Perhe

Maria Nordinin tuorein synnytys puhuttaa – Ylilääkäri: ”Ei missään tapauksessa kotisynnytystä”

Julkaistu:

Perhe
Maria Nordin paljasti synnytyskertomuksessaan synnyttäneensä kolmannen lapsensa kotonaan. Kotisynnytykseen liittyy kuitenkin sellaisia riskejä, joiden vuoksi asiantuntijat eivät sitä suosittele.
Kotisynnytykseen liittyy runsaasti riskejä, ja siksi asiantuntijat eivät sitä suosittele.

Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) synnytysten ja naistentautien ylilääkäri Leea Keski-Nisula sanoo, että apu ei välttämättä ennätä tarpeeksi nopeasti perille, jos kotisynnytyksessä ilmenee komplikaatioita.

– Ei missään tapauksessa kotisynnytystä. Synnytyksessä voi sattua yllättäviä tapahtumia, jotka eivät ole ennustettavissa, Keski-Nisula sanoo.

Aihe nousi esille, kun bloggaaja ja arkkitehti Maria Nordin kertoi blogissaan synnyttäneensä varhain tiistaiaamuna kolmannen lapsensa kotonaan. Nordin on naimisissa laulaja Reino Nordinin kanssa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Nordin kertoo synnytyskertomuksessaan varanneensa synnytystä varten kaksi yksityiskätilöä. Kätilöt tarkkailivat häntä koko synnytyksen ajan, vaikka tutkimuksia hänelle ei tehty. Vauvan sydänääniä esimerkiksi kuunneltiin ennen ja jälkeen supistusten.

Hän kuvailee tapahtumaa elämänsä kauneimmaksi kokemukseksi.

Lue lisää: Blogi: Maria Nordin synnytti kotona: koki orgastisen hetken – lapset nukkuivat viereisessä huoneessa

Aihe herätti keskustelua IS:n lukijoissa. Monet toivottavat onnea perheenlisäyksen johdosta, mutta kotisynnytyksen glorifioimista ja sen nostamista sairaalasynnytyksen yli myös kritisoidaan.

– Kotisynnytyksessä leikitään sekä äidin että vauvan hengellä, ja se pitäisi kieltää lailla. Jokainen saa toki laittaa itsensä hengenvaaraan, mutta lapsella pitäisi olla oikeus turvalliseen syntymään ilman tahallista riskiä kuolemasta ja aivovauriosta. Vaikka raskaus olisi kuinka normaali, voi synnytyksessä mennä jotain pieleen, kuten napanuora kaulan ympärillä tai iso vuoto. Silloin ei ole kotioloissa mitään tehtävissä, kun aikaa on muutamia minuutteja. Juu, tuhat vuotta on synnytetty saunaan, mutta äiti- ja lapsikuolleisuus olikin aika paljon suurempi, nimimerkki Hengellä leikkimistä kommentoi.

Vartti voi olla liian pitkä aika

Synnytysten ja naistentautien ylilääkäri Leea Keski-Nisula sanoo Ilta-Sanomille, että sikiöllä ei ole oikeuksia ennen kuin hän on syntynyt. Vanhemmat tai äiti saa päättää, miten synnyttää: se on jokaisen oikeus. Ketään ei pakoteta synnyttämään sairaalassa.

Tietoisuus siitä, että komplikaatioita voi tapahtua, on kuitenkin tärkeää.

Keski-Nisula toivoo, ettei kotisynnytyksistä tule yhtään halutumpia, ja onneksi ne ovat harvinaisia vielä Suomessa.

Ylilääkärin mukaan raskauteen ja synnytykseen liittyy paljon asioita, joita ei voi etukäteen tietää: Onko napanuora liian lyhyt tai onko se kietoutunut tiukalle niin, ettei sikiö pääse laskeutumaan hyvin synnytyskanavassa? Sikiölle voi tulla ahdinkotilanne yllättäen synnytyksen aikana, jolloin apua voidaan tarvita välittömästi.

Suomessa lapsi- ja äitikuolleisuus on onneksi harvinaista: noin viisi naista 100 000 synnyttäjää kohden menehtyy synnytyksen tai raskauden komplikaatioihin.

Osittain luvut ovat matalia juuri siksi, että äitiyshuolto on Suomessa korkeatasoista ja sairaaloissa on ammattitaitoinen ja koulutettu henkilökunta paikalla. KYS:n alueella vain noin 0,2 prosenttia kaikista synnytyksistä tapahtuu muualla kuin sairaalassa.

Kotisynnytyksissä yli vartin matka sairaalaan voi olla liian pitkä.

– Se usein unohdetaan, että jos synnytyksessä tapahtuu vaikeita ongelmia, matka sairaalaan apua saamaan on liian pitkä, Keski-Nisula sanoo.

Kotisynnytyksessä riski synnytyksen jälkeen

Vuosittain Suomessa joudutaan miettimään potilasvahinkotapauksia selvittäessä, toimittiinko synnytyksen yhteydessä tarpeeksi nopeasti ja oikein.

Keski-Nisulan mukaan sikiölle kohdun sisällä jo kymmenen minuuttia hapetonta aikaa voi aiheuttaa pysyviä vaurioita. Valitettavasti vuosittain yksittäisiä lapsia vammautuu pysyvästi synnytyksen aikana.

– Kotisynnytyksen yksi suurimmista riskeistä liittyy kohdun supistumattomuuteen synnytyksen jälkeen ja siihen liittyvään verenvuotoon. Jos kohtu ei supistu, äiti voi vuotaa verta jopa litran minuutissa, Keski-Nisula sanoo. Kaikille synnyttäjille annetaan Suomessa synnytyksen jälkeen kohtua supistavaa lääkettä verenvuotoa ennaltaehkäisemään. Aina se ei kuitenkaan riitä.

– Mitä tapahtuu synnytyksen jälkeen, sitä kätilöt eniten jännittävät esimerkiksi matkasynnytyksissä.

Yksityisellä kätilöllä ei välttämättä riittävää kokemusta kotisynnytyksistä

Vaikka mukana olisi kaksi ammattitaitoista kätilöä, kiireellisessä tilanteessa eivät hekään välttämättä pysty pelastamaan lasta. Noin prosentti kaikista sairaalasynnytyksistä Suomessa päätyy hätäkeisarileikkaukseen.

Lapsi on hätäkeisarileikkauksessa saatava ulos 15 minuutin sisällä leikkauspäätöksestä. Keski-Nisula sanoo myös, että Suomessa tehdään niin vähän kotisynnytyksiä, ettei kätilöille välttämättä ennätä kertyä riittävästi kokemusta kotisynnytyksistä, ja varsinkaan uhkaavien tilanteiden hoidosta.

Keski-Nisula sanoo ymmärtävänsä äitejä, jotka haluavat synnyttää kotona. Synnytys voi olla miellyttävä kokemus kotona, mutta miksi se ei voisi olla sitä myös sairaalassa?

Samalla ylilääkäri toivoo, että Suomessa synnytyssairaaloiden olosuhteet saataisiin sellaisiksi, että naiset ja perheet kokisivat ne hyviksi ja turvallisiksi ympäristöiksi synnyttää. Kuitenkin tärkeämmäksi hän katsoo synnytysturvallisuuden: sekä synnyttäjän, mutta erityisesti syntyvän lapsen turvallisuuden.

– Meidän tulisi oppia kuuntelemaan paremmin synnyttäjien toiveita. On toki tärkeää, että nainen voi kokea synnytyksen olevan voimaannuttava kokemus, mutta joskus synnytyksessä voi tapahtua asioita melko nopeasti, jolloin useamman erikoisosaajan apu on tarpeellinen. Synnytysturvallisuus on valitettavasti puutteellista kotisynnytyksissä, hän sanoo.

Minkälainen kokemus oma synnytyksesi oli? Kommentoi alla tai lähetä tarinasi jonna.waddington@iltasanomat.fi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt