Perhe

AL: Lääkärit huolissaan: lasten mielenterveysongelmat lisääntyneet rajusti – jopa alle kouluikäiset itsetuhoisia

Julkaistu:

Mielenterveysongelmista tai käytöshäiriöistä kärsivien lasten määrä on lisääntynyt äkillisesti Tampereella ja Pirkanmaalla, uutisoi Aamulehti.
Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian klinikalle tulee jopa alle kouluikäisiä lapsia, jotka käyttäytyvät itsetuhoisesti sekä alakouluikäisiä, jotka viiltelevät itseään, uutisoi Aamulehti sunnuntaina.

Lehden haastattelemien lääkärien mukaan lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ja käytöshäiriöiden äkilliseen lisääntymiseen Tampereella ja Pirkanmaalla vaikuttaa vaativa koulumaailma sekä koulujen vähentyneet resurssit.

Nuorisopsykiatrian ylilääkäri Riinakerttu Kaltiala-Heino mainitsee kuitenkin myös rikkonaiset perhesuhteet. Hänen mukaansa julkisen keskustelun sävy on, että ”seuraa sydäntäsi” ja ”lapsetkin ovat onnellisia, kun sinä olet onnellinen”.

– Mielenterveysaineisto silti osoittaa, että ne nuoret oireilevat keskimäärin enemmän, joiden vanhemmat eivät asu yhdessä, Kaltaiala-Heino sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Myös Tampereen kaupungin apulaispormestari Johanna Loukaskorpi (sd.) sanoo Aamulehdelle, että suurimpia syitä lasten mielenterveysongelmien kasvuun ovat perheiden lisääntynyt pahoinvointi, päihde- ja mielenterveysongelmat sekä köyhien perheiden kasvava määrä.

– Lisäksi nuorten mielenterveysongelmia varmaankin lisäävät koventuneet vaatimukset, joita yhteiskunnassa asetetaan opintomenestyksestä ja jopa ulkonäöstä. Sosiaalinen media voi aiheuttaa itsetunto-ongelmia.

THL: Masennusoireita yli 20 prosentilla nuorista

THL:n mukaan masennusoireita esiintyy yli 20 prosentilla nuorista ja 5–10 prosenttia nuorista sairastaa masennusta.
Dosentti Reija Paananen Diakonia-ammattikorkeakoulusta sanoi huhtikuussa IS:lle, että lasten- ja nuortenpsykiatrisen erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä on kasvanut valtavasti.

– Siellä ollaan vähän kuin kädettömiä, että mitä tehdään, koska kasvu on ollut huimaa. Suomessa on todella vähän olemassa muuta matalan kynnyksen palvelua.

Dosentti sanoo, että kouluissa esimerkiksi koulupsykologi on usein se matalan kynnyksen palvelu.

– Yhdellä koulupsykologilla voi olla lähemmäs tuhat oppilasta vastuullaan, joten jos nuori tarvitsee tiiviimpää tukea, eihän se ole riittävää.

Tämä on tilanne myös Tampereella, missä yhden koulupsykologin vastuulla on Aamulehden mukaan 700–1 000 oppilasta.

”Olemme eläneet helvetillistä elämää”

IS haastatteli keväällä monilapsisen perheen äitiä Mirjaa, jonka nyt jo teini-ikäinen lapsi alkoi oireilla ollessaan vielä alakouluikäinen, mutta ei ole äidin mukaan saanut tarvittavaa apua ongelmiinsa.

Mirjan mukaan perheessä alkoi rankka vaihe, kun se menetti paljon sukulaisia ja lapselle tärkeän läheisen. Lapsella diagnosoitiin lapsuudenaikaisen pelottavan tapahtuman aiheuttama stressireaktio, masennus ja ahdistuneisuushäiriö. Lapsi lopetti syömisen täysin ja alkoi laihtua hengenvaarallisesti.

Lopulta edessä oli sairaalajakso. Lapsi otettiin sisälle syömishäiriöisenä, äidin mukaan häntä ei edelleenkään käsitelty mielenterveyspotilaana.
– Lapsemme sai lääkärin päätöksellä rauhoittavaa lääkettä. Meni puolisen tuntia, kun lapseni sanoi minulle, että hän voisi syödä jotain.

Perheen lapsi kotiutui viikon kuluttua lääkkeiden kanssa. Mirja sanoi, ettei missään nimessä olisi halunnut kotiutua niin huonokuntoisen lapsen kanssa.

– Siitä lähtien olemme eläneet aika helvetillistä elämää, Mirja kuvaili.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt