Perhe

Riita muutaman kympin kiposta – näistä suomalaiset tappelevat käräjillä perinnönjaossa: ”Kulut voivat olla tuhansia euroja”

Julkaistu:

Perintöriidat
Suomessa siirtyy perillisille vuosittain noin kuuden miljardin euron edestä varoja.
Perinnönjaossa kuolinpesän omaisuuden perillisten tunteet saattavat kuumentua siihen pisteeseen, että riita-asioita käsitellään lopulta käräjäoikeudessa saakka.

Tämän tietää Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomari Riikka Meroma, joka on työskennellyt riita-asioiden parissa yli vuosikymmenen ajan.

Meroman mukaan vuosittain kuolee 50 000 ihmistä ja pesänjako koskee keskimäärin 150 000 suomalaista.

– Pesiä on erilaisia: sellaisia, missä ei ole juuri jaettavaa, isoja pesiä ja kaikkea siltä väliltä. Perintönä siirtyy varoja noin kuusi miljardia euroa vuodessa, Meroma kertoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Suurin osa pesänjaoista saadaan Meroman mukaan kuitenkin selvitettyä ilman käräjöintiä. Silloin tällöin riita-asioita kuitenkin tuomareiden työpöydille tulee.

– Kun pesänjako päätyy käräjille asti, silloin kyseessä on jo todella syvä juopa monien osakkaiden kesken, Meroma jatkaa.


Sivullisten silmissä riita-asia saattaa näyttää todella pieneltä ja mitättömältä, sillä käräjillä saatetaan riidellä muutaman kympin arvoisesta muistoesineestä, kuten Arabian kupista tai mansikkaruukusta, jossa mummo aina piti vettä.

– Erilaista kipoista ja kupeista, joista on ollut puhetta, että menee tuolle ja tuolle. Jos jako ei menekään niin – tai vaikka menisikin – jotain saattaa jäädä yhdelle osakkaalle hampaankoloon, Meroma kuvailee.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Meroman mukaan käräjille päätyvä perinnönjako menee useimmiten voimakkaasti tunnetasolle. Pinnan alla muhii kaunaa ja ehkä kateuttakin.

– Jos on kokenut aikoinaan vääryyttä, saattaa hakea käräjäoikeuden kautta oikeutusta. Vääryys voi olla tapahtunut monta kymmentä vuotta sitten, Meroma jatkaa.

Käräjillä on ollut hyvin iäkkäitä sisaruksia, jotka tappelevat ulkopuoliselle vähäarvoisina näyttäytyvistä asioista.

– Onko se enemmän sitten sitä, että olisi halunnut esimerkiksi enemmän hyväksyntää vanhemmilta, Meroma pohtii.

Meroman mukaan käräjöinnistä koituvat kulut ovat usein moninkertaiset verrattuna riidan kohteena olevaan esineeseen.

– Häviäjä saattaa joutua maksamaan sekä omansa että vastapuolen kulut. Ne voivat olla tuhansia euroja.


Meroma kertoo, että tunteet voivat kuumentua myös perinnönjaossa, jossa omaisuus jaetaan vainajan entisen ja nykyisen avioliiton lasten välillä.

– Saattaa herätä sellaisia tunteita, että jälkimmäisen puolison lapset karsastavat ykkösavioliiton lapsia. Tällaisissa tapauksissa tulee selkeimmin esiin se, että ensimmäisen vaimon lapset kokevat, että heitä koetetaan sysätä sivuun.

Kippojen ja kuppien lisäksi perilliset riitelevät esimerkiksi kesämökeistä ja pesänjakajan jo tekemistä päätöksistä.

– Välillä jako on jo tehty, mutta osakas ei suostukaan luovuttamaan toiselle kuuluvaa esinettä toiselle perilliselle. Keksitään velkasuhteita, joista ei välttämättä ole todisteita.

Kesämökeilläkään ei välttämättä ole enää sellaista arvoa kuin niiden pitäjät itse ovat on ajatelleet.

– Mutta perinnönjakovaiheessa kaikki kyllä alkaa kiinnostaa, vaikka perilliset eivät olisi mökkiä koskaan käyttäneet itse.

Onko perinnönjako perhepiirissäsi aiheuttanut riitaa? Onko riidanaihe selvinnyt omin voimin vai onko sitä selvitelty käräjillä saakka? Mistä riitelitte? Keskustele alla.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt