessani täysi-ikäiseksi. Siitä on nyt 10 vuotta, ja saan kyllä kuukausittain kuulla syyllistämistä omasta lapsettomuudesta. Enää ei ole edes väliä olenko vakituisessa suhteessa, kunhan vaan pyöräytän sen lapsenlapsen hänelle. Iästäni saan myös jatkuvaa muistutusta ja paheksuntaa, sillä hän teki lapset kuitenkin paljon minua nuorempana.

Haluan kyllä äidiksi, mutta kyllä joku järki siinäkin pitäisi olla. Lapsia tehdään, kun itsestä ja kumppanista hyvältä tuntuu, eikä siihen ole mutsilla mitään sanomista. Vaikka pääni olen pitänyt kylmänä oman äidin suhteen, tuntuu se kieltämättä pahalta jatkuvasti kuulla, ettei tämän hetkisillä saavutuksillani ole mitään merkitystä, koska en ole lapsia vielä tuonut maailmaan.”

Toinen puoli tarinasta

”En ole vielä tähän päivään mennessä lapsia halunnut, enkä varmasti ikinä haluakaan. Ollut äidille kova paikka. Haluaisi kovasti mummoksi, ja olen ainoa lapsi. Mutta en tee lasta hänen takiaan. Pahoillani olen kyllä äidin puolesta, mutta kyllä se lapsi vaan täytyy haluta, jotta pystyy olemaan hyvä vanhempi ja antamaan todella kaikkensa.”

Ne on ne äidit semmosia

Lapsenlasten kaipuu saattaa olla jopa niin kova, että omaa lasta alkaa painostamaan suvun jatkamiseen.­

Osalle lapsenlapsettomuus voi olla kova paikka: ”Onneksi suvussa on ollut muita pieniä lapsia, joita on saanut hoivata ja joihin on yhteys säilynyt vaikka ovat jo isoja. Kaikkea ei voi saada”, Ilta-Sanomien lukija kertoo. (Kuvituskuva)­

Vanhemmat saattavat panostaa lapsiaan hankkimaan jälkikasvua lapsenlapsettomuuden pelossa. –Enää ei ole edes väliä olenko vakituisessa suhteessa, kunhan vaan pyöräytän sen lapsenlapsen hänelle, IS:n lukija kertoo. (Kuvituskuva)­

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?