Perhe

Jenni oli 24-vuotiaana neljän lapsen äiti, lapsilla 3 eri isää – haluaa tehdä asiat eri tavalla kuin oma äitinsä

Julkaistu:

Toisenlaiset teiniäidit
Teiniäitiyteen liittyy huoleton suhtautuminen ehkäisyyn tai se voi olla keino käsitellä omaa äitisuhdettaan, psykologi sanoo.
Maanantaina Nelosella alkaa Toisenlaiset teiniäidit -sarja. Aiemmin kanavalla on seurattu toisenlaisia äitejä, mutta nyt pääosassa on kymmenen hyvin nuorena äidiksi tullutta vanhempaa.

Ensimmäisessä jaksossa seurataan 24-vuotiasta Jenniä, joka odottaa neljättä lastaan. Lapsi syntyy juuri ennen kuin Jenni ehtii täyttää 25 vuotta.

Jenni on ollut koko aikuisikänsä kotiäiti. Esikoisensa, 7-vuotiaan Jonnan, hän sai vasta 17-vuotiaana asuessaan nuorisokodissa.

Esikoisen jälkeen jälkeen syntyivät nyt 6-vuotias Vilma ja parivuotias Sofia. Jonnalla, Vilmalla ja Sofialla on kaikilla kolmella eri isät. Jenni on edelleen Sofian isän kanssa, ja mies on myös uuden tulokkaan isä. Arkea pyöritetäänkin useamman aikuisen yhteisvoimin.
  • Katso lisää Jennin ajatuksia yllä olevalta videolta.

Jonkin verran hän pohtii, mitä muut ajattelevat, kun neljällä lapsella on kolme eri isää.

– Kun on näin monta isää, niin (ajatellaan, että) koko ajan tuolla haarat levällään. Näinpä just, Jenni miettii ohjelmassa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Lapsi voi olla teinille keino käsitellä omaa äitisuhdettaan

Miksi nuori haluaa lapsia, kun oma lapsuus on vielä kesken? Psykologi Leea Marttila kertoo ohjelmassa, että teiniäitiyteen liittyy usein huolettomuus ehkäisyn suhteen. Toisaalta lapsi voi olla keino käsitellä omaa äitisuhdettaan, Marttila sanoo.

Jennin omaa lapsuutta on varjostanut esimerkiksi äidin alkoholismi.

Kolme viikkoa ennen Vilman syntymää Jennin äiti kuoli alkoholimyrkytykseen.

– Se oli yksi lauantaiaamu, kun mummo tuli oven taakse ja kertoi siitä. Se oli aika kova kolaus, eikä sitä osannut käsitellä, Jenni kertoo ohjelmassa.


Omasta lapsuudestaan Jenni kertoo muistavansa, kuinka pelottavaa oli nähdä äiti humalassa. Jennille on tärkeää, että hänen omat lapsensa saisivat elää mahdollisimman turvallisen lapsuuden.

Hän muistelee erästä kertaa ala-asteiässä, kun äiti lähti baariin ja tuli humalassa takaisin kotiin.

– Mua hävetti niin paljon missä kunnossa äiti oli. Se oli ihan hirveää. En halua niitä samoja tunteita mun lapsille, Jenni sanoo.

– En äitiä syytä tai ole vihainen. Ei hänkään omalle sairaudelleen mitään voinut, Jenni miettii.

Äidin kuolema laukaisi masennuksen

Äidin kuolema laukaisi masennuksen, jota Jenni on käsitellyt lapsiperhearjen keskellä.

Omaa aikaa ei ole tarpeeksi ja kestäviä ystävyyssuhteita on ollut vaikea hankkia, sillä moni samanikäinen ei ole läheskään vastaavassa tilanteessa Jennin kanssa. On vaikea lähteä esimerkiksi festareille muiden samanikäisten kanssa.


Esikoistyttären isän uudesta puolisosta Jonnasta on kuitenkin tullut Jennille tärkeä ihminen. Uusperhekuvio näyttää toimivan kohtuullisesti ja Jonna on myös Vilman kummitäti. Jonna sekä muutamat muut äidit ovat ainoita aikuisia, joita Jenni silloin tällöin näkee – harvalla on suurperhe parikymppisenä.

– Vanhemmuus ei ole mikään yksilölaji vaan siihen todellakin tarvitaan toisia rinnalle. Sellainen yhteisöllinen vanhemmuus on perheiden rinnalla kulkemista ja asioiden jakamista, psykologi Leea Marttila toteaa jaksossa.

Jennillä on jäänyt lähihoitajan opinnot kesken, sillä hän ei ole pystynyt pikkulapsiarjessa jatkamaan opintojaan. Tulevaisuus kuitenkin mietityttää. Viides lapsi on harkinnassa, mutta rahaakin olisi kiva olla.

Liv ja Ilta-Sanomat kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.

Toisenlaiset teiniäidit maanantaisin Livillä 3.9. alkaen klo 20.00

Saitko sinä lapsen jo teini-iässä? Millaista se oli? Lähetä viestiä osoitteeseen lifestyle@iltasanomat.fi.