Perhe

Isänpäivän muuttuminen läheisenpäiväksi herättää tunteita: ”Meillä ei ole kohta mitään erityisiä päiviä”

Julkaistu:

Päiväkoti
Päiväkoti saa itse päättää, mitä juhlia viettää. Helsingin kaupungin mukaan juhliin ovat vanhemmat ja muut läheiset kaikki tervetulleita.
Ilta-Sanomat kertoi torstaina, että ainakin kahdessa Helsingin kaupungin päiväkodissa juhlitaan tästä eteenpäin läheisenpäivää. Yliskylän päiväkodin johtaja Mervi Eskelinen kertoi, että heidän päiväkodissaan juhlitaan tästä eteenpäin läheisenpäivää, oli kyseessä isänpäivä tai äitienpäivä.

Isänpäivää vietetään sunnuntaina 12. marraskuuta. Juhlaa on usein vietetty päiväkodeissa edeltäneellä viikolla.

Helsingissä on hyvin erilaisia perheitä ja Eskelisen mukaan läheisenpäivälle on hyvät perustelut. Päiväkodit saavat hyvin itsenäisesti päättää juhlansa.

– Tämä on loppuun asti mietitty asia. Asialle on hyvät perusteet. Haluamme katsoa monimuotoisuuteen liittyviä uusia lähestymistapoja, Eskelinen kertoi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Apulaiskaupunginjohtaja Pia Pakarinen vahvisti asian ja samalla kertoi, että kyseessä ei ole Helsingin kaupungin linjaus, vaan päiväkodit ovat tehneet päätöksen täysin itsenäisesti.

Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala tiedotti torstaina, että isänpäivä pysyy yhä isänpäivänä Helsingin kaupungin päiväkodeissa, ja juhlaan ovat tervetulleita niin isä kuin muutkin läheiset. Kaikkiin päiväkotien juhliin ovat vanhemmat ja muutkin läheiset aina tervetulleita. Isänpäivää juhlitaan Helsingin päiväkodeissa aamupalan merkeissä viikolla 45.

Isänpäivä ja äitienpäivä säilytettävä

Vanhempainliiton varhaiskasvatuksen asiantuntija Merja Korhonen ei ehkä lähtisi muuttamaan isän- ja äitienpäivää tai isovanhempienpäivää. Korhonen on itse työskennellyt pitkään päiväkodeissa ja hänen mukaansa tähänkin asti on ollut se käytäntö, että lapselta on voinut tulla joku muu aikuinen paikalle tarvittaessa.

– Säilyttäisin ehkä nykyisen käytännön. Monesti on ollut se tilanne, että isä tai äiti ei pääse paikalle, mutta käytännön mukaan aika on ollut se tilanne, että joku toinen lapselle läheinen henkilö voi tulla. Se ei ole koskaan muodostunut ongelmaksi, Korhonen sanoo.

Päiväkodeissa on Korhosen mukaan ammattitaitoinen henkilökunta, jotka osaavat toimia tilanteissa, joissa askarrellaan esimerkiksi kortteja. Lapsi on voinut tehdä jollekin toiselle kortin tai joku muu on ollut siellä aamiaisella vieraanaan.

– Eihän meillä kaikilla ole isovanhempiakaan, silloin joudutaan peruuttamaan isovanhempienkin päivä. Jos tälle linjalle lähdetään, niin meillä ei ole kohta mitään erityisiä päiviä, Korhonen miettii.

Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes sanoo, että päiväkodeissa on paljon herkkyyttä keskustella asioista. Lapset pystyvät aika vapaasti puhumaan erilaisista tilanteista, esimerkiksi erilaisista perheistä. Siimeksen mukaan kaikissa päiväkodeissa voidaan neuvotella heille parhaista käytännöistä.

– Olisi hienoa kuulla, miten näissä päiväkodeissa vanhempien kesken on asiasta keskusteltu. Jokaisessa yhteisössä voidaan tehdä käydä keskustelua ilman olettamuksia ja sopia mikä sopii siihen yhteisöön parhaiten, Siimes sanoo.

Korostaa, että lapsen elämässä on ilmiselvä puute

Monimuotoiset perheet -yhdistyksen projektipäällikkö Anna Moringin mielestä on hyvä, jos päiväkodit ovat heränneet siihen, että perheen käsite ei ole kaikille samanlainen. Enemmän pitäisi mennä siihen suuntaan, että lapsi voi itse kertoa, keitä hänen perheeseensä kuuluu ja keille ihmisille lapsi haluaa askarrella kortteja.

– Meille tulee paljon kyselyitä siitä, mitä voidaan tehdä, jos lapsella ei ole äitiä tai isää ja kyseisenä päivänä pitäisi tehdä kortteja tietylle henkilölle. Jos on vaikka sellainen päivä, että oletetaan kaikkien isien tulevan paikalle, niin se voi olla aika tuskainen paikka lapselle, jolla isää ei ole. Se tuo esille sen, että lapsen elämässä on jokin ilmiselvä puute, Moring miettii.

Moring muistuttaa, että esimerkiksi Helsingissä kaikista perheistä yli 25 prosenttia on yhden vanhemman perheitä. Suurella osalla näistä perheistä toinen vanhempi on mukana elämässä, mutta monella ei ole. Lisäksi on paljon lapsia, jotka eivät asu vanhempiensa luona, he ovat esimerkiksi sijoitettuina.

– Jatkuvasti nousee esille se, että päivät, jolloin muistetaan nimetysti vanhempaa tai sukulaista, ovat hirvittävän tuskallisia näille lapsille, joilla kyseistä ihmistä ei jostain syystä elämässä ole. Isänpäivä lapselle, jonka isä on kuollut tai äitienpäivä lapselle, joka ei ole tavannut äitiään vuosiin ja asuu isänsä kanssa koko ajan, on hyvin hankala asia, Moring sanoo.

Kehitys on Moringin mielestä huomaavaista, mutta hän muistuttaa, että mikään ei estä isiä juhlimasta isänpäivää perheen kesken vaikka sitä ei päiväkodissa juhlittaisikaan.

Isyydestä ja isyyden merkityksestä täytyy puhua. Keskustelu on kuitenkin ehkä liiaksi keskittynyt pitkälti isänpäivän ympärille – onhan se hyvä päivä isyyden merkityksen korostamiseen.

– Tärkeää olisi kuitenkin keksiä keinoja toteuttaa isyyden merkityksen loukkaamatta toisten tunteita.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt