Perhe

Asianajaja havahtui huolestuttavaan ilmiöön perinnönjaossa: ”Ihmiset säästävät ihan väärissä asioissa”

Julkaistu:

Perintöriidat
Asianajaja Tanja Heiskasen mukaan monilta perintöriidoilta vältyttäisiin, jos paperiasiat olisivat kunnossa.
Ilta-Sanomat uutisoi tammikuussa, että suomalaisia ajaa käräjille perinnönjaossa välillä riita muutaman kympin kiposta.

– Jos on kokenut aikoinaan vääryyttä, saattaa hakea käräjäoikeuden kautta oikeutusta. Vääryys voi olla tapahtunut monta kymmentä vuotta sitten, Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomari Riikka Meroma kommentoi IS:lle tuolloin.

Voit lukea Ilta-Sanomien uutisen kokonaisuudessaan täältä.

Myös helsinkiläiselle asianajaja Tanja Heiskaselle perintöasioista johtuvat kiistat ovat tuttuja. Hän haluaakin muistuttaa yhdestä tärkeästä asiasta, joka jää helposti vähemmälle huomiolle.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Jos olet tekemässä testamenttia, tee se ammattilaisen kanssa. Testamenttien tulkinnanvaraisuus on yleinen riidan aihe pesänjaossa.

– Miettikää asioita etukäteen, ottakaa yhteys asianajajaan ja tehkää paperit kuntoon, Heiskanen ohjeistaa.

Heiskanen sanoo, että ihmiset säästävät ihan väärissä asioissa.

– Ihmiset tekevät itse testamentteja netin mallipohjista ymmärtämättä täysin, miten ne tehdään. Testamentin tulkinta lähtee aina testamentin sanamuodosta, Heiskanen muistuttaa.


Heiskanen sanoo, että tosiasiat, jotka testamentista löytyvät, saattavat kertoa ihan muuta, mitä testamentissa käytetyt sanamuodot kertovat.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tässä esimerkki. Edesmennyt kumppani on vielä eläessään tehnyt testamentin, jolla haluaa suojata elossa olevaa puolisoaan. Testamentin termistö voi kuitenkin olla vääränlainen, esimerkiksi käyttöoikeus, hallintaoikeus ja omistusoikeus tarkoittavat juridisesti kaikki eri asioita.

– Testamentissa saattaa lukea käyttöoikeus, vaikka vainaja tarkoitti omistusoikeutta. Esimerkiksi osakkeiden käyttöoikeus tarkoittaa vain osakkeiden tuoton hallintaa. Kyllähän niistä riitoja sitten saadaan aikaan, Heiskanen selventää.

Osakkaiden välillä syntyviä riitoja pyritään Heiskasen mukaan pesänjakotilanteessa ratkomaan monin eri tavoin.

Yksi tapa on valita esineen saaja arvalla tai voidaan järjestää kuolinpesän sisäinen huutokauppa. Ongelmallisempi voi olla tilanne, jossa kuolinpesään kuuluu esimerkiksi isoäidin koira, jonka kaikki haluavat. Juridisesti lemmikkieläin on esineen asemassa ja siten jaettavaa varallisuutta.

– Oma suositukseni on tämänkaltaisissa tilanteissa aina ihmisille ollut se, että tästä on pakko päästä sopuun, koska kysymys on elävästä eläimestä.


Harvinaisia eivät ole Heiskasen mukaan nekään tilanteet, joissa testamentin riitauttaa kaukainen sukulainen, joka ei ole ollut perittävän kanssa juuri nimeksikään tai lainkaan tekemisissä vuosikymmeniin. Mutta perittävän kuoleman jälkeen sukulainen ilmestyy paikalle vaatimaan hyvin voimakkaastikin osaansa omaisuudesta.

– Yhä useammin asianajaja törmää myös kansainvälisiin tilanteisiin. Eri maiden erilaiset lainsäädännöt näissä tilanteissa tuovat esiin uusia riidan mahdollisuuksia. Kun ihmiset muuttavat ulkomaille, he eivät usein mieti ennalta mahdollisia jäämistötilanteen vaikutuksia. Tällöin paperit jäävät tekemättä.

Yllätyksiä näissä tilanteissa on tarjolla niin lakiosaperillisille kuin myös leskelle ja näiden yllätysten lähteet ovat erilaiset: eri maissa eri tavalla sovellettavat lainsäädännöt.

– Esimerkiksi rintaperillisen lakiosaa ei joissain maissa tunneta lainkaan tai tämän oikeus jäämistöön on huomattavasti pienempi. Voi myös olla niin, että leskellä ei ole oikeutta pitää omaa omaisuutta – ns. lesken privilegiä – kuten Suomessa, jonka seurauksena leski joutuukin suorittamaan kuolinpesälle suuremmasta omaisuudestaan tasinkoa.


Heiskanen muistuttaa edelleen, että näissä ja monissa muissa tilanteissa auttaisi, jos asiakirjat tehtäisiin etukäteen asiantuntevan asianajajan kanssa.

Heiskanen sanoo, että avioeron jälkeenkin olisi hyvä hoitaa paperit kuntoon hyvissä ajoin. Ositus- tai erottelukirja tulisi tehdä.

Heiskanen on törmännyt tapauksiin, joissa vuosien tai vuosikymmenien takainen puoliso tulee kärkkymään omaa osuuttaan. Ositusvaade ei lain mukaan vanhene.

Avioeron jälkeiseen omaisuuteen entisellä puolisolla ei ole oikeutta, mutta esimerkiksi yritykset, jotka on perustettu jo vanhan liiton aikana, ovat kinkkisempiä tapauksia.

– Mehän näemme virkatodistuksista entiset puolisot. Selviää, että ositusta ei ole hoidettu aikoinaan oikein tai papereita ei löydy mistään.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt