Perhe

Tällaista on erityisluokan opettajan raskas arki – piti viikon päiväkirjaa työstään, perjantaina heräsi huoli oppilaista

Julkaistu:

Erityisluokanopettaja piti viikon päiväkirjaa. Viikon lopulla pojat rupeavat rähinöimään. Opettaja huokaisee helpotuksesta, kun selviää neuloilla uhkaavien lasten opetuksesta ilman haavereita.
  • Erityisluokanopettaja piti Ilta-Sanomien pyynnöstä viikon päiväkirjaa työpäivistään.
  • Opettaja työskentelee eteläsuomalaisen peruskoulun erityisluokalla.
  • Luokalla on 10 ekaluokkalaista poikaa.
  • Lapsilla on sopeutumisen ja tunne-elämän häiriöitä.
  • Ongelmien taustalla on lastenpsykiatrisia ongelmia, ADHD, Touretten oireyhtymä tai autismin kirjon piirteitä.
  • Katso otteita päiväkirjasta jutun alussa olevalta videolta.

Maanantai 11.12.2017

Koulun ulko-oven sähkölukko surahtaa auki kello 7.40. Joku ystävällinen sielu on ehtinyt keittää pannullisen kahvia.

Käytävästä kuuluu sorinaa. Pikkuihmiset saapuvat. Intensiivinen nelituntinen alkaa. Tervehdykset ja aamuhalit. Puhelin pirisee. Joku on myöhässä ja toisen luisteluvarusteet on toimitettu paikalle ajoissa.

Päiväjärjestyksen läpikäyminen. Luistelu vähän jännittää, ei malttaisi odottaa puheenvuoroaan. Tämän viikon yhteinen harjoiteltava asia onkin puheenvuoron pyytäminen viittaamalla.

”Ope, toi sanoi paskapää!” Selvittely. Mitä tapahtui, mikä oli sinun osuutesi, miten hyvität tekosi, miten aiot menetellä jatkossa? Vaatii aikuisilta kärsivällisyyttä ja pitkää pinnaa ohjata selvittelytilanteita.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Suomen kielen tunnilla pariharjoitukset ja kaverin auttaminen kirjoittamisessa sujuvat ilman suurempia soraääniä. Välillä hyssytellään työn ääniä hiljaisemmalle. Taukojumppaa otetaan välillä äänteiden tunnistamisen muodossa; pomppaa ylös, kun kuulet P-kirjaimen.

Ennen luistelureissulle lähtöä kaivetaan eväät esille.

Bussille ennätetään ajoissa pienen säätämisen jälkeen kello 9.50. Aina ei ole helppoa pitää huolta kaikista tavaroistaan.

Hallilla suunnataan kohti pukukoppia. Hikeä pukkaa, kun nauhoja yritetään solmia omista luistimista, mutta onneksi meitä on kolme aikuista auttamassa.

Jää on entuudestaan tuttu vain puolikkaalle ryhmästä. Viiletetään ja pyllähdellään. Arinkin uskaltautuu kokeilemaan, kun aikuiset rohkaisevat ja kannustavat.

Takaisin bussissa. Vähän väsyttää kavereita ja ärsyyntymiskynnys on madaltunut aamusta. Selvittiin kuitenkin muutamalla murjotuksella, keskisormen vilauttelulla ja kiljahduksilla.

Koululla kello 12. Ruoka maistuu! Säätöä täytyy tehdä ruokapöydässä, kun kaikki eivät mahdu mielipiteineen saman pöydän ääreen. Opekin ehtii hotkaista jotain suuhunsa.

Päivä pikkumiehillä päättyy kello 12.30. Osa saatellaan taksiin, osa iltapäiväkerhoon. Joku ehti käydä suttaamassa toisen pulpetin. Syyllinen siivoaa.

13.30 kipaisen takaisin luokkaan ja seuraavan työpäivän suunnitelmat saavat alkusysäyksen. Muutoksille jätetään varaa, kun koskaan ei voi tietää, mitä huominen tuo tullessaan.

14.30 Suunnitelmia kehitellään oppilaan siirtämiseksi omaan lähikouluunsa.

Työpäivä päättyy tänään kello 15.30. Hyvä päivä maanantaiksi!

Tiistai 12.12.2017

Sama aika, sama paikka kello 7.40. Wilma-viestit, sähköposti ja puhelin käynnistävät aamun. Hyvä, että informaatio kulkee kodin ja koulun välillä, niin voimme varautua yllättäviin reaktioihin ja tunteenpurkauksiin.

Avustaja saattelee pikkuihmiset sisälle. Pyörinää ja hyörinää, tervehdyksiä. Jonkun kasvoista voi jo lukea, ettei eilisen hyvä tuuli jatkukaan tänään. Otetaankin aamun alkajaisiksi minuutin tietoinen keskittyminen: mitä ääniä kuulit ympärilläsi? Paljon tuli bongattua ja kädet kertovat innokkaasti vastaushalukkuudesta.

Luetaan pareittain ja harjoitellaan samalla yhteistyötaitoja. Itsesäätely ja -hillintätaidot ovat kovilla. ”V***upää!” ”Toi ärsyttää!” Anteeksipyynnöt ja hyvitykset vaihdetaan ja kerrotaan järkevämpi strategia selviytyä hankalasta tilanteesta.


Yhteinen tunti isossa ryhmässä ei sujukaan yhtä mallikkaasti. Liikaa liikkuvia osia ja itsesäätely pettää. Rauhoitellaan ja autetaan rauhoittumaan. Ei kuitenkaan ollut aivan sylin paikka, silittely riitti. Olipa hyvä, että tuttu, luotettava aikuinen oli vieressä tyynnyttämässä tunneryöppyä.

Ihana välkkä! Paljon märkää lunta pallojen pyöritykseen.

Sisälle saapuu märkiä pikkuihmisiä. Kiukkua märistä vaatteista ja palvelun puutteesta. Valetaan luottamusta selviytymiseen itsenäisesti. Jollakin huolta ja surua kasvoillaan, paijaus auttaa huolen jakamisessa. Huomion tarve ja aikuisen nälkä on pohjaton.

Matematiikassa on vaativia tehtäviä. Kärsivällisyyttä on kasvatettu pitkin syksyä. Välillä sekin loppuu. Harmittaa ja jumi iskee. ”En tee!” Opella on käytössään pitkää pinnaa. Niin päästään lopulta toivottuun tulokseen houkuttelemalla ja kannustamalla.

Ruokailuun pienissä porukoissa. Jumittajatkin saadaan lopulta keittokattilan ääreen. Tänään sopuisampi ruokailu. Pienen pojan tärkeä asia oli hukassa. Etsittiin yhdessä. Poika syömään, ope ei ehdi tähän ruokailuun. Välkällä eettistä pohdiskelua: saako toisten lumirakennelmia hajottaa? Mitä voisit tehdä toisin?

Viimeistä viedään. Pohdimme asioita, joista olla kiitollinen omassa elämässään. ”Olen kiitollinen, että saan olla tässä koulussa”, lukee yhdessä sydämessä. Liikutun.

Neljän tunnin päivä puuhakkaiden ja vilkkaiden kavereiden kanssa vaatii kokoaikaista läsnäoloa. Se on vaativaa myös pikkuihmisille. Väsymys näkyy kerhoon lähtiessä lattialla pyöriskelynä, kaverien tönimisenä ja huuteluna. Halit kuitenkin muistetaan lähtiessä.

Kauhistuttaakin ajatella, jos nämä lapset erityistarpeineen joutuisivat kamppailemaan isossa yleisopetuksen ryhmässä tilasta ja aikuisen huomiosta.

Ope pääsee syömään kello 12.20–12.30. Hyvää ruokaa ei saisi hotkia! Tätä ei voi kutsua rentouttavaksi ruokailuhetkeksi. Mutta eihän meillä olekaan ruokatuntia!

Vihdoin Wilman kimppuun; päivän onnistumisia ja hieman palautetta harjoiteltavista asioista. Plussan puolella oltiin tänäänkin, kun ei yhtään lyöntiä tai potkua tarvinnut torjua.

Suuret ja siivottomat sanat eivät maailmaa kaada, mutta niidenkin takana piilotteleva harmi, pelko tai hämmennys on syytä selvittää.

Kotiin kello 14.30? Ei, älähän hätäile! Muista kirjoittaa ohjeet seuraavan päivän sijaisuudesta ja valmista materiaalit. Niin, ja vielä yhteydenotto oppilaan asioissa toiseen kouluun. Kuka nyt kotona näitä asioita hoitaa? Hmm. Ehkä vain pikkuisen vilkaisen. Ovi kiinni kello 15.15.

Keskiviikko 13.12.2017

Kello 7.40 paikalla. Yleisilme kavereilla on tänään positiivinen, tunnelma hieman riehakas. Ihanaa, että tulevat vielä halaamaan! Muutaman vuoden päästä voi olla jo toisin.

Opelle ihana yllätyslahja, toinenkin! Kuinka liikuttavaa. Ja vielä kollegoiden kanssa kehut kehu-keskiviikon kunniaksi. Tästä taitaa tulla hyvä päivä.

Silmät täytyy olla selässäkin, sillä pienetkin unelmointihetket kostautuvat. Ahtaassa tilassa oman reviirin pitäisi olla laajempi kuin nyrkinkantama. Ai, ai, että ovi paukahtaakin kipakasti kiukkuisen kaverin poistuessa luokasta! Antaapa kiukun lauhtua, ennen kuin selvitellään syytä. Toiminnallisuutta peliin ja harjoittelua parin kanssa.

On ilo huomata, että itsesäätely- ja kaveritaidot karttuvat, joillakin vähän hitaammin, mutta varmasti. Kiukuttelijakin on valmis työhön. Tunne vain vei mukanaan.

Kuinka pienellä jutulla voi saada lapsen iloiseksi, kun vain jaksaa aidosti ihastella tämän aikaansaamaa joulukoristetta. Pilalle menneetkin esitellään. Ei haittaa, saat tehdä uuden. Autan kyllä. Pohdiskellaan vielä hetki elämän syntyjä syviä.

”Onko Jumalaa olemassa?” ”Miten se Jeesus voi olla jumalan poika, jos se on sen Joosefin poika?” Niinpä. Näillä pohdinnoilla kotimatkalle ja iltapäiväkerhoon. Kello on 13.15. Olisiko aika pitää se pissatauko?

Päivän työt päättyivät kello 16.20. Meilläkö muka lyhyet työpäivät? Sielläkö ne vaan istuvat välitunnit kaffella ja juoruilevat!

Torstai 14.12.2017

Tänään vasta kello 8.15 työmaalla. Lapset saapuivat yhdeksään, joten sain venyttää aloitusta hieman.

Pikkukaverit saapuvat energisinä ja innokkaina. Ei yhtään hapanta naamaa, vielä.

Pieni keskittymistuokio ennen töihin ryhtymistä: sulje silmät, kolme syvähengitystä ja kuunnellaan minuutin ajan luokassa kuuluvia ääniä. Laulut, uuden kirjaimen harjoittelu ja yhteistoiminnallinen tehtävä aloittavat oppitunnin. Pari kaveria on harjoittelemassa isommassa ryhmässä.

Tyytymättömyyttä työnjälkeen, pyörimistä tuolilla ja lattialla, toisen ärsyttämistä, manipulointia, käsimerkkejä ja kirosanoja. Väsymys on vallannut lapset, ja aikuisetkin näyttävät nuutuneilta. Ei auta kuntouttava työote, kannustus, tsemppaaminen, riitapukareiden rauhoittelu tai toiminnallisuus.

Rähinäksi menee, muttei kohdistu aikuisiin tällä kertaa. Villi energia purkautuu kontrolloimattomina ryöpsähdyksinä ja tarttuu kaikkiin.

Ulos jäähtymään! Pitkä välitunti pelastaa. Sielläkin täytyy olla tiiviisti vahdissa ja silmät selässä pienten juontenpunojien kannoilla. Ohjataan ja opastetaan rakentaviin leikkeihin. Niihin ei kuulu toisten lumirakennelmien hajottaminen.


Ei kiukkufiilis kaikonnut välitunnilla. Rähinä jatkuu, selvitykset ja yhteisten ratkaisujen etsiminen tilanteen rauhoittamiseksi. Auttaisiko ruoka? Hyvä ruoka, parempi mieli tepsii joillekin, toisille ei.

Vielä pitäisi jaksaa yhden tunnin verran. Muutama sananen itsehillinnästä ja paremmista toimintamalleista yhden kaverin kanssa. Lupaus olla purematta ja tilanteesta pois lähteminen ovat kannatettavia vaihtoehtoja.

”Toi ärsyttää!” ”En haluu istua ton vieressä!” ”En tee!”

Taktisia käsimerkkejä ärsytystarkoituksessa. Mihin meidän hyvin alkaneen viikon tunnelma on kadonnut? Onneksi ei tarvinnut mennä rajaamaan fyysisesti. Hengitän syvään.

Pienimmällä vekkulilla seisoo silmät päässä. Näki raukka painajaisia eikä nukkunut yöllä. Nyt väsyttää, keskittymisestä ei tietoakaan, kiherrystä ja kieriskelyä lattialla. Onneksi raapiminen ja pureminen ovat mennyttä elämää. Haluaisi pikkuinen käpertyä nukkumaan.

Olisin valmis tauolle. Kaksi seuraavaa tuntia tekstiilityötä kavereille, joita ei voisi vähempää kiinnostaa. Provosoivat toisiaan. V-sana on valttia ja yrittävät provosoida opeakin osoittelemalla neuloilla ja nyrkkiä heristelemällä. Eivät onnistu.

Avustaja tulee. Pääsen pistäytymään vessassa. Sinnittelen velvollisuuden loppuun ilman kummempia haavereita.

Vielä hetkeksi isojen oppilaiden kanssa harjoittelemaan stressin hallintaa ja tietoisuustaitoja. Taitaisi tehdä hyvää itsellekin kerrata näitä oppeja. Työnohjausta kaipailen kovasti. Sekö saisi tämän riittämättömyyden tunteen kaikkoamaan? Koulun ovi painuu kiinni kello 16.05.

Perjantai 15.12.2017

Päivä alkaa räntäsateessa rämpien, mutta se ei mieltä lannista, kun odotettavissa on mielekästä pohdiskelua. Rautaiset ammattilaiset kokoontuvat pohtimaan, kuinka hyväksi havaittu sosiaalisten- ja tunnetaitojen sekä eettisen kasvatuksen harjoitusohjelma saisi jatkoa ja kuinka sitä voisi kehittää entistä toimivammaksi.

Tällaista ohjelmaa tarvitaan, kun suorittamisesta on tullut itseisarvo, lasten kanssa vietetty aika on vähentynyt, arki on hässäkkää, kone korvaa seuran ja ystävätkin löytyvät monelle netistä.

Harvinainen ja voimaannuttava työpäivä saa päätöksen puoli kolmen aikaan. Toivotaan ymmärrystä ja viisautta päätöksentekijältä, jotta saisimme jatkaa tämän tärkeän ohjelman levittämistä koko kuntaan, kaikille kouluille ja opettajille.

Työviikko ohi. Noin 38 tuntia tehokasta työaikaa takana. Meillä ei ole ruokatunteja eikä kahvitaukoja. Erityisluokanopettajan opetusvelvollisuus on 22 tuntia ja päälle kolme yhteistoimintatuntia.

Siihen pitäisi mahduttaa kaikki pedagogiset asiakirjat, kodin ja koulun välinen yhteistyö, työpari- ja tiimityö, moniammatillinen verkostotyö, yms.

Oman työn suunnittelu ei kuulu palkkaan, se tehdään omalla ajalla. Hah hah!

Kokonaistyöaikaan voisin siirtyä, mikäli kuntatyönantajan arvostus työtämme kohtaan näkyisi myös palkkauksessa. Me vaan joustamme ja venymme, me opettajat.

”Ei opettajan tehtävä ole painia”

Tehostettua tai erityistä tukea saaneiden oppilaiden osuus on kasvanut kovaa vauhtia viimeisten vuosien aikana. Samaan aikaan erityisopettajista on huutava pula ja vain 86 prosentilla erityisopettajista on työn vaatima koulutus.

– Kun vertaa nykyään opettajana toimivien kertomuksia siihen aikaan, kun aloitin itse opettajana 1990-luvulla, tuntuu, että oppilaiden käytöshäiriöt ovat lisääntyneet. Mutta syynä voi olla se, että niihin osataan kiinnittää enemmän huomiota, arvioi OAJ:n erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen.

Perusopetuslaki muuttui vuonna 2010. Lainmuutoksen jälkeen erityisen tuen oppilaita on siirretty yhä enemmän pienryhmistä lähikouluunsa. Erityiskouluja ja -luokkia on monissa kunnissa säästösyistä lakkautettu. Vuonna 2015 enää 39 prosenttia erityistukea tarvitsevista oppilaista opiskeli erityisluokalla tai -koulussa.

– Olen kuullut, että kunnissa on jopa kielletty kirjaamasta, että oppilas tarvitsee pienryhmän oppiakseen. Isossa luokassa ei tarvitse olla kuin yksi tai kaksi oppilasta, joilla on käytöshäiriöitä tai psyykkisiä häiriöitä, jotta se vaikuttaa koko luokan opiskeluun, Lyhykäinen huomauttaa.

OAJ selvitti uuden lainsäädännön ja niin sanotun kolmiportaisen tuen toimivuutta keväällä 2017. Selvitykseen vastanneista vain kolme prosenttia oli sitä mieltä, että oppilaan tuki oli oppilaitoksessa riittävää. Opettajat ovat huolissaan siitä, että erityisopetuksen puute lisää lasten ja nuorten syrjäytymistä.

– Lain mukaan jokaisella oppilaalla on oikeus saada tarvitsemaansa tukea. Se on pois lapsilta, eivätkä opettajat pysty tekemään näillä resursseilla taikatemppuja.

Erityisluokanopettajan työ on pienryhmissä entistä raskaampaa, koska ryhmään ovat jääneet vain ne lapset, jotka eivät millään pärjäisi tavallisella luokalla. Erityisluokanopettajat ja erityisopettajat kohtaavat opettajista eniten väkivaltaa, ilmenee OAJ:n työolobarometrista.

Alakouluissa ja yläkouluissa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ongelmat ovat erilaisia. Pienen oppilaan voi rauhoittaa ottamalla syliin, mutta isomman lapsen kanssa sama keino ei toimi.

– Työ on yhtä lailla rankkaa tavallisilla luokanopettajilla isoissa ryhmissä, kun sinne on integroitu erityisoppilaita, joiden paikka olisi pienemmässä ryhmässä. Olen opettajana työskennellessäni joskus saanut käydä lääkärissä sen jälkeen, kun olen paininut ison, yläluokkalaisen erityisoppilaan kanssa. Siitä tuli vähän mustelmia ja ruhjeita, ei mitään sen vakavampaa. Mutta ei opettajan tehtävä ole painia.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Meghanin ja Harryn viralliset hääkuvat viimein julki – umpirakastunut pari poseeraa rennosti hymyillen

    2. 2

      David Beckham teki kuninkaallisissa häissä ”moukkamaisen” etikettivirheen – fanit paheksuvat: ”Aivan kuin kirkko olisi vaihtopenkki”

    3. 3

      Prinssi George kähvelsi katseet Harryn ja Meghanin hääkuvassa – hymyilee leveästi koko hammasrivistöllään: ”Ei voisi olla suloisempi”

    4. 4

      Tämä oli Pubivisan vaikein kysymys – vain 38% osaa vastata vaihtoehdoista huolimatta

    5. 5

      7 oiretta, joita miehen ei missään tapauksessa kannata sivuuttaa

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Entinen Playboy-malli päätyi järkyttävään tekoon: hyppäsi pilvenpiirtäjästä pienen poikansa kanssa

    2. 2

      Ruotsi voitti dramaattisesti jääkiekon MM-kultaa!

    3. 3

      Alkoholin jättäneet kertovat 6 asiaa, jotka toivoisivat muiden tajuavan

    4. 4

      Herttuatar Catherine välttää huomion varastamisen häissä ovelalla kikalla – toteutti sen myös Harryn ja Meghanin häissä

    5. 5

      Meghanin elämä mullistuu täysin häiden jälkeen – nämä kaikki arkiset asiat ovat häneltä nyt jatkossa kiellettyjä

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Susanna Kosken ja pitkäaikaistyöttömän kohtaaminen Ylellä pöyristytti katsojia: ”Kylmäävää ja erittäin vastenmielistä”

    2. 2

      Nanna, 22, otti aurinkoa bikineissä pihalla, kun kuuli naapurin törkeän kommentin: ”Uppos aika syvälle”

    3. 3

      Nuoripari luuli ostavansa 93 000 euron asunnon – ei ymmärtänyt yhtä kohtaa kauppakirjassa

    4. 4

      Sebastian Aho takoi hattutempun, USA jäi jalkoihin! IS seurasi

    5. 5

      Intiimit keskustelut häähumusta julki: kuningatar ojensi tomerasti prinssi Philipiä – Meghanin ”lipsautus” pöyristyttää somessa

    6. Näytä lisää