Perhe

Lastenpsykiatri moitti sometusta imetyksen aikana HS:ssa – onko tämä oikeasti pois lapselta?

Julkaistu:

Kasvatus
Lapsen ja vanhemman suhde kärsii, kun vanhemmat kuluttavat aikaa älylaitteilla, väittää lastenpsykiatrian erikoislääkäri Marjukka Pajulo.
Lapsilla ja aikuisilla on tarkka ruutuaika Sinisalon perheessä.

– Aikuiset käyttävät somea lasten käytyä nukkumaan. Lapset viettävät puoli tuntia älylaitteella ja katsovat tunnin Pikku Kakkosta päivässä, äiti Maija Sinisalo kertoo.

Äitiysfysioterapeuttina työskentelevä Sinisalo on huomannut työssään, että vanhemmat viettävät yhä enemmän aikaa digilaitteiden parissa.

– Nykyään Imetystuki ry:n ohjeissakin lukee, että huomaathan, että vauva kaipaa imetyksen aikana kontaktia, hän sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Olen pyrkinyt itse tietoisesti rajaamaan omaa somen käyttöäni. Kun teen töitä kotona, joudun miettimään työn ja kodin rajaa enemmän.

Perheen pojat, Justus, 6, Jimi, 4, ja Jooa, 2, pelaavat aikuisten kännykällä tällä hetkellä ”lehmäpeliä”. Kun peli on pelattu loppuun, peli vaihdetaan.

Kännykässä on myös Pikku Kakkosen sovellus.

Facebookiin päästävä jo synnytyssalissa

Lapsen ja vanhemman suhde kärsii, kun vanhemmat viettävät entistä enemmän aikaa älylaitteilla, väittää lastenpsykiatrian erikoislääkäri, dosentti Marjukka Pajulo Helsingin Sanomien vieraskynässä 18.11.

Monet äidit somettavat jopa imetyksen aikana, ja Facebookiin on päästävä jo synnytyssalissa. Samalla aika lapsen varhaisajan suoralle sosiaaliselle vuorovaikutukselle vanhemman kanssa vähenee. Vanhempien digiaika on lisääntynyt viime vuosina.

– Olen ollut tästä ilmiöstä huolissani jo pitkään, mutta olen odottanut, että joku muu kirjoittaisi aiheesta. Ihmettelen, ettei niin ole käynyt, hän ihmettelee.

– Luulen, että se kertoo siitä pelonsekaisesta ilmapiiristä, joka aiheeseen ja sen esille nostamiseen liittyy. Tähän liittyy pelko leimautumisesta tekniikan vastustajaksi, vaikka asia on juuri toisin päin, Sinisalo sanoo.

– Digitalisaation kärkimaana meidän tulisi olla etunenässä myös lieveilmiöiden korjaamisessa. 

Vanhemman ja lapsen välinen liian vähäinen ja katkonainen vuorovaikutus voi vaikuttaa Pajulon mukaan haitallisesti myös lapsen kykyyn tuntea empatiaa eläimiä ja muita ihmisiä kohtaan.

– Normaalisti pieni lapsi oppii vähitellen päivittäisten vuorovaikutustilanteiden kautta, että oma mieli ja kokemus on eri kuin toisen mieli, ja hän oppii erottamaan kuvitelman ja todellisuuden toisistaan.

Pajulo kirjoittaa, että sosiaalinen media ja digitaalinen viihde on tehty kaupallisista syistä koukuttavaksi, ja vanhemmat arvioivat oman ruutuaikansa pahasti alakanttiin.

Vanhempien lisääntynyt ruutuaika on pantu merkille myös neuvoloissa.

Esimerkiksi Rovaniemen neuvolan seinälle on laadittu julisteet, jotka herättelevät vanhempia pohtimaan omaa median käyttöä.

Mediapäiväkirjasta voi olla apua

Pajulon puhelimeen ja sähköpostiin saama palaute on ollut toistaiseksi positiivista. Hän ei ole itse sosiaalisessa mediassa, joten hän ei ole kohdannut vanhempia, jotka ovat kokeneet tekstin syyllistävänä.

Pajulo itse kertoo, ettei halua syyllistää vanhempia.

Syyllistymistä tärkeämpää olisi hakea tasapainoa omien älylaitteiden käyttöön, sanoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton mediakasvatuksen suunnittelija Rauna Rahja.

Hän on huomannut digitaalisuuden tulleen viime vuosina yhä enemmän osaksi perheiden arkea.

– Älylaitteet ovat yleistyneet niin nopeasti, että me kaikki vielä harjoittelemme niiden käyttöä, jotta arjessa toteutuisi tasapaino. Digilaitteiden ei tule haitata lapsen ja vanhempien vuorovaikutusta. Jos oma mediankäyttö askarruttaa, voi esimerkiksi viikon mittaisen mediapäiväkirjan pito auttaa hahmottamaan asiaa.

Rahjan mielestä on jo hyvä oivallus, jos herää somen käyttöönsä ja miettii, mikä siinä on tärkeää, ja mistä siellä käytetty aika on pois ja miten oma mediankäyttö voi vaikuttaa kohtaamisiin lähipiirissä.

Lapsen näkökulma tulisi Rahjasta asettaa ensisijaiseksi, sillä kasvokkain kohtaamista ei voi korvata mikään.

– On muistettava, että vanhemmat ovat hyvin erilaisia ja elävät erilaisissa tilanteissa. Monelle some voi olla henkireikä, jos kokee yksinäisyyttä tai asuu haja-asutusalueella. Siksi vanhempien tilanteita pitää aina katsoa tilannekohtaisesti.

Ota kantaa

Saako imettäessä somettaa?

Siitä vain, ennen katsottiin telkkaria. 53% Imettäessä pitäisi keskittyä lapseen. 47%
Ääniä yhteensä 1071

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt