Kommentti: Miten vähävaraisessa perheessä elävää lasta voi auttaa?

Rahatilanteen romuttuminen voi kohdata ketä tahansa meistä, kirjoittaa perhetoimittaja Maiju Majamaa.

Ihmiset ovat olleet pyyteettömästi valmiita auttamaan, vaikka itselläkään ei ole paljon.

9.4.2018 17:04

Ilta-Sanomien uutinen siitä, että Suomessa aiempaa useampi lapsi on köyhä, herätti lukijoiden keskuudessa paljon keskustelua. Voit lukea uutisen kokonaisuudessaan täältä.

Moni lukija kertoi myös kokemuksistaan köyhästä lapsuudestaan. Suurimmalla osalla ei ollut lapsuudessaan varaa harrastaa, kun ruokaakaan ei meinannut aina riittää pöytään. Matkustelusta ja huvituksista puhumattakaan.

Yksi nuori lukija kertoi, ettei hänellä ole varaa käydä lukiota, koska oppikirjat maksavat. Lapsiasiavaltuutettu ja Pelastakaa Lapset ry vaativatkin nyt Suomeen maksutonta toisen asteen koulutusta.

Minua lähestyi myös henkilökohtaisesti eräs nainen, joka kyseli, miten vähävaraisessa perheessä elävää lasta voisi konkreettisesti auttaa. Hän olisi halukas tutustumaan juuri tällaiseen lapseen ja sponsoroimaan hänelle tarvittavat apuvälineet. Sisälläni läikähti lämmin tunne.

Olen todistanut lukuisia kertoja erilaisissa Facebook-ryhmissä myös tilanteita, joissa ihmiset ovat olleet pyyteettömästi valmiita auttamaan, vaikka itselläkään ei ole paljon. He ovat antaneet vähästään niille, joilla on vielä vähemmän. Tilanteissa, joissa avuntarvitsijalla ei ole ollut jääkaapissa kuin valo ja tilillä muutama euro. Itsekkyys on tällöin loistanut poissaolollaan.

Itse olen kasvanut perheessä, jossa rahaa riitti perustarpeisiin, mutta holtittomasti sitä ei ollut varaa käyttää. Olen ikuisesti kiitollinen äidilleni, joka asetti yksinhuoltajana omien lastensa tarpeet omiensa edelle. Opin myös, että raha ei kasva puussa, vaan sen eteen on tehtävä töitä.

Aina se ei kuitenkaan valitettavasti riitä. Elämäntilanteen äkilliseen muuttumiseen ei asenteella voi vaikuttaa. Avioeron, vakavan sairauden tai yt-neuvotteluiden aiheuttama rahatilanteen romuttuminen voi kohdata ketä tahansa meistä.

Toissa jouluna päätin itsekin tehdä jotain. Vaikka omaisuutta ei ole juuri kertynyt eikä rahaa vieläkään holtittomaan käyttöön ole, työelämässä olo takaa sen, että voin omalta osaltani auttaa perhettä, jonka taloudellinen tilanne on heikompi.

Halusin löytää yhteisön, jonka kautta voin omin silmin nähdä avun menevän oikeaan paikkaan. Yksi tällainen on Jouluapua-yhteisö, joka ei vastaanota lahjoituksia, vaan tarkoituksena on, että avunantaja toimittaa lahjoituksen suoraan avunsaajalle. Yhteydenpito autettavaan perheeseen sujuu sähköpostin välityksellä.

Olen nyt auttanut yksinhuoltajaäitiä ja hänen kouluikäistä lastaan kahtena jouluna. Sen lisäksi olen halunnut auttaa lasta pienellä huvittelumahdollisuudella kesäisin. Äskettäin lähetin heille elokuvaliput, joita en itse ehtisi käyttää. Pieniä tekoja, joista tulee hyvä mieli molemmille osapuolille.

Muita lapsia auttavia järjestöjä ja yhdistyksiä ovat muun muassa Hope ry, Kotimaanapu ja Apuna ry.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?