Perhe

”Minulta pyydettiin kuvia alapäästäni” – Liki puolet tytöistä ei uskalla kertoa aikuisille seksuaalisesta häirinnästä verkossa

Julkaistu:

Blokkaaminen osataan, mutta harva kertoo aikuiselle.
”Sain alastonkuvia. Olin vähän hämilläni. En tiennyt mitä tehdä, mutta estin kyseisen henkilön sitten”, näin kuvaa Pelastakaa Lapset -järjestön selvitykseen vastannut nuori kokemustaan seksuaalisesta häirinnästä verkossa.

Häpeä ja hämmennys näyttävät usein seuraavan lasten ja nuorten netissä kohtaamaa seksuaalista häirintää ja siihen liittyvää kiusaamista. Selvityksen mukaan tytöistä lähes puolet ja pojistakin reilu viidennes ei kertoisi asiasta aikuisille häpeän vuoksi.

– Häpeä on tunne, joka hiljentää, muistuttaa erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkonen Pelastakaa Lapset -järjestöstä.

Hän korostaa, että vanhempien olisikin tärkeää puhua pornosta ja muusta seksuaalisesta kuvamateriaalista lapsen kanssa ennen kuin lapsi näkee sitä verkossa. Tällöin lapsi saa mallin, miten toimia tilanteessa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Kun aikuinen on ottanut asian puheeksi, lapsellakin on siitä lupa puhua, sanoo puolestaan järjestön asiantuntija Hanna-Leena Laitinen.

Toinen merkittävä este häirinnästä kertomiselle on pelko siitä, että aikuinen mahdollisesti rajoittaisi lapsen tai nuoren olemista sosiaalisessa mediassa tai netissä.

Selvityksestä ilmenee, että seksuaalinen häirintä ja siihen liittyvä kiusaaminen ovat melko yleisiä lasten ja nuorten keskuudessa digitaalisessa mediassa. Noin joka kolmas vastanneista 12–17-vuotiaista kertoi nähneensä toisten nuorten tekemää seksuaalista häirintää verkossa viimeisimmän vuoden aikana.

Vastanneista tytöistä reilut kymmenen prosenttia ja pojista alle viisi prosenttia kertoi itse joutuneensa tällaisen häirinnän kohteeksi. Tytöille on esimerkiksi lähetetty alastonkuvia poikia useammin.

– Snäpissä pojalta tuli kuva genitaalialueista. En pitänyt asiasta, kuvaili eräs vastaaja häirintäkokemustaan.

Häirinnän yleisimmäksi syyksi vastaajat arvioivat vitsailun. Muiksi syiksi mainittiin kavereilta saadun hyväksynnän ja ihailun tavoittelu sekä tarkoitus loukata.

Vastauksista näkyy myös ristiriita tiedon ja toiminnan välillä: Lapset ja nuoret esimerkiksi tietävät, ettei alastonkuvia saa jakaa eteenpäin. Kuitenkin noin kolmannes oli saanut ikätovereiltaan puhelimeensa jonkun alastonkuvia tai nähnyt seksuaalissävytteisen kuvien jakamista ryhmäkeskusteluissa.

Yleisimmät tavat reagoida seksuaaliseen häirintään ovat tekijän blokkaaminen ja kaverille kertominen. Sitä vastoin suurin osa vastaajista ei kertoisi siitä aikuisille.

– Lapset ja nuoret osaavat toki toimia teknisesti blokkaamalla häiritsijän, mutta he jäävät varsin yksin seksuaalisen häirinnän ja siihen liittyvän kiusaamisen tunnekokemuksen kanssa, Vaaranen-Valkonen sanoo.

Lapset ja nuoret tarvitsisivat selvityksen mukaan lisää tietoa seksuaalisesta häirinnästä ja ohjeita kuvamateriaalin turvalliseen jakamiseen. Vastaajien mielestä kouluissa ei ole tällä haavaa tietoa ja toimintaohjeita riittävästi tarjolla.

– Erityisesti lukiolaistyttöjen vastauksissa tuli selkeästi esiin, että he haluaisivat koulussa käytävän läpi, mikä on sallittua ja mikä ei, Vaaranen-Valkonen sanoo.

Näin nuoret kuvailevat heihin verkossa kohdistunutta seksuaalista häirintää selvityksessä.

”Minulle on lähetelty kuvia ilman, että pyydän ja ahdisteltu sanoilla, esimerkiksi "voisin panna sinua". Ajattelin, että se ahdistaa, mutta toisaalta se on aika normaalia.”

”Minulta pyydettiin kuvia alapäästäni. Lisäksi kysyttiin, haluaisinko auttaa kyseistä henkilöä saamaan orgasmin.”

”Minusta on lähetelty muokattuja kuvia ja haukuttu.”

”Joku jakoi ryhmächattiin Whatsappissa huumorisävytteisen pornovideon, joka on julkisesti saatavilla ja katsottavissa.”

”Sain kuvan ja säikähdin.”

”Lähetin puolialastoman kuvan itsestäni pojalle, joka sanoi, että tallensi kuvani. Hän uhkasi, että lähettää sen eteenpäin, jos en laittaisi toista kuvaa. Olin todella peloissani ja tuntui siltä, että koko maailmani olisi romahtanut.”

Pelastakaa Lapset julkisti selvityksen tiistaina Helsingissä. Selvityksessä kartoitettiin lasten ja nuorten kokemaa seksuaalista häirintää ja siihen liittyvää kiusaamista digitaalisessa mediassa. Helmi-maaliskuussa 12–17-vuotiaille toteutettuun kyselyyn vastasi 3 210 nuorta.

Ota puheeksi, vaadi poistoa

Vanhemman tulisi keskustella seksuaalissävytteisistä kuvista ja videoista lapsen kanssa. Keskustelu pitäisi käydä ikätasoisesti ja aloittaa mahdollisimman varhain. Yksi tärkeä vaihe on se, kun lapsi aloittaa koulun ja käyttöön tulee uusia viestintätapoja ja erilaisia digitaalisen median kanavia.

Jos joku jakaa nuoresta epäilyttävän kuvan, nuoren kannattaa kertoa jakajalle, ettei kuvia tai videoita saa jakaa ilman lupaa. Jakajaa voi vaatia poistamaan materiaalin välittömästi.

Jos kuvamateriaalin jakamisella uhkaillaan, ei uhkailijalle kannata lähettää viestiä. Uhkausviesti säilytetään ja siitä otetaan kuvaruutukopio. Nuoren tulisi kertoa asiasta aikuisille, jotka selvittävät tilanteen.

Apua saa mm. osoitteista www.nettivihje ja http://www.nuortennetti sekä help.some-mobiilisovelluksesta. Rikoksesta voi ilmoittaa poliisille esim. sivulla www.nettivinkki.fi.